16 kesäkuuta 2006

Bangalore

Namaste (eli terve)

Kuten otsikosta selviää olen päässyt pois Delhistä. Nimenomaan päässyt, koska ilmasto siellä oli harvinaisen epämukavaa, enkä oikein viihtynyt kauhean hyvin UNICEFin järkkäämässä johdantoseminaarissa jossa sosiaalinen ymparistö painottui small talkkiin. Paljon mielenkiintoisia tyypejä mutta harvan kanssa pääsi oikeasti juttuun kun meininki isossa porukassa oli niin jäykkää. Luennot jotka olivat yleensä mielenkiintoisia oli lähes poikkeuksetta venytettyjä. Ja välilillä palattiin lastentarhaan kun leikittiin kulttuurieroleikkejä ja muuta vastaavaa. Mieleenpainuvinta seminaarissa oli ehdottamasti Dalit-aiheinen luento ja elokuva: Iäm Dalit, How are You? (Dalit = kastiton).

Ohjelma oli aika tiukkaa joten iltaisin ei jaksanut kierrellä kaupunkia kauhean pitkään. Toinen jaksamista rajoittava tekijä oli se että neljästä Delhi-illasta kaksi iltaa ja seuraavat päivät tähän asti ovat menneet vatsakrampeissa ja ripuloidessa / oksennellessa. Onneksi alkaa jo vähän hellittämään… Eikä enää tarvitse lentää vähään aikaan. Saavuimme siis tänään aamulla Bangaloreen lentäen (reilun parin tunnin matka Delhistä). Lentokentällä oli muuten aika tarkat turvatarkastukset, mutta henkkareita ei tarvinnut näyttää ollenkaan.

Nyt siis perillä Bangaloressa, Intian Piilaaksossa, tai Garden Cityssä tai miksi tätä sitten haluaakin kutsua. Asumme ISEC nimisen tutkimuslaitoksen kampuksella, ja työmme samaisessa paikassa alkaa ensi viikolla. Paikka on idyllinen ja vehreä, mutta siellä pitää kuulemma varoa kobria ja muita käärmeitä.

Naa pari kuukautta tulee ilmeisesti menemaan aika tutkimuspainotteisesti, tai silta vaikutti kun ohjelmaa esiteltiin.. Mukavalta vaikuttaa, ollaan menossa jonnekin maaseudulle kiertelemaan ja perehtymaan biodynaamiseen viljelyyn ja kestavan kehityksen malleihin kouluissa. Loman pitaminen nayttaa talla hetkella vahan heikolta, joten pitanee panostaa pidennettyihin vkl reissuihin, varmaankin Mysoreen mutta ainakin Keralaan.

Jätän tällä kertaa tähän ja kirjoittelen ensi kerralla enemmän havainnoista ja huomioista matkan varrella. Nyt on vielä niin veto pois etten jaksa. Enköhän tästä parane.

2 kommenttia:

Karsten kirjoitti...

hejs, kiva att du kommit fram...
hälsar familjen

kirsi kirjoitti...

Terveisiä täältä jäätävästä Lusakasta!

Nostalgisissa tunnelmissa lueskelen blogiasi, olinhan itse Hyderabadissa hamassa nuoruudessa. Eteläinen Intia on varmaan niistä ajoista muuttunut hurjaa vauhtia.

Kerala on ehdottomasti käymisen arvoinen, mulle jäivät mieleen Kochinin kalastajat. Mysoressa oli niitä temppeleitä, temppeleitä ja temppeleitä...

Lykkyä kenttämatkalle,
Kirsi