10 joulukuuta 2009

Politiikan jako uusiksi


Olen viime aikoina pohtinut erilaisia aatesuuntauksia ja niiden sisältämiä vastakkainasetteluja. Avauksia ovat olleet muun muassa Päivi Räsäsen ekokonservatismi, Timo Soinin ei-vihreä konservatismi ja kokoomuksen ”kiihkoton maahanmuuttopolitiikka”, joka haluaa poistaa siirtolaisuuden vetotekijöitä. Vihreät taas ehtivät julistaa, että heidän liberaali maailmankuvansa ei mahdollista yhteistyötä Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien kanssa, mikä mielestäni onkin oikein hyvä näkemys.

Kokoomuksen maahanmuuttopaperissa todetaan, että turvapaikkaa haetaan usein muusta syystä kuin suojelun tarpeesta. Edistyksellinen vasemmisto onkin jo pitkään ollut sitä mieltä, että koko turvapaikkajärjestelmä on olemassa ensisijaisesti työmarkkinoiden sääntelyn vuoksi. Hallituksen ajama turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden rajoittaminen tuottaakin Suomeen paperittomia siirtolaisia samalla tavalla kuin muualla Euroopassa on tapahtunut. Hienoa, että Kokoomuskin on herännyt järjestelmän kriisiin.

Viime viikolla lööpit kirkuivat Soinin kaverilleen räätälöimästä EU:n huippuvirasta. Brysselin-kone näyttäisi tehneen herravihaisesta pientalonpojasta junailijan, joka toimii rekrytoinnissa ”EU:n tavalla”, kuten A-studio ansiokkaasti paljasti. Tämä lienee sitä ”uusien puolueiden politiikkaa”, josta välillä kuulee puhuttavan. Tällä huomiolla en tietenkään tarkoita moralisoida vaan kertoa, että politiikassa toimitaan vallan saavuttamiseksi. Tämän näyttämisestä osoitankin kiitokset Perussuomalaisille.

Rock-tähti-filosofi Slavoj Žižek luennoi maanantaina Helsingin yliopistolla otsikolla: Mitä on kommunismi tänään? Žižek kuvaili vasemmiston valitettavan lamaantunutta tilaa osuvasti muun muassa kertomalla miten äärioikeisto kommunikoi työläisten taisteluja tehokkaammin kuin vasemmisto.

Tämä tarkoittaa Žižekin mukaan sitä, että liberalismin ja oikeistopopulismin välinen vastakkainasettelu on keskeistä nykypolitiikassa. Kyse on täysin samasta asiasta kuin näennäisestä, luokkasuhteet kieltävästä, liberalismin ja konservatismin välisestä vastakkainasettelusta. Tällaisella kentällä ei vasemmistolle valitettavasti ole tilaa.

Slovenialaisen Žižekin näkemykset jaetaan myös Brysselissä. Timo Soini kirjoittaakin blogissaan työn ja pääoman välisestä sekä uuden ja vanhan politiikan välisestä ristiriidasta. Samalla Soini haukkuu järkivihreät porvarit, ekokonservatiivit kristityt ja punavihreät vassarit idiooteiksi. Sopii hyvin yhteen Žižekin kirjan Politiikkaa, idiootti! kanssa.

Vasemmiston ensisijaisen prioriteetin tulee olla konservatismi–liberalismi-akselin hävittäminen ja oikeisto–vasemmisto-jaon palauttaminen keskiöön. Žižekin sanoin: ”Ihmiskasvoista kapitalismia ei ole olemassa”. Meidän tehtävämme on palauttaa usko ihmiskasvoiseen sosialismiin.

Sika-Liisa ja Pässi Jujunen


Toverit eläinoikeusliikkeessä antoivat joululahjan ministerille julkaisemalla tuoretta kuvamateriaalia 30 sikatilalta, joista osaa oli käyty kuvaamassa myös vuonna 2007. Vuonna 2007 ministeri Sirkka-Liisa Anttila lupasi korjata eläinten olot välittömällä lainsäädännöllä ja valvonnalla.


Tällä viikolla, verkossa laajalti Sika-Liisaksi nimitetty, maa- ja metsätalousministeri Anttila jatkaa samaa kahden vuoden takaista litaniaa siitä, että kuvat ovat lavastettuja ja, että ministeriö on tehnyt kaikkensa. Olisiko jo korkea aika sulkea tilat, jotka eivät noudata edes lakia? Tämä olisi samalla mainio alkusysäys tehomaatalouden lakkauttamiselle.

Toinen otsikon aiheista, verkossa Pässi Jujuseksi kutsuttu, Jussi Pajunen sen sijaan yritti lakkautuslistoillaan nopeaa ohi valtuuston. Onneksi valtuusto kuitenkin hylkäsi Pajusen haaveet kaupungin lakkauttamisesta. Valtuusto hyväksyi selvästi ponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskeva esitys valmistellaan siten, että valmistelussa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä ja että esitys tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen vuoden 2011 talousarvioesitysten tekemistä lauta- ja johtokunnissa.”
Nyt ei sitten muuta kuin asukastilaisuuksia kaikkialle ja politikkojen sanaa videolle. Etenkin kokoomuslaisten, jotka haluavat ajaa alas kaupunkimme palvelut. Noustaan kapinaan lähikoulujen, kirjastojen, leikkipuistojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden puolessa. Helsinki on rikas.

07 joulukuuta 2009

Työttömyysturvan kytköksestä


Mielipidekirjoitukseni Hesariin, jota eivät julkaisseet.

Heikki Hiilamo ja Helena Hiila kirjoittavat vieraskynässään (HS 4.12.) ansiokkaasti köyhien ahdingosta. Työmarkkinatuella ei elä, eli sen saajat ovat usein riippuvaisia toimeentulotuesta. Valitettavasti he menevät pahasti metsään syyllistäessään ansiosidonnaisella työttömyystuella eläviä ensimmäisen luokan kansalaisiksi, jotka estävät rautaportein kolmannen luokan kansalaisten avun kuin Titanicilla konsanaan.

Kytkös ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan välillä tarkoittaa, että jos perusturvaa korotetaan 120 euroa, niin ansiosidonnaisen saaja hyötyy noin 65 euron verran kuukaudessa bruttona. Molempien käteen jäävä tulo olisi pienempi johtuen mm. toimeentulotuen leikkauksista ja verojen kasvusta. Perusturvan korottaminen kuroo kuitenkin umpeen ansiosidonnaisen etumatkaa.

Uudistus maksaisi valtiolle 150 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhasen kakkoshallitus on leikannut veroja noin kolmella miljardilla eurolla. Rautaporttien vartijat ovat ihan toisaalla kuin toisten työttömien joukossa.


Puheeni vasemmiston itsenäisyysjuhlassa

Alla lyhennetty versio puheestani Malmin työväentalolla 6.12.


Hyvät toverit,

[johdanto kulttuureista ja yhteiskunnasta ylipäätänsä leikattu]

Monikulttuurisuudesta käytävän keskustelun keskeisin ongelma on, ettei kyseinen termi tarkoita juuri mitään. Yleisimmillään termi viittaa ajatukseen, että samassa yhteiskunnassa voi elää ihmisiä, jotka omaavat erilaisen kulttuuritaustan. Tämä lienee kiistatonta, eikä minulla ole siihen mitään lisättävää. Kulttuureista yleisemmin sen haluan puhua paljonkin.

Kulttuurit ovat muuttuvia käsitekokonaisuuksia, jotka eivät ole selvärajaisia. Ihmisten kanssakäymisessä kulttuuritaustojen vaikutus neuvotellaan jatkuvasti uusiksi. Ihmisen kuuluminen tiettyyn kulttuurin on vielä hämärtyneempää, kuin kuuluminen yhteiskuntaluokkiin, joista juuri kukaan ei juuri uskalla tänä päivänä puhua. Niistä meidän olisi puhuttava. Itsenäisyyspäivänä ja kaikkina muinakin päivinä.

Yhteiskunnassamme vallitsee siis ”kulttuurien” suhteen mitä suurin moninaisuus sekä luomusuomalaisten että muualla syntyneiden tai jotain muuta kieltä äidinkielenään puhuvien keskuudessa.

Yhteiskunnassamme on kuitenkin valitettavan paljon suuntauksia, jotka haluavat kääntää vastakkainasettelut tuotantosuhteista ja yhteiskuntaluokista eri ihonvärin omaavien, eri maissa syntyneiden tai eri kieltä puhuvien ja Suomea äidinkielenään puhuvien välille.Tähän meidän on puututtava. Puheet kulttuureista peittävät ”islamilaisten alle” yhtä lailla Talibanien sortoa paenneita afganistanilaisia sekä esimerkiksi Lähi-Idän työväenpuolueiden kaadereita, joiden muuton syy on vasemmistolainen vakaumus. Tähän kulttuurien ”uuskieleen” Vasemmiston ei tule sekaantua yleistävään puheeseen ”kulttuureista”.

On itsestään selvää, että ihmiseen vaikuttaa hänen kasvatuksensa ja yhteiskunta, jossa hän on elänyt. Yhtä selvää on, että yksilö voi toimia muulla tavoin kuin esimerkiksi hänen vanhempansa tai vastoin kun hänelle on opetettu. On pyrittävä tietoisuuden kasvattamiseen ja rajojen murtamiseen. Näiden asioiden mahdollistaminen on vasemmiston tehtävä.

Tämän kaltaisesta muutoksesta on kyse myös siinä luokkaretkessä, joka on tapahtunut esimerkiksi massakorkeakoulutuksen yhteydessä, jonka myötä niin moni suomalainen on keskiluokkaistunut. Tämän päivän yhteiskunnasta ei löydy tietoista työväenluokka vastaavaa voimaa. Sellainen on luotava! Siihen tarvitaan kriittistä tutkimusotetta ja koulutusta.

Slovenialainen filosofi Slavoj Zizek vieraili menneellä viikolla Suomessa luennoimassa. Zizek kuvaili vasemmiston valitettavan lamaantunutta tilaa osuvasti muun muassa kertomalla miten äärioikeisto kommunikoi työläisten taisteluja tehokkaammin kuin vasemmisto. Tämä tarkoittaa Zizekin mukaan sitä, että liberalismin ja oikeistopopulismin välinen vastakkainasettelu on keskeistä nykypolitiikassa. Tästä vastakkainasettelusta on puhuttu paljon myös esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja nyt se on rantautunut myös tänne.

Pohjimmiltaan tässä on kyse luokka- ja tuotantosuhteet kieltävästä, liberalismin ja konservatismin välisestä vastakkainasettelusta. Tällaisella kentällä ei vasemmistolle valitettavasti ole tilaa. Kyse on kuitenkin meistä itsestämme, olemmehan itsenäisiä tekemään päätöksiä politiikkamme suhteen.

Meidän, poliittisen vasemmiston, tulee tähdätä konservatismi-liberalismi-akselin murtamiseen ja oikeisto-vasemmisto-jaon palauttamiseen keskiöön. Zizekin sanoin: ”Ihmiskasvoista kapitalismia ei ole olemassa”, tarvitaan siis vahva puolue suojaaman meitä siltä ja tuhoamaan sortavat rakenteet. Rakennetaan yhdessä sellainen, vahva puolue siis!

05 joulukuuta 2009

Ideologia, luokka ja tilastot

Olin perjantaina Radio Vegassa keskustelemassa tulevaisuuden hyvinvointipolitiikasta. Slaget efter tolv -ohjelma määrittää itsensä ruotsinkielisen Suomen päivittäiseiksi kamppailukentäksi. Juuri minulle sopivaa retoriikkaa siis. 


Tällä kertaa väänsin mm. Kokoomuksen kansanedustajan Hanna-Leena Hemmingin kanssa. Hemming "vastasyytti" minua ideologisesta puheesta. Tietenkin olen ideologinen, samalla olen myös käytännöllinen. Huvittavaa on lähinnä, että oikeisto kieltää oman ideologiansa, jota jopa demarit uskaltavat kritisoida, esimerkiksi palveluiden yksityistämisen yhteydessä.


Myöhemmin Hemming syytti minua tunteellisesta väittelystä. Siihen en ottanut kantaa, mutta totesin olevani ainoa neljästä väittelijästä, joka edes viittaa tilastoihin. Konecranes hallituksen puheenjohtaja heitti niinkin härskisti, että väitti kokonaisveroasteen Ruotsissa olevan Suomea alhaisempi. Itse totesin, että nostamalla kokonaisveroastetta samalle tasolle kuin Ruotsissa, verovaroja saisi kerättyä useita miljardeja euroja enemmän kuin nykyään. Suomen nykyinen kehityssuunta on tämä (Kuva@Jussi Saramo).