03 elokuuta 2007

Politiikkaa Palestiinassa

Kuten Laura kirjoitti vietamme nyt toista paivaa Lansirannalla talla hetkella Nablusissa. Olemme toistaiseksi tavannut Palestiinan kansanpuolueen jasenia, joista yksi oli myos PLO:n hallituksen jasen seka Vasemmistonuorten kumppanuusjarjeston YDA:n jasenia.

Tarkein asia joka on noussut esiin keskusteluissamme on yksimielisyys siita, etta politiikan eri suuntaukset Palestiinassa ovat hyvin toissijaisia asioita miehityksen aiheuttamiin ongelmiin nahden. Nablus joka tunnetaan myos "koyhyyden paakaupunkina" on yksi eniten miehityksesta, tarkistuspisteista ja Israelin armeijan yollisista operaatioista karsinyt kaupunki. Takalaiset kansanpuolueen edustajat kuten myos heidan eilen tapaamamme kolleegat Ramallahissa ovat kaikki nostaneet esiin vasemmiston vaihtoehtona nykytilanteeseen jossa Fatah ja Hamas kayvat kahinaa keskenaan. Demari-Fatahia ei siis pideta vasemmistolaisena vaihtoehtona ja pienpuolueet jotka ovat hyvin sirpaloituneita nakevat voimiensa yhdistamisen tulevana vaihtoehtona valtaa pitaville. Myos vaalitavan muuttaminen enemmistovaaleista vaalitapaan joka mahdollistaisi todellisen monipuoluejarjestelman myos parlamentissa on tarkea uudistus jota pienpuolueet ajavat.

Keskusteluissamme on selkeasi noussut esiin myos tarkeys kunnioittaa sopimuksia ja itsemaaraamisoikeutta. Hyvin eri linjoilla Hamasin kanssa olevat toverimme ovat nostaneet esiin Hamasin eristamisen suurena ongelmana joka ei johda muuhun kuin "kahden palestiinalaisvaltion ratkaisuun" (Lansiranta ja Gaza). Samalla kuin Hamas-johtoinen hallitus kaadettiin, myos PLO:n ja Israelin kaymat neuvottelut kahden valtion mallista kariutuivat. Hamasia sen kummemmin puolustamatta, he olivat todenneet, ettei heita hairitse PLO:n kaymat neuvottelut, niihin vain ei osallistuta. Ex-paaministeri Haniyeh oli myos epasuorasti tunnustanut Israelin toteamalla, etta he kunnioittavat palestiinalaishallinnon allekirjoittamia kansainvalisia sopimuksia. En tietenkaan vaita, etta Hamas valttamatta olisi aktiivisesti ajanut rauhaa mikali heidan hallitusvastuunsa oli jatkunut, mutta ainakin silloin neuvottelut olivat mahdollisia ja sisainen jako ei ollut yhta jyrkka kuin nyt.

Loppuun kommentti vakivallasta. Nahdessani muurin, checkpointit ja kuunnellessani ihmisten tarinoita miehityksen aiheuttamasta karsimyksesta on mielestani turhaa jeesustella gandhilaisuudella tms. Israelin valtio kay sotaa palestiinalaisalueilla. Esim. Nablusissa IDF:n joukot tunkeutuvat oisin kaupunkiin (noin klo 22 - 09) ja viimeksi eilen yksi henkilo tapettiin taalla. Satunnaiset kiinniotot ovat yleisia ja ihmisten mielivaltainen vangitseminen niinikaan. On sangen ymmarrettavaa, etta ihmiset haluavat vastustaa tata myos asein. Se miten aseellinen vastarinta johtaa tilanteen parantumiseen on eri asia, mutta sallittujen vastarinnan muotojen maarittely kotinojatuolista ei mielestani tunnu muulta kuin tekopyhalta. Kaytannon tasolla militantin vastarinnan kannatus nakyy katukuvassa esimerkiksi marttyyrijulisteiden, joissa nuoret miehet poseeraavat rynnakkokivaareineen, muodossa. Naita julisteita nakyy myos maallisten toimijoiden toimitiloissa, joten islamismista kaiken selittajana on myos taysin turha puhua. Niin kauan kun vastarintaa saa kannatusta, oli sen muoto mika tahansa, sita tulee ilmenemaan. Pysyvan ratkaisun luomiseksi Israelin olisi siis lopetettava miehitys, vapaudenkaipuuta kun ei voi tukahduttaa muureilla tai armeijoilla.

Ei kommentteja: