11 syyskuuta 2005

Tyhjät kadut

Kuvassa kotikatuni

Tänään on sunnuntai, eli kadut ovat aika tyhjiä. Ihmiset lienevät kirkossa. Osallistuin itsekin viime viikolla kirkossa käyntiin. Kerta riitti, vaikka se olikin aika jännittävää. Uskonto tulee muutenkin vastaan jatkuvasti, ihmiset liittyvät kotimatkalla seuraani käännyttääkseni minua.

Paras asia sunnuntaissa on kuitenkin se että netti näyttää olevan huomattavan paljon nopeampi kuin muuten.

Asustan Mwalen perheen luona, talouteen kuuluu viisi lasta, molempien vanhempien yksi sisarus ja vanhemmat. Vastaanotto on ollut loistava. Alan jo tottua liikkumiseen Kanyamassa jossa asun. Tämä tarkoittaa etten enää eksy työmatkallani tai joka kerta kun lähden ulos. Alue on oikein mukava, paljon ihmisiä ja leppoisa ilmapiiri. Vastaanotto on ollut todella vieraanvaraisesta.

Työ Kanyama Youth Program Trustissa on alkanut leppoisasti kuten oli odotettavissakin. Olen osallistunut oppitunteihin ja kokoustamiseen ym. Huomenna, maanantaina, olisi tarkoitus tehdä tarkempi suunnitelma ohjelmastani.

Jos olisin tajunnut yhteyden olevan tänään näin nopea niin voinut liittää kuviakin. Se jää sitten ensi viikkoon

Toistaiseksi ehdottomasti mielenkiintoisin ja rankin kokemus on ollut visiitti HIV/AIDS tukikeskukseen. Haastattelin keskuksen johtajaa ja yhtä potilasta. Yritän koostaa paikasta jonkun sorttisen artikkelin. Ilmoittelen täällä kun sellainen on valmis. Toinen näky jota en tule unohtamaan on pahojen henkien poistaminen muutamasta seurakunnan jäsenestä.

Mitäs muuta, pimeä tulee aikaisin ja olen jatkuvasti väsynyt, mutta odotan muutosta heti kun totun aurinkoon ja ympäristöön vähän paremmin. Kanyamassa on aika paljon sähkökatkoja, mutta nautin niistä, koska silloin Gospel tai saarna ei pauhaa tv:sta.

Ensi viikolla pitäisi olla tiedossa ainakin käyminen jalkapallo-ottelussa. Laji on täällä vakava asia. Sambian tappio viime lauantain MM-karsintaottelussa Senegalia vastaan johti mellakoihin. Länsiafrikkalaisten (osittain senegalilaisten) autoja poltettiin ja taloja tuhottiin maan pohjoisosassa.

Nyt lähden lounastamaan. Ruokalistalla on nshimaa ja relishiä. Nshima on maissipuuroa joka täällä kuuluu lähes joka ateriaan. Viime viikolla söin nshimaa mm. Poucher’s meatin (salametsästäjän lihan) kera. Liha oli sitkeää ja kuivattua. Mies jonka kanssa lounastin (joka käytti poucher’s meat -termiä) väitti ruokaa virtahevonlihaksi, mutta huumorimiehiä kun hän on, niin en ole ihan vakuuttunut asiasta. Pitää selvittää ensi kerralla kun tapaamme.

5 kommenttia:

Bopsta kirjoitti...

Praise the Lord!

Kontaktiverkosto aktivoitunut ja levittäytynyt Lusakasta Strassbourgin kautta Osloon.
Täällä arkipäivämeininkiä, kiirettä pukkaa, mutta kerrankin olen täynnä jonkinlaista outoa tarmoa pitkän kesäloman jälkeen. Nyt tehdään asioita, nukutaan myöhemmin!

Kerro pahoille hengille terveisiä poppamieheltä.

Puss och kram,

B

edwardbrinick6486 kirjoitti...

i thought your blog was cool and i think you may like this cool Website. now just Click Here

Niina ja Mikko kirjoitti...

Hei Dan!

Hauska kuulla kuulumisiasi, toivottavasti pääset kirjoittelemaan niitä usein!

Mikko ajaa taksia nykyään, Niina tekee vanhaan tapaan töitä. Siinä meidän kuulumiset pähkinänkuoressa.

Huumorimiehelle ja virtahevoille terkkuja! Toivottavasti säästyvät salametsästäjiltä. Molemmat.

Voi hyvin etelän auringon alla,
Niina & Mikko

Anonyymi kirjoitti...

moi mecki!e dää kiva? e maisbullar gott? heippa emmy!

Anonyymi kirjoitti...

min email sejää ja int här men de bra att maisbullar e gott!!!!