03 elokuuta 2009

Euroopan Vasemmistopuolueen kesäyliopisto

Teksti kirjoitettu yhdessä Laura Tuomisen kanssa ja julkaistu Kansan Uutisissa 3.8.2009

Teemoina kapitalismin ja vasemmiston kriisit

Euroopan vasemmistopuolue ja vasemmistolaisten ajatushautomoiden yhteistyöverkosto Transform! Europe järjestivät heinäkuun 23.–26. päivä yhteistyössä Espanjan kommunistisen puolueen sekä vasemmistoliittouma Izqueirda Unidan kanssa Euroopan vasemmiston neljännen kesäyliopiston Valenciassa.




Seminaarin avajaispuheissa Valencian kommunistipuolueen puheenjohtaja Marga Sanz toivotti yli 100 osallistujaa 15 maasta tervetulleiksi tekemään Valenciasta Euroopan vasemmiston pääkaupunkia neljäksi päiväksi. Kesäyliopiston pääteemoiksi nousivat vasemmistopolitiikan näköalat EU-vaalien jälkeen ja talouskriisin vaikutukset yhteiskuntaan ja vasemmistoon.

Kapitalismin kriisistä talousdemokratiaan?

Saksalaisen Sozialismus-lehden Richard Detje avasi kriisikeskustelun tuomalla esiin, että kriisiä analysoidaan virheellisesti korostamalla Yhdysvaltojen roolia ja vähättelemällä talouskriisin vaikutusta Eurooppaan ja muihin teollistuneisiin maihin.

OECD:n ennusteen mukaan maailmankauppa romahtaa vuoden 2009 aikana 16 prosenttia. Tämä vaikuttaa eniten vientivetoisiin talouksiin, kuten Kiinaan, Japaniin, Saksaan ja myös Suomeen. Kiina, maailman nopeimmin kasvava talous, on Detjen mielestä ainoa maa, joka reagoi kriisiin sen vaatimalla vakavuudella. Kiina sijoittaa 7 prosenttia kansantulostaan investointeihin, joilla se pyrkii luomaan uusia sisämarkkinoita massiivisen vientinsä tueksi.

Seminaarin alustajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että finanssikriisi johtuu ylikasautumisesta ja pörssitalouden roolista talouskasvun moottorina. Kriisin varsinaiseksi ytimeksi Detje määritti kuitenkin palkkojen suhteellisen pudotuksen läntisissä teollisuusmaissa. Nykyinen malli ei ole johtanut uusiin investointeihin vaan alati kasvaviin voittoihin.

Samaan aikaan palkkataistelujen käyminen on äärimmäisen vaikeaa, kun työttömyys Euroopassa kasvaa OECD:n mukaan 50–80prosentilla aikavälillä 2008–2010. Kriisistä puhuttaessa käytettiinkin useita puheenvuoroja, joissa pohdittiin Aay-liikkeen suhdetta vasemmistoon. Yksimielisiä oltiin lähinnä siitä, ettei työtaisteluja voi erottaa muista poliittisista taisteluista, jotka liittyvät esimerkiksi eläkkeisiin tai sosiaaliturvaan. Myös työajan lyhentäminen nähtiin keskeiseksi keinoksi vähentää työttömyyttä.

Espanjan kommunistipuolueen Maite Molan mukaan taloutta käsiteltäessä on otettava huomioon sukupuolivaikutukset. Talouskriisin edetessä Espanjassa naisten työllisyys on muodollisesti kasvanut, mutta vain siksi, että parempipalkkaiset miestyöntekijät on irtisanottu ensin. Naiset työskentelevät edelleen selvästi heikommalla palkalla ja työehdoilla kuin miehet. Naisten vastuulla on myös yhä palkkatyön ulkopuolella tapahtuva hoiva.

Kapitalistinen järjestelmä uhka ihmiskunnalle

Ecuadorin entisen valtiovarainministerin Pedro Paezin mielestä kapitalistinen järjestelmä on ekologisen kriisin myötä jo uhka ihmiskunnalle. Paez peräänkuuluttikin tuhoisan liikapääoman hävittämistä. ”Tämä tulee vaikuttamaan kansainväliseen työnjakoon ja siihen kuka tuottaa mitä tässä maailmassa”, Paez haastoi yleisöään. Die Linken Bernd Barenbergin mukaan kriisin keskellä on kysyttävä minkälaista teollisuutta halutaan elvyttää. Juuri tällä hetkellä työllistävien alojen kuten autoteollisuuden ylläpitäminen keinolla millä hyvänsä ei ole välttämättä kestävää ja tulevaisuuteen katsovaa.

Koska voitot suhteessa palkkoihin ja tuottavuuteen ovat kasvaneet merkittävästi 1970-luvulta lähtien, on kulutusta rahoitettu yhä enemmän lainalla. Valtioiden velkaantuminen ei eroa tästä juurikaan. Nähtäväksi jääkin mitä tapahtuu, jos valtioita menee konkurssiin. Tätä asiaa kesäyliopistossa ei valitettavasti sivuttu. Kreikkalainen taloustieteilijä Giorgios Ioannidis totesi vasemmiston kysyvän vääriä kysymyksiä: ”On mietittävä miten pääsemme kriisistä, eikä kuka maksaa kriisin. Ihmiset maksoivat jo! Nyt on esitettävä, mitkä ovat meidän vaihtoehtomme työllisyyden, solidaarisuuden ja pankkijärjestelmän suhteen. Tarvitsemme kumouksellista reformismia, eli lyhyen ja keskipitkän aikavälin ratkaisuja heti.”

Kesäyliopiston teoreettisesti mielenkiintoisia keskusteluja leimasikin selkeiden tavoitteiden puute, vaikka lähes kaikki osallistujat peräänkuuluttivat niitä. Joitain suuntaviivoja vasemmistolle toki esitettiin. Näistä talousdemokratia nousi aiheeksi yli muiden.

Pedro Paezin mukaan korvataksemme finanssivirtojen vääristymiä köyhemmille alueille tarvitsemme uudenlaisen keskuspankin, joka toimii etelästä pohjoiseen. Uusi pankki tarvitsee globaalin rahayksikön, jolla vaihtoa käydään. Latinalaisessa Amerikassa on jo nyt käynnissä keskuspankkikokeilu Bank of the South, jonka tarkoitus on antaa makrotaloudellisia työkaluja valtioille kansallisvaltioiden rajojen yli. Vain tällaisilla järjestelmillä voimme murtaa dollarin ylivallan ja luoda vakautta. Euroopan vasemmiston olisi siis vakavasti mietittävä maailmantalouden ja luototusjärjestelmien kriisiä ja miten ne voidaan kääntää taistelun kautta voitoksi.

Ranskan kommunistipuolueen Chantal Delmas viittasi yhteiskunnallisten liikkeiden jo tekemiin esityksiin talousjärjestelmän muuttamiseksi. Tammikuussa Maailman sosiaalifoorumissa Brasilian Belémissä yli 300 järjestöä esitti laajan spekuloija maksaa -aloitekokonaisuuden. Veroparatiisien sulkemisen, pankkijärjestelmän kontrollien ja globaalin verotuksen lisäksi YK:lle vaadittiin vahvempaa roolia talousjärjestelmän vakauttajana.

Järjestelmävastaisuuden haaste

Vasemmisto kärsi monissa maissa tappion Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa. Suurimmassa osassa Eurooppaa nähtiin oikeiston ja erityisesti äärioikeiston nousu. Toisaalta esimerkiksi Portugalissa, Pohjois-Irlannissa ja Tanskassa vasemmiston kokonaiskannatus on yli 20 prosenttia. Kyproksella AKEL on presidenttipuolue. Saksan Die Linke on nousussa, vaikka vaalitulos oli galluplukuja vaatimattomampi. Myös Kreikassa gallupit lupasivat Synaspismokselle 15 prosentin kannatusta ja kolmea paikkaa. Tulokseksi jäi kuitenkin yksi paikka.

Synaspismoksen Panayota Maniou kysyi, miksi järjestelmän ollessa kriisissä ja tyytymättömyyden lisääntyessä vasemmisto ei tunnu olevan uskottava vaihtoehto. Viime joulukuussa 15-vuotiaan koululaisen ampumisesta alkaneet Kreikan mellakat olivat osoitus paitsi nuorten kokemasta tulevaisuuden ja toimeentulon epävarmuudesta myös kasvavasta järjestelmävastaisuudesta. Manioun mukaan vasemmiston tulee katsoa peiliin, mikäli me tukijoidemme näkökulmasta olemme osa samaa järjestelmää, joka tilanteen on aiheuttanut.

Transform Europen koordinaattori Walter Baierin mukaan vasemmisto hävisi 1930-luvulla fasismille siksi, että se käpertyi sisäänpäin lähinnä keskinäistä solidaarisuutta ylläpitäväksi ja luovaksi liikkeeksi. Nyt on avauduttava ulospäin niin yhteiskunnallisten liikkeiden kuin muidenkin yhteistyöhön soveltuvien voimien suuntaan. Erimielisyyttä osallistujien kesken oli lähinnä siitä, missä määrin yhteistyö uusliberalistista politiikkaa edistäneiden sosialidemokraattien kanssa on mahdollista.

Suomessa on vaalien jälkeen hetkittäin väläytelty vasemmiston huonon tuloksen syyksi liian lepsua maahanmuuttopolitiikkaa. Euroopan vasemmiston näkökulma maahanmuuttoon oli kuitenkin selkeä: kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus etsiä toimeentuloa toisaalta, jos sitä ei omasta lähtömaasta löydy. Eteläespanjalaisesta El Ejidosta kotoisin olevat Miguel Maldonado ja Ana Moreno Soriano kertovat, että heidän kylänsä on Afrikasta suuntautuvan maahanmuuton keskus. Vuonna 2000 El Ejidossa puhkesi väkivaltaisia rasistisia mellakoita siirtolaisia vastaan, mikä uutisoitiin laajasti myös kansainvälisessä mediassa. Miguel Maldonadosta ja Ana Moreno Sorianosta on täysin käsittämätöntä, että vasemmisto voisi olla maahanmuuttajavastainen. ”Oikea ongelma on se, että työnantajat riistävät työntekijöitään, eikä kaikilla ole yhtäläisiä oikeuksia. Tämä on vasemmistolaisen toiminnan ydin”, he toteavat.

Ei kommentteja: