23 syyskuuta 2009

Angolalaisen lapsisotilaan käännytys asettaa koko turvapaikkajärjestelmän kyseenalaiseksi

Vasemmistonuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtajat: Angolalaisen lapsisotilaan käännytys asettaa koko turvapaikkajärjestelmän kyseenalaiseksi

Maahanmuuttovirasto aikoo karkottaa Suomesta entisen angolalaisen lapsisotilaan, jota on kidutettu kotimaassaan.

“Jos turvapaikkaa ei myönnetä tällä taustalla henkilölle, jolla lisäksi on työpaikka ja perhe Suomessa niin mikähän sitten mahtaa olla koko järjestelmän olemassaolon syy?” tivaa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Sini Terävä.

Maahamuuttovirasto perustelee päätöstään viittaamalla virheelliseen turvapaikanhakuprosessiin.

“Taas kerran näemme, että käännytystapaukset ratkaistaan järjestelmällisesti hakijan edun vastaisesti. Nykyisellään virkamiehillä on aivan liian paljon valtaa tulkita näitä tapauksia”, sanoo Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Erkki Perälä.

“Lain ja viranomaistoiminnan ohjeiden muokkaamisen lisäksi tarvitsemme kansanedustajien suoraa puuttumista käännytyksiin ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Vain korkean tason poliittinen paine ja julkisuus voivat muuttaa näitä mielivaltaisia käännytyspäätöksiä”, lopettaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

14 syyskuuta 2009

Vasemmistonuoret: Opintotuen uudistuksen oltava askel kohti perustuloa

Vasemmistonuoret esittää, että opintotuki ja koko suomalainen perusturva yhtenäistetään kaikkia kansalaisia koskevaksi perustuloksi.

Opintotukea tulee uudistaa pitäen mielessä tavoite perustulosta sosiaaliturvan perustana. Vasemmistonuoret tahtoo muistuttaa opintotuen uudistamista pohtivalle kulttuuriministeri Wallinin asettamalle työryhmälle, että opintotuen suurin ongelma on sen riittämättömyys.

Opintotuki ei mahdollista täysipäiväistä opiskelua ja opiskelijat ovat ryhmä, jonka perusturva jää alle suhteellisen köyhyysrajan. Opintotukeen tarvittavan tasokorotuksen lisäksi opintotuki tulee myös sitoa indeksiin. Opintotuen asumislisä tulee poistaa ja opiskelijat tuoda yleisen asumistuen piiriin osana sosiaaliturvan yhtenäistämistä.

“Opintotukeen ei kaivata uusia kontrollimekanismeja tai rajoitteita. Lisäksi lainapainotteisuus on poistettava, sillä nykyinen opintotuki ei ole perusturvaa vaan luottoa. Rajoitteiden sijaan kaivataan opintotukea, joka mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja riittävän toimeentulon”, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoo.

Opintotukea uudistettaessa ei saa unohtaa muita perusturvaa tarvitsevia. Kaikkia matalimpia sosiaalietuuksia on välittömästi korotettava vähintään 100 euroa. Suomalainen sosiaaliturva on tällä hetkellä sekava tilkkutäkki, joka kaipaa kokonaisuudistusta.

Paras perusturvan muoto on riittävän toimeentulon takaava perustulo.

Vasemmistonuoret avasi Ilmianna pomosi -verkkokampanjan

Vasemmistonuoret avasi maanantaina 14. syyskuuta klo 12 Ilmianna pomosi -verkkokampanjan. Kampanjalla Vasemmistonuoret haastaa työntekijät kertomaan työpaikoillaan tapahtuvista lainvastaisuuksista, jotta ne saadaan julki. Kokemuksia työelämästä kerätään www.ilmiannapomosi.net -sivustolla verkkolomakkeen välityksellä.

”Päätimme liittokokouksessamme käynnistää valtakunnallisen kampanjan, jolla kannustamme työntekijöitä puolustamaan lakisääteisiä oikeuksiaan”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

Etenkin työuraansa aloitteleva työntekijä kohtaa usein ilmiselviä väärinkäytöksiä, joita ei syystä tai toisesta kuitenkaan viedä eteenpäin.

Nimimerkki Ravitsemustieteen opiskelija kertoi Ylioppilaslehdessä 10/2009 kesätöistään suuren elintarvikeyrityksen palveluksessa:

Etukäteen sovittu palkka oli 200 euroa pienempi kuin liiton suositus; sovittu summa taas laski toiset 200 euroa työsopimusta allekirjoitettaessa. Tämänkin 400 euroa alle suosituksen olevan tienestin esimieheni sanoi olevan poikkeus. En saanut kertoa muille tilipussin suuruutta, ”jottei työntekijöiden kesken tulisi kiistaa”. [--] Työsuhdetta jatkettiin syksyllä, jolloin esimieheni oli jälleen laskemassa palkkaa. Kun älähdin, hän lupasi ”poikkeuksellisesti” jatkaa kesätyöpalkalla.

Opiskelijan mukaan firman maine alaa opiskelevien keskuudessa on kehno, ja harva mielii töihin yritykseen.

Työsuhde purettiin julisteiden levittämisen vuoksi

Markkinatutkimuksia tekevän IRO research OY:n palveluksessa puhelinhaastatteluja tehneen Markus Heikkisen yritys parantaa työntekijöiden työoloja päättyi ikävästi.

”Yritimme ensin saada työpaikalle työsuojeluvaltuutettua, mutta se ei onnistunut. Päätimme perustaa työntekijäyhdistyksen, josta tiedotimme muille työntekijöille työpaikalle kiinnittämiemme julisteiden avulla”, Heikkinen kertoo.

”Työnantajamme kielsi julisteiden levittämisen ja sain varoituksen, minkä jälkeen en niitä enää kiinnittänyt. Pidimme kuitenkin työntekijäyhdistyksen perustamiskokouksen. Koska olin julisteessa mainittu yhdistyksen yhteyshenkilö, työnantaja ilmoitti minulle ja toiselle työntekijälle, että töihin ei ole enää tulemista. Hän vetosi siihen, että olisin jatkanut julisteiden kiinnittämistä kiellosta huolimatta.”

”Oikeus totesi myöhemmin kollegani työsopimuksen purkamisen olleen laiton toimenpide. Itse päädyin tämän ennakkopäätöksen jälkeen ratkaisemaan asian neuvottelemalla työnantajan kanssa. On silti sääli, että yrityksen työntekijät säikähtivät, eivätkä enää jatkaneet järjestäytymistä”, hän toteaa.

Kohderyhmänä työntekijät,
pienyrittäjät ja freelancerit

Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanjan tavoitteena on saada paljon yhteydenottoja myös pienyrittäjiltä ja itsensä työllistäviltä freelancereilta sekä ihmisiltä, joiden alat eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin.

Julkisuudessa on ollut esimerkkejä siitä kuinka työnantaja saattaa muuttaa yksipuolisesti näiden ihmisten työehtoja. Sanoma News yritti taannoin lisätä käyttämäänsä freelancersopimukseen kohtuuttomia tekijänoikeuksia koskevia ehtoja tekijäjärjestöjen vastustuksesta huolimatta.

Ilmianna pomosi -kampanjalla Vasemmistonuoret haluaa osoittaa, että työntekijöiden kollektiivisten etujen puolesta voi kamppailla julkisuuden avulla.

”On tärkeää, että tuotamme vasta-asiantuntijuutta ja omaa tietoa ihmisten arjesta, jolla haastamme poliittisten kilpailijoidemme näkemyksiä. Palaamme työläistutkimuksen pariin, jota vasemmisto on aikaisemminkin tehnyt ihmisten asuinalueilla ja tehtaissa”, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoo.

Ilmianna pomosi -kampanjan ensimmäinen vaihe jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka. Vasemmistonuoret koostaa ilmiantojen pohjalta tutkimusraportin. Kampanjan tavoitteena on saada 500 yhteydenottoa.

Politiikassa työntekijöiden, freelancereiden ja pienyrittäjien asiaa ajaa vasemmisto.

www.ilmiannapomosi.net

12 syyskuuta 2009

Halla-ahoa ja tekopyhyyttä vastaan

Teksti julkaistu Kansan Uutisissa 12.9. ja kirjoitettu yhdessä Aleksi Lillebergin kanssa.

Halla-ahoa ja tekopyhyyttä vastaan

Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnin tulos ei olisi voinut olla huonompi, vaikka hänen tuomitsemisensa rasistisista puheista ei meitä yleisesti haittaisikaan. Ensisijaisesti langettava tuomio on valitettava, koska oikeuslaitos antaa näin tehokkaan kampanja-aseen äärioikeiston käteen. Nyt vasemmiston on reagoitava tähän luomalla selkeästi oma linjansa.

Toiseksi rikosnimike uskonrauhan rikkominen on lähinnä historiallinen jäänne, jota vasemmiston ei ylipäätään pitäisi pitää osana 2000-lukua. Varsinainen ongelmakohta jäi unholaan ja syyte kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan kaatui. Surkea kompromissi oikeuslaitokselta, joka ei uskaltanut tuomita eikä vapauttaa julkkissyytettyä.

Tällaiset tuomiot tuottavat ”maahanmuuttokriittiselle” äärioikeistolle lisää kannatusta. Meidän taas on vastustettava kyseistä liikettä, yhtä lailla kuin vastustamme sen edustamia arvoja kuten islamofobiaa.

Monikulttuurisuudesta käytävän keskustelun keskeisin ongelma on, ettei kyseinen termi tarkoita juuri mitään. Yleisimmillään termi viittaa ajatukseen, että samassa yhteiskunnassa voi elää ihmisiä, jotka omaavat erilaisen kulttuuritaustan.

Nykyisessä yhteiskunnassamme luulisi kuitenkin, että lähes kaikille on selvää, että täällä vallitsee ”kulttuurien” suhteen mitä suurin moninaisuus. Näin on niin ”suomalaisen kulttuurin” sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Helsinkiläisten hevareiden, skeittareiden, Tokoinrannan juoppojen ja pörssimeklarien väliset kulttuurierot lienevät suuremmat kuin esimerkiksi istanbulilaisen ja helsinkiläisen keskiverto-opiskelijan välillä.

Vasemmiston tehtävänä on nimenomaan avata keskustelu toimeentulosta ja oikeuksien toteutumisesta myös siirtolaisten kohdalla, ja näin astua kokonaan suomalaisen äärioikeiston keskustelun ohi. Me emme voita mitään liittymällä liberaaliin monikulttuurisuuden kuoroon. Sen sijaan meidän on puhuttava materiaalisista asioista, kuten oikeudesta sosiaaliturvaan, asumiseen tai työlupaan ja liikkumiseen.

Rasismin vastaisen kamppailun pitäisi olla taistelua ihmisten oikeuksista ja hyvinvoinnista, mikä on ja ainoana asiana voi olla vasemmiston kannatuksen peruste ja olemassaolon syy. Tämä on ainoa tie, jolla Soinin äänestäjät ja nukkuvat maahanmuuttajat voidaan saada ymmärtämään, että vasemmisto on se voima, joka voi tarjota heille mahdollisuuksia parempaan elämään. Ei siis puhe yleistävästä kulttuuritaustasta.

02 syyskuuta 2009

Recension: Paskaduunista barrikadille – Prekariaatin julistus

Bokrecension i Ny Tid:
Paskaduunista barrikadille – Prekariaatin julistus, Into Pamfletti 2009
Anna-Reetta Korhonen, Jukka Peltokoski och Miika Saukkonen

Ny terminologi och kamp för nya rättigheter – Bakgrund till boken


Valborgsmessuafton 2006 och EuroMayDay-demonstrationen som organiserades av nätverket prekariaatti.org kom p.g.a. kravallerna vid VR:s magasin att tillföra åtminstone två nya begrepp till den finländska politikens ordförråd. Begreppet prekariat som en grupp vänsteraktivister lanserat i Finland några år tidigare slog igenom i massmedia och alla partier samt politiska aktörer blev tvungna att ta någon ställning till det. Diskussionen var dock ganska hopplös och osäkerheten kring människors utkomst som varit det centrala i prekariaatti.org-nätverkets kritik sattes åt sidan emedan politiker, fackpampar och andra i kapp prisade vikten av fastanställning. Hela prekariat-rörelsen sågs alltför smalt och beskrevs som att endast handla om att aktivisterna motsatte sig snuttjobb.

Det som egentligen rörde upp diskussionen och kom att definiera vad prekariatet ser som sin kamp var då Eetu Viren i A-Talk konstaterade att ”skitjobb” kräver att vi går till protest. Konstaterandet om skitjobb togs på en bred front emot med ett enormt antal skriverier om hur allt jobb är värdefullt, hur dessa unga är en bulldegsgeneration och en massa annat trams. Ingen brydde sig om att tolka rätt vad prekariat-nätverket menade med skitjobb d.v.s. att usla arbetsförhållanden och usel lön samt en kontinuerlig press på att hela tiden vidareutbilda sig borde kompenseras med nya incentiv och nya rättigheter, främst grundinkomst också känd som medborgarlön samt t.ex. rätten till avgiftsfri kollektivtrafik, internet-uppkopplingar, billigt boende etc.

Utöver kraven för nya rättigheter konstaterade prekariat-aktivisterna att fackförbunden borde sluta upp i kamp för också andra än fastanställda industriarbetare i en situation där arbetsgivarsidan och högerpartierna är hegemoniska i samhället och att produktionen skiftat från fordismen till post-fordism. Nämnvärt är också att, rörelsen inte talade om sig själv som hela prekariatet, utan försökte agitera människor att sluta upp i en gemensam kamp för dessa nya rättigheter.

Prekariatet i alla länder, förena er! – boken

Tre år senare har arbetet för att lyfta fram prekariatets ställning på de flexibla och splittrade arbetsmarknaderna burit frukt. Den positiva mottagningen som Anna-Reetta Korhonens, Jukka Peltokoskis och Miika Saukkonens bok Paskaduunista barrikadille – Prekariaatin julistus har fått visar att en grundpoäng i diskussionen kring prekariatet äntligen nått fram. Det viktigaste är inte att försvara arbetsplatserna utan arbetarna, d.v.s. och kollektivt kämpa för nya rättigheter istället för att vänta emedan de gamla föråldras då hela samhället och produktionsformen förändras. Argumenten boken för fram ansågs allmänt utopistiska år 2006, men tycks nu vara rumsrena. Om detta vittnar bl.a. att ordförande, för Finlands största fackförbund JHL, Tuire Santamäki-Vuori uttalande sig om att fackförbunden bör ta i akt diverse samhälleliga rörelser och hitta nya konster att kämpa för nya rättigheter.

Boken börjar med att ta oss tillbaka till skitjobben igen och definiera begreppet enligt följande: ”Det görs mycket viktigt arbete i vårt samhälle, både psykiskt och fysiskt påfrestande. För flera jobb är lönen usel, andra är helt oavlönade. Utan dess jobb och dess utförare skulle samhället kollapsa. Med skitjobb menar vi uttryckligen en form av arbete i arbetsförhållanden som inte respekterar arbetstagarens självständighet, som inte kan göras på ett trivsamt sätt. Vi vill bli av med skitjobb d.v.s. dåliga arbetsförhållanden, ärligt sagt vill vi bli av med alla samhälleliga förhållanden där någondera parten endast tar order, är underståte eller tjänare.”

Men vad handlar boken egentligen om? Paskaduunista Barrikadille, är kort sagt ett kampmanifest för prekariatet. Skribenterna har konstaterat att idéerna kring boken sakta mognat under de senaste åren då snuttjobbsdiskussionen gått het. Detta syns i en mera djupgående kritik till motargument för t.ex. medborgarlön och att prekariatet till en större grad begränsas till att omfatta en viss sorts ”kunskaps- och servicearbetare” istället för mer eller mindre alla. Därför och tack vare djupgående beskrivningar om fattigdom, osäkerhet, burnout, kort sagt skitjobb, är boken fängslande. Samtidigt är pamfletten absolut inte en beskrivning av dysterhet utan en uppmaning till organisering samt en samling med tips för att göra så.

En av de centrala tankarna i boken, är att det är lönlöst att sträva efter nåt gammalt då sk. otypiska arbetsförhållanden börjar vara mera en norm inom flera branscher. I stället för att eftersträva åtta till fyra -jobb åt alla efterlyser skribenterna en mera flexibel och plural samhällssyn och att detta möjliggörs med hjälp av rätten till utkomst d.v.s medborgarlön.

Många kanske anser att prekariatet som begrepp inte medfört något nytt eftersom osäkerhet (precariousness) alttid varit en del av det arbetande folkets börda. Då simplifierar man tyvärr ofta alltför ofta bort de kvalitativa förändringarna som på många sätt kommit att definiera bland annat allt kommunikativt arbete där sociala kunskaper, arbetarens personlighet till en allt högre grad är det som exploateras. Samtidigt menar skribenterna att tid och rum aspekten också förändrats i och med att arbetsplatsen (och dess arketyp fabriken) till en allt större grad har mist sin betydelse i organiserandet av arbetet.

Trots att en förändring onekligen ägt rum, betyder det givetvis inte att alla former av arbete tagit skepnaden av en prekär informationssmed, tvärtom. O andra sidan är det inte det boken argumenterar heller, då den fungerar ett kampupprop för dem som identifierar sig i ovan nämnda beskrivningar. Endast genom att bygga en tillräckligt stark påtryckningskraft kan prekariatet, eller vem som helst annan genomföra sociala förbättringar, d.v.s. vinna kamper. Förhoppningsvis är boken en bit på väg i att hitta nya former för organisering kring arbetslivsfrågor.

01 syyskuuta 2009

Vasemmistonuoret: Katainen syrjäyttää nuorisoa eikä noudata hallitusohjelmaansa

Nuorison vaikeaan toimeentulo- ja työllisyystilanteeseen tuuliviirimäisesti suhtautuvan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen budjettiesityksessä on varattu nuorten työpajatoimintaan ja etsivään työparitoimintaan lähes 3,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin opetusministeriö siihen esittää.

Vasemmistonuoret pitää tätä esimerkkinä siitä, että hallitusta ei kiinnosta mikään muu kuin kasvava työvoimareservi pääoman eduksi.

”Julkisuudessa retostellaan kilpaa sillä, miten paljon niin sanotusti syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle. Samaan aikaan valtiovarainministeriö ei varaa riittävästi rahaa suosittuun työpajatoimintaan, joka sitoo nuoria työelämään paljon tehokkaammin kuin pakkokeinot”, toteaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

Esitys ei myöskään ole linjassa hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan nuorten osallistumismahdollisuuksia ja kuulemista edistetään, sekä nuorten työpajatoiminta kehitetään koko maan kattavaksi.

Vasemmistonuoret vaatii välittömiä korotuksia nuorten työpajojen määrärahoihin. Lisäksi kaikkia alimpia sosiaalietuuksia on nostettava reippaasti nykyistä korkeammalle tasolle ja yhtenäistettävä samalla kohti perustuloa.

Etsivällä työparitoiminnalla tavoitetaan 5000 nuorta. Riittävä määrä työpajapaikkoja on entistä tärkeämpää, kun yhä useammat nuoret jäävät tulevaisuudessa ilman opiskelupaikkoja ja töitä.

”Jos porvarihallitus ei halua tämänkin laman aikana pysyvästi syrjäyttää ihmisiä, mikä tulee lopulta aina kalliiksi, tähän on puututtava heti”, Koivulaakso sanoo.