26 maaliskuuta 2010

Kenelle monikulttuurisuus on rikkautta?


"EI LISÄÄ BEGHAMEJA SUOMEEN KIRURGI-HOITOON" -facebookryhmä osoittaa mainiosti miten kriittinen verkkokeskustelu saa yhä uusia muotoja. Ryhmän kuvauksessa kerrotaan, että:
"SUOMALAISET HOIDETTAVA ENSIN TERVEEKSI ja sittenvasta ulkolaiset1JYRKKÄ EI ja portti kielto Begham-joukkueelle jotka tulevat SUOMEEN maailman parhaita TERVEYS PALVELUITA hakemaan ja hyväksi käyttämään. Veron maksajina kansalais velvollisuutemme on TORJUA ja KÄÄNNYTTÄÄ nämä potkupalloiliat jo ilmatilassa!!!!!!!!!!!!!!!!! PRESIDENTILLÄ OIKEUS MÄÄRÄTÄ TUNKEUTUJAT MUUALLE."
Facebook-ryhmän perustelut ovat vähintään yhtä laadukkaita kuin keskimääräisten "maahanmuuttokriittisten" puheenvuorojen. Hyvä esimerkki tällaisesta on Jussi Halla-ahon mielipidekirjoitus (HS 20.3.), jossa hän toteaa Hesarin teettämän mielipidekyselyn maahanmuuttoasenteista olleen huonosti toteutettu (kuten se olikin). Halla-aho kuitenkin tapansa mukaisesti upottaa tekstiinsä salaliittoteorioita:
"Ongelma ei ole siinä, että minkäänkokoinen osuus väestöstä pitäisi kaikkea maahanmuuttoa huonona asiana, vaan se, että aikamme kollektiivinen mielisairaus nimeltä monikultturismi pitää kaikkea maahanmuuttoa hyvänä asiana.
...

Maahanmuuttohysteerikoille, "suvaitsevaistolle", mitään sävyjä ei ole. Kaikki maahanmuuttajat ovat tasalaatuista, ihanaa, väistämätöntä, luonnollista, sykkivää ja värähtelevää toiseusmassaa."
Herää kysymys miksi moinen "mielisairaus ja hysteria" -salaliittoteoria saa palstatilaa Hesarissa? Toiseksi Halla-aho on itsensä kanssa ristiriidassa, sillä mainittu "suvaitsevaisto" edustaa hänelle pääsääntöisesti vasemmistoa ja vihreitä. Tästä voidaan pitää osoituksena esimerkiksi hänen bloginsa linkkilistaa, jossa hän määrittelee useita vasemmistolaisia ja vihreitä järjestöjä ”monikultturisteiksi”.

Mielipidekirjoitus osoittaa, että Halla-aho haluaa määritellä itselleen vihollisia ryhmistä, joista nämä eivät hänen argumenteillaan ole löydettävissä, hyötyäkseen siitä poliittisesti. Näin populistit tekevät.  

Oikeistopopulistien oikeat viholliset ovat porvarit ja heidän ”monikulttuurisuus on rikkautta” -puheensa. Ainoana ongelma on, että oikeiston ollessa vallassa on äärioikeiston vaikeaa saada mittavaa kannatusta. Siksi he siirtolaisten lisäksi hakevat aktiviisesti vihollisia myös vasemmalta.

Mainio osoitus siitä, ketkä puhuvat "rikkaudesta" on ulkoministeri Alexander Stubbin (HS 18.3.) viikon takainen haastattelu:
"Vaikka Stubb hehkuttaa monikulttuurisen rikkautta ja kansainvälisyyden ihanuutta, myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista pitää puhua avoimesti."
Halla-ahon kritiikki menee siis täysin ohi maalistaan jo siksi, että vasemmisto ei ole monikulttuurisuuslässytyksen pääarkkitehti. 

Stubb puhui haastattelussaan myös pölhöpopulismista sekä rasismia, nationalismia, populismia ja muukalaisvihaa sisältävästä keskustelusta ja yltyi haastattelun lopuksi vielä peesaamaan minua teilaamaalla Kokoomusnuorten viimeaikaiset lausunnot:
"Joka puolueessa on rydmaneja. Heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä kokoomuksen maahanmuuttolinjan kanssa. Ei mitään."
Onkin kiinnostavaa nähdä jos Kokoomuksella on ryhtiä eristää ne, joilla ole mitään tekemistä puolueen linjan kanssa. Jos Stubbin veikkaus - "promillen kannatuksesta" Rydmanin linjalle - pitää paikkaansa tämä olisi johdonmukaista.

Lopuksi on todettava, että Matti Vanhanen, Jyrki Katainen ja Stubb ovat kaikki intoutuneet puhumaan erityisen paljon siirtolaisuudesta heti Vasemmistonuorten lanseerattua kampanjasivustonsa ja maahanmuuttoministeri Thorsin kommentoitua sitä. Hyvä niin. Me haastamme mieluusti koko oikeistokentän kerralla.

Vielä vastatakseni otsikon kysymykseen; "monikulttuurisuus on rikkautta" -puheen alle peitetään siirtolaisten riisto työmarkkinoilla, jota oikeisto pyrkii edistämään. Hallitus on esimerkiksi rajannut turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta, mikä johtaa suurempaan pimeän työvoiman tarjontaan.

22 maaliskuuta 2010

Me olemme kaikki ahtaajia

Kuva: Vallankumouksen hedelmiä

Pääministeri Vanhanen väläytti lakko-oikeuden rajoittamista, ja ehtikin jo hallitukselle tyypilliseen tapaan perua puheensa. Lakko-oikeuden rajoittaminen on toimenpide elinkeinoelämän puolesta meitä muita vastaan. Pääministerin ajatus rajoittamisesta kolmikannassa on mielenkiintoinen. Jos ammattiyhdistysjohto suostuu heikennyksiin ei sillä ole paljoakaan pelimerkkejä enää jäljellä.

Itse näen asian niin, että lakko-oikeutta olisi syytä laajentaa. Esimerkiksi henkilöstövuokrausfirmojen väellä on hyvin vaikeaa mennä lakkoon vaikka heidän asemansa olisi kuinka heikko. Samaan aikaan henkilöstövuokrausfirmat käyvät kovaa kamppailua laajentumisesta yhä uusille aloilla. Tämän osoitti myös ahtaajien lakko ja facebook-rikkureiden ympärille perustettava yritys.

Työmarkkinat ovat jo nyt hyvin epävarmat ja työntekijöiden oikeuksien kannalta joustavat kuten myös Ilmianna pomosi -kampanja on osoittanut. Perusoikeuksista kiinnipitäminen saattaa vaatia koviakin ponnisteluja, joka vie huomiota pois tulonjaollisista kysymyksistä. Vuosina 1993-2005 omaisuustulot kasvoivat 282% palkkojen kasvaessa 30,2%. Samalla sosiaaliturva on heikentynyt suhteessa yleisen ansiotason kehitykseen. Viime vuosina suunta on pääasiallisesti ollut samanlainen.

Jos lakolla ei voi tuottaa vahinkoa pääomalle, työntekijät jäävät ilman neuvotteluvoimaa ja joutuvat vielä jyrkemmän sanelun kohteeksi. Kaukana tästä ei olla tälläkään hetkellä erilaisen jouston, vuokratyön ja muun heikennysten vallatessa alaa kuin alaa. Ahtaajien lakossa olikin pääsääntöisesti kyse työsuhdeturvasta ja vuokratyön pääsyn estämisestä. Tämä on asia, joka myös hiljaa hiipuvien teollisuusalojen tulisi huomata. Teollisuus siirtyy osittain pois Suomesta, koska täällä on niin halpaa irtisanoa ihmisiä. Muutos- ja työsuhdeturvaa on ainoa tapa työntekijöille vaatia omiaan pois ennenkuin hiipuvat alat lakkaavat. 

Ahtaajien ja lentokenttätyöntekijöiden lakkoa yhdistää työnantajapuolen moralisoiva asenne siihen, että työntekijät vaativat itselleen kohtuutta sekä pyrkimys tuoda näille liikenteen solmukohtien aloille vuokratyövoimaa ja siten murentaa järjestäytymisen mahdollisuuksia. Tässäkin valossa kolmikantainen lakko-oikeuden rajoittaminen näyttäytyy mielenkiintoiselta, mitä Vanhasella on tarjottavana kolmikannassa matkalla kohti halpatyömarkkinoita ja työehtojen sanelua?

Yhteiskunnallinen ilmapiiri Suomessa on kiristymässä, 1930-luvun mentaliteetista on puhuttu jo sitten viime vapun ja siitä on muodostunut toistuva puheenaihe. Nähtäväksi jää millä tavalla tilanne kärjistyy. Selvää on, että kun käydään elonjäämiskamppailua lakko-oikeudesta ei päästä asian ytimeen tulonjakoon ja ihmisten hallintaan. 

Tarvitaan laaja-alaista liikehdintää paremman elämän, suuremman vapaa-ajan ja tasaisemman tulojaon puolesta. Ensi perjantaille on järjesteillä mielenosoitus työntekijöiden oikeuksien puolesta, paskatyönantajia ja rikkurityövoiman käyttöä vastaan. Harmittaa jo nyt, että olen reissussa tuolloin.

17 maaliskuuta 2010

Mitä haluan maahanmuutosta?


Viime aikojen kirjoitukseni maahanmuuttokritiikistä ovat johtaneet kiitettävän määrään loanheittoa. Hyvä niin. Kun nettihäiriköt provosoituvat liikkeelle, tietää tekevänsä jotain oikein.

Itse olen kuitenkin enemmän kiinnostunut valtaapitävien kritiikistä ja politiikasta kuin olkinukkeja rakentavien kommentoijien kanssa väittelystä. Tämän takia lienee syytä tuoda esiin mitä itse ajattelen maahanmuuttopolitiikasta. Ensinnäkään en näe mitään järkeä monikulttuurisuuden ylistämispuheesta, jota verkkolehti Megafoni kritisoi jo vuonna 2004 tai Valtamedia pari vuotta sitten. Minua kiinnostavat oikeudet ja kamppailut paremman elämän puolesta. Uskomukset, elämäntavat ja käytännöt ihminen määritelkööt itse. 

Seuraavissa eduskuntavaaleissa tullaan todennäköisesti keskustelemaan turhankin paljon siirtolaisuudesta. Ilmiötä yritetään erottaa muusta yhteiskunnasta ja sitä paisutellaan. Tästä hyötyvät vain populistit, jotka yrittävät ratsastaa teemalla ja luoda ihmisryhmistä vihollisia itselleen. Jo nyt maamme hallitus on alistunut puolustuskannalle.

Siirtolaisuus on äärimmäisen yksinkertainen asia
Ihmiset haluavat liikkua halusimme me niin tai emme. Eurooppalaisessa ja globaalissa viitekehyksessä  siirtolaiset ovat merkittävä osa työvoimareserviä. Heidän heikko yhteiskunnallinen asemansa ja oleskelulupien puute polkee palkkoja, mahdollistaa työnantajien mielivallan ja johtaa harmaaseen talouteen. Suomeen saapuu marginaalinen osa kehittyvistä maista kohdistuvasta siirtolaisuudesta senkin jälkeen, kun muuttoliike Suomeen on viime vuosina kasvanut.

Tämän tiedostavat myös maahanmuutolla lietsovat populistit. Hekään eivät puhu ensisijaisesti nykyisistä  ongelmista vaan mahdollisista tulevista ongelmista käyttäen esimerkkinä  Malmön Rosengårdia. Tämä viihtyisä lähiö, jossa olen usein vieraillut edustaa heille "monikulttuurista infernoa", koska se on siirtolaistiheä ja siellä on ajoittaisia yhteiskunnallisia konflikteja. 

Vasemmisto ei halua raahata Suomeen valtavia määriä ihmisiä koska siinä olisi jotain hienoa. Koko ajatus ihmisten raahamisesta on absurdi. Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen. Silloin näille ihmisille on taattava riittävät oikeudet ja mahdollisimman hyvä neuvotteluasema työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa lupaa työntekoon ja yhtäläiset oikeudet muihin ihmisiin nähden. Kaikki muu on jopa yhdenvertaisuutta korostavan perustuslakimme vastaista.

Kiteytettynä: ei ole mielenkiintoista tekevätkö jonkun maan kansalaiset enemmän rikoksia kuin jotkut toiset tai onko heidän työttömyystilastonsa korkeampi. Ihmiset toimivat yhteiskunnassa, johon vaikuttavat monimutkaiset valtarakenteet. Tästä huolimatta he kantavat teoistaan tai tekemättä jättämisistään vastuuta yksilöinä eivätkä osana jotain myyttistä kulttuurimassaa.

Niin, vielä vastaus otsikon kysymykseen. Haluan hyvin yksinkertaisesti, että kaikilla on samat oikeudet. Jos naapurini joutuvat lainsuojattomaan asemaan Suomen tai Euroopan kiristäessä  maahanmuuton kontrollointia, tulee se heikentämään myös minun ja muiden asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

12 maaliskuuta 2010

Tuulivoima halpa, ydinvoima kallis

Vasemmistonuoret liittyi tänään mukaan Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan

Ydinvoima on kallista ja tehotonta, silti sen nimissä lyödään toistuvasti päätä seinään. Tälle on olemassa vain kaksi mahdollista syytä. Joko ydinvoimaa kannatetaan jostain mystisestä ideologisesta syystä tai vaihtoehtoisesti jotkut paljon valtaa omaavat tahot takovat paljon rahaa tuottamalla ydinjätettä. 

Olkiluoto 3:sen (OL3) todelliset kustannukset ovat lähes 5 miljardia euroa. Mahdollisia tappioita, ympäristökatastrofeista puhumattakaan, eivät maksa osakkaat vaan me kaikki.

Kuluttajat eivät hyödy ydinvoimasta, päinvastoin. Luotettavien arvioiden mukaan OL3:n viivästyminen maksaa kuluttajille 3 miljardia euroa, eli 600 euroa henkeä kohden. Jos OL3:a ei olisi rakennettu, muuhun tuotantoon olisi investoitu enemmän, mikä olisi alentanut sähkön hintaa. Sähkön hinta vuosina 2008-2012 olisi ollut alhaisempi ilman OL3:a. 

Ydinvoima ei myöskään luo kotimaisia työpaikkoja, kuten usein kuulee väitettävän. Kaikki merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja itse rakennustyömaalla murto-osatyöntekijöistä on suomalaisia. Muut ovat lähetettyjä työntekijöitä, joiden työolosuhteet ja palkat eivät usein vastaa suomalaisia ehtoja. 

Vaihtoehtoja ydinvoimalle on olemassa. Piteån kuntaan Pohjois-Ruotsiin suunnitellaan 1 100 tuulivoimalan puistoa, joka tuottaisi sähköä 8-12 terawattituntia vuodessa. Puisto vie vain 15 neliökilometriä tilaa ja kaksinkertaistaa ruotsalaisen tuulivoimatuotannon. Tuulivoimaloiden rakentaminen maksaa 40 - 60 miljardia kruunua (4 - 6 miljardia euroa).

Suomessa Olkiluodon nykyiset kaksi reaktoria tuottavat vuodessa yhteensä noin 14,5 terawattituntia sähköä. Halutessamme voisimme siis tuottaa tulivoimalla lähes samaan hintaan lähes saman verran sähköä kuin uraanilla. Tuulivoima ja puhdas sähkö vai satatuhatvuotinen ydinjäte, siinäpä vasta kysymys... 

Ydinvoima näyttäytyykin taantumuksellisten teollisuuskapitalistien ideologisena valintana ja ihmisten sekä ympäristön etujen vastaisena. Työn ja pääoman välinen ristiriita on laajentunut yhä enemmän myös ympäristön ja pääoman väliseksi ristiriidaksi. 

Villinä veikkauksena heitänkin, että tuulivoimaan ei haluta sijoittaa siksi, ettei se palvele pääomavallan etua yhtä tehokkaasti kuin suurudenhulluja hankkeita vaativa uraanivoima. Tuulivoimaa nimittäin voitaisiin jatkossa kehittää myös pienissä hankkeissa ja ilman valtavaa kapitaalia.

09 maaliskuuta 2010

Rotuhygienian perintö

Pätkä kolumnistani Kansan Uutisissa 5.3. Kuva: Kukka Ranta

Osallistuin hiljattain eduskunnan kansalaisinfossa keskustelutilaisuuteen Romanit – Euroopan syrjityin väestö. Historiantutkija Miika Tervonen, avasi tilaisuuden näyttämällä lehtileikettä ”Unkarin mustalaisista” vuodelta 1869.

Keskustelu 140 vuoden takaa rotuhygienian kulta-ajalta muistuttaa hätkähdyttävän paljon vuoden 2010 Suomessa käytävää jaarittelua; paheksutaan almujen antamista, moralisoidaan kerjäämistä ja ahdistellaan romaneja. Vuosisatainen syrjinnän kierre jatkuu.

[...]


Ahdistelun keskelläkin romaneilla on parempi olla Suomessa kuin kotiseuduillaan, jossa rasismi, väkivalta ja köyhyys ovat vielä räikeämmin esillä. Ajatus, että heidän tulisi pysyä Romaniassa missä heidän elämänsä on kaikkein ankeinta, on sairas.

Ihmiset, jotka elättävät itsensä pullojen ja roskien keruulla, eivät ole keneltäkään pois. Eikö heitä voisi jo jättää rauhaan kun he rakentavat parempaa tulevaisuutta itselleen ja lapsilleen?

Lue koko kolumni Kansan Uutisista

07 maaliskuuta 2010

Nuorisotyöttömyys ja itseriisto


Kolumnini Libero-lehdessä 1/2010, Kuva: Valtamedia.net


Ihmisen muisti on valitettavan lyhyt, poliittinen muisti vielä lyhempi. Muistellaanpa kuitenkin loskaisen Helsingin keskeltä taaksepäin viime kesän lämpöön.

Viime kesänä demarit tekivät välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä ja opiskelija- ja nuorisojärjestöt ottivat yhdessä kantaa nuorten toimeentulon ja hyvinvoinnin puolesta. Vasemmistonuorten esityksestä kannanotossa vaadittiin ensisijaisesti toimeentuloa, eikä työtä. Hyvä niin.

Takaisin hetkeen ja talveen, Keskustanuoret kutsuivat helmikuun alussa koolle hätäkokouksen nuorisotyöttömyyden vuoksi ja vaativat nuorisotupoa. Kokoomusnuoret ilmoittivat tässä yhteydessä mm. kaipaavansa lisää joustoa. Demarinuoret taas vaativat nuorille suunnatun yhteiskuntatakuun ikärajan kasvattamista kolmeenkymmeneen ja aikarajaa tiputettavaksi kolmesta kuukaudesta yhteen.

Yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että jos nuorelle ei löydy työpaikkaa tai sopivaa opiskelupaikkaa hän joutuu ilmaistyöhön harjoittelun muodossa. Minun on vaikeaa nähdä miten tällaiset hätäaputyöt ovat perusteltavissa 2010-luvulla, joka kriisistä huolimatta on vaurasta aikaa. Vasemmistonuoret osallistui kepulaisten hätäkokoukseen ja päätti olla allekirjoittamatta järjestöjen yhteiskannanottoa, koska se sisälsi kohtia, joita emme voineet hyväksyä. 

Meille vaatimukset ”aktivoivasta työttömyysturvasta” ja ”harjoittelun” lisäämisestä edustavat nuorten itseriistoa parhaimmillaan, aivan kuten koko ajatus nuorisotuposta. Viime vuonna 320 000 ihmistä teki työtä palkattomana, tähän joukkoon ei tarvita enää yhtään ketään.

Pahimmillaan ilmaistyö toimii lopullisena vieraannuttajana työmarkkinoilta. Onneksi on ne, jotka muistavat vielä viime laman. Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi valtiopäivien avajaisissa, etteivät pakot auta nuorisotyöttömyyden purkamiseen. Ranskassa nähtiin vuonna 2006 mittavia lakkoja ja ajoittain mellakoita kun maan hallitus yritti heikentää nuorten työehtoja.

Samaan aikaan Suomessa prekariaatti-liike toi esiin jouston merkityksen työmarkkinoilla; voitot haaliva työn teettäjä ulkoistaa riskin työntekijälle, aivan samalla tavalla kun pankit ovat talouskriisinsä yhteydessä yksityistäneet tappionsa valtioille. 

Ja mitä tekevät liuta poliittisia nuorisojärjestöjä Suomessa? Vaativat nuorisotupoa, joka voi ainoastaan toimiia julkilausuttua tavoitettaan vastaan ja heikentää nuorten oikeuksia.

Nuorisotupo tarkoittaa pahimmillaan sitä, että nuoret, joilla ei ole neuvotteluvoimaa vaativat itselleen eriytettyjä työmarkkinoita. Niitä samaisia, jotka Ranskassa aiheuttivat protestiaallon, joka puhutti jopa Suomessa.

Poliittisen muistin ollessa lyhyt palatkaamme vielä kerran viime kesäkuuhun ja Reclaim the Income -mielenosoituksen vaatimuksiin:
Meille yhteiskuntatakuusta puhuminen ja huolestuminen nuorista on kummallista uuskieltä, jonka todellinen tarkoitus on laittaa työttömät nuoret pakkotöihin. Olemme totaalisen kyllästyneitä siihen, että nuorisoa käytetään yhä enemmän ja enemmän ilmaistyövoimana… Työnsä hintaa polkemaan pakotettu nuori on se todellinen uhka! 1000 euron perustulo nyt!

05 maaliskuuta 2010

Kehottaako Halla-aho korruptioon?

Kaikki valtakunnalliset lehdet (IS, IL, HS) uutisoivat eilen isosti Jussi Halla-ahon eduskuntavaaliehdokkuudesta.  Sen sijaan ainoastaan Kansan Uutiset kirjoittaa, että rotutohtoriksi nimetty Halla-aho, joka on tullut tunnetuksi hiljaisuudestaan Helsingin valtuustosalissa, pyytää vaalirahaa "tiskin alta". Vaalirahakohu ei ilmeisesti häiritse politiikkoa, joka aikoo hakea rahankeräyslupaa ”joskus aikanaan”.

En ole pätevä arvioimaan tätä, mutta minusta Halla-ahon keräysmenettely saattaa täyttää rahankeruurikoksen teonkuvauksen. Koska en kuitenkaan näe, että politiikassa on syytä tavoitella menestystä väkivaltakoneiston avulla vaan kansanliikkeiden muodossa en laula Halla-ahon mahdollisesta korruptiorikoksesta poliisille vaan maailmalle. 

Sen, että Halla-aho puhuu palturia Husein Muhammed ehtikin jo osoittaa. Jos muut poliittiset suuntaukset silti antavat oikeistopopulistien määrittää poliittista keskustelua ja viholliskuvia heille annetaan suotta valttikortit. Näin tehdään myös paheksumalla ja jeesustelemalla heidän sanankäänteitään. Siksi tarvitaan poliittista kritiikkiä, joka tarkastelee rasistisen puheen seurauksia eikä ainoastaan sanoja sellaisenaan.


Tämän takia lopetan siteeraamalla Jiri Niemistä, joka esittää erittäin osuvaa poliittista kritiikkiä Halla-ahoa kohtaan pohtiessaan tämän suhdetta kannattajiinsa:
[...] äärioikeiston todellinen vihollinen on liberaali porvaristo, vaikka poliittisessa retoriikassa puhutaan “vihervasemmistolaisista feministeistä”. [...]
[...] Perussuomalaiset ovat Soinin johdolla porvariston vastalääke äärioikeiston nousulle. Näin siitäkin huolimatta, että Halla-aho lähtisi eduskuntavaaleihin perussuomalaisten listoilta. Soini on tehnyt pesäeroa Halla-ahon kannattajiin kutsumalla näitä propellipäiksi osoittaen omille kannattajilleen johtajuutta. [... ]
[Perussuomalaisten] hallitukseen ottamisen jälkeen porvaristoon kohdistuva protesti kanavoitusi Perussuomalaisten sijasta äärioikeistoon ja sitä olisi paljon vaikeampi hallita johtuen yllä esittämästäni syystä: propellipäille ei järkipuhe auta.

04 maaliskuuta 2010

Kontrolliyhteiskunta roskiin

Saksasta kantautui ilouutisia kun perustuslakituomioistuin totesi urkinnan olevan laitonta ja vaati jo kerättyjä teletunnistetietoja hävitettäväksi. 

Ihmisten vakoilua ei siis suvaita miten sattuu, vaikka EU-direktiivissä asiasta säädetäänkin jotain. Suomalaisen yhteiskunnan perusolemukseen sen sijaan kuuluu, että valvontaa on lisättävä. Tätä vaativat porvarit, jotka normaalisti huutavat kilpaa minä, minä, minä (, eikä koskaan me), unohtavatkin mantransa kun keskusteluun nousee kansalaisten yksityisyys.

Silloin hoetaan turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus ja täysin vailla perusteluja. Liittyisiköhän tämä siihen, että tiedon yksityistäminen kulkee käsi kädessä yksityisyyden murtamisen kanssa..?

Nykyajan taikasana turvallisuus onkin jo sulkenut sensuurikriittisiä sivuja ja teoriassa lakkauttanut kirjesalaisuuden. Suomessa teletunnistetietoja saa tallentaa 12 kuukautta siinä missä jo puoli vuotta oli saksalaisille liikaa. Onneksi me kuitenkin voimme luottaa jatkossakin siihen, että Kimmo Sasin (kok.) perustuslakivaliokunta tietää miten säätää meihin kohdistuvasta kontrollista ja, että se ei missään nimessä ole poliittista.

Huomaamattamme, myös paljon viime aikoina tapetilla ollut, Romania on ryöminyt kehityksessä Suomen ohi ja toteamalla, ettei maan kansalaisia saa vakoilla keskushallinnon toimesta. Ruotsissa taas spekuloidaan onko teletallennuslakien taustalla oleva direktiivi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen

Onneksi taantumuksemme on kuitenkin jo huomattu ainakin akateemisissa piireissä: "Suomi on suljettujen järjestelmien maa. Se rajoittaa vapautta ja siten ajattelua." Silti täällä jatketaan vielä toistaiseksi porvareiden hyväksi toteamalla tiellä yksityistämällä tietoa yliopistoja myöten. Innovaatiohan tarkoittaakin nykyään veronalennuksia ja maksullista koulutusta...

Voisin lyödä vetoa, ettei Suomi EU:ssa tule vastustamaan seuraavaakaan perusoikeuksia loukkaavia ehdotuksia, jotka "pakottaisivat" nettioperaattorit seuraamaan kaikkea asiakkaidensa lataamaa materiaalia oikeudellisen vastuun uhalla. 

Tarvitaan laaja-alaista liikehdintää kontrollia ja yksityistämistä vastaan. Tätä ei hoideta millään piraattipuolueilla vaan arjen vastarinnalla ja saamalla kaikkien puolueiden jäärät ymmärtämään, ettei internet ole irti todellisuudesta vaan osa sitä.

Vertaistuotannosta on luotava se voima, jota edes nykykapitalistit eivät pysty kukistamaan! Tapa hahmottaa tietoa on jo muuttunut merkittävästi, nyt on pyrittävä siihen, että myös tapa hahmottaa oikeuksia ja politiikkaa seuraa perässä.

01 maaliskuuta 2010

Kohuttu Hommawatch haastattelussa


Vaalien pikkuhiljaa lähestyessä yhä useampi näyttäisi haluavan "keskustella kriittisesti" maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta. Kokoomusnuorissa monikulttuurisuus on koettu jo niin vakavana, että puheenjohtaja on nähnyt haitallisena "useiden erilaisten ajattelutapojen ilmenemisen yhteiskunnassa".

Itseäni tämä ”on voitava keskustella” -keskustelu on alusta asti huvittanut, vaikka meillä on monia typeriä lakeja, meillä ei kuitenkaan ole sensuuriviranomaisia. Minua huolestuttaa enemmän, että keskustelijat ilman mitään sanottavaa saavat niin paljon huomiota salaliittoteorioilleen ilman, että heiltä kuulee yhtään uskottavia esityksiä.

Yleinen paheksunta ei kuitenkaan hyödytä ketään, joka toivoo äärioikeiston katoavan poliittiselta kartalta. Poliittisten tavoitteiden eteen on tehtävä poliittista työtä. Tämän johdosta päätin haastatella tiedonlouhintatyötä tekevän Hommawatch-verkkosivuston taustayhteisöä, joka ilmoittaa tavoitteekseen estää oikeistopopulismin nousun valta-asemaan.

1) Mikä Hommawatch on ja miten se sai alkunsa?

Hommawatch on blogi, johon kootaan Hommafoorumin tummempaa puolta edustavia lainauksia. Hommawatch sai alkunsa osittain hetken mielijohteesta ja osittain siksi, että vastaavanlainen toiminta muissa maissa on tuottanut tuloksia. Taustalla on huoli siitä, että oikeistopopulistiset liikkeet saavat poliittista valtaa - näinhän on tapahtunut muissakin Euroopan maissa. 

2) Keitä joukoissanne häärii?

Hommawatch-tiimi koostuu noin kymmenestä erilaisia poliittisia kantoja edustavasta kirjoittajasta. Suurin osa ei ole puoluepoliittisesti aktiivisia vaan tuntevat muuta kautta. 

Nyrkkisääntönä olemme pitäneet sitä, että toimituksen jäsen ei kirjoittele Hommafoorumille ja yleensä omalle foorumillemmekin vain admin-tunnuksella.

3) Miksi olette perustaneet Hommawatchin?

Tarkoituksena on esitellä paitsi Homman piilevää ja avointa rasismia, myös siellä yleisenä vellovaa homofobiaa, misogyniaa [naisvihaa], islamofobiaa, oman käden oikeuden ylistämistä, historian ja tilastojen vääristelyä sekä yleistä typeryyttä. 

Haluamme tuoda esiin sen, millaiset arvot ovat hyväksyttäviä ns. maahanmuuttokriittisen liikkeen keskuudessa ja mitä sopii odottaa jos tämä liike koskaan onnistuu saamaan poliittista valtaa.

Eräillä meistä on motiivina myös isänmaallisuus: emme halua että suomalaisuutta edustaa Homman kaltaiset liikkeet, koska suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa on paljon hienoa.
4) Voiko Suomessa keskustella maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta?

Totta kai. Joskus tuntuu että Suomessa ei nykyään muusta enää keskustellakaan. Keskustelun taso taas on eri asia. Myös monia meistä ärsyttää ns. suvaitsevaiston keskuudessa yleinen moralisointi, heikko argumentointi ja itsetyytyväisyys. Emme kuitenkaan pidä sitä yhtä vaarallisena ilmiönä kuin oikeistopopulismia. 

Maahanmuuttokeskustelua vaikeuttaa esimerkiksi maahanmuuttokriitikoiden tapa lähteä henkilöön meneviin hyökkäyksiin pienimmästäkin provokaatiosta, niin että väittelykumppani yritetään leimata esimerkiksi kommunistiksi tai anarkistiksi. Maahanmuuttokriitikoiden poru keskustelun puutteesta tuntuukin tarkoittavan, ettei keskustelua käydä heidän toivomallaan tavalla.

5) Ovatko maahanmuuttokriitikot rasisteja?

Eivät välttämättä, emmekä ole näin koskaan väittäneetkään. On mahdollista vastustaa maahanmuuttoa esimerkiksi kulttuurin säilyttämiseen tai ympäristön kuormitukseen liittyvien argumenttien valossa, joiden ei tarvitse olla rasistisia. Eri asia sitten on, kuinka päteviä nämä argumentit ovat. Nykyisen maahanmuuttokriittisen liikkeen sisällä kuitenkin rasismi vaikuttaa olevan hyväksyttävä asia.

6) Onko Homma rasistinen verkkofoorumi?

Homma on ainakin rasismin hyväksyvä ja sitä suojeleva foorumi. Tätä osoittaa muun muuassa se, miten avoimesti rasistista Mikko Ellilää kohdellaan Hommafoorumilla lähes kunniajäsenenä. Täysin avoimen rasismin kieltäminen ja saivartelu käsitteen määrittelystä vain osoittavat, ettei ongelmaa edes haluta nähdä tai siihen puuttua.

7) Miten suomalaiseen rasismiin pitäisi puuttua?

Toimintamuodot vaihtelevat ja myös käsitykset käytettävissä olevasta keinovalikoimasta vaihtelevat tiimin sisällä. Ensisijaisesti katsomme että kenenkään ei pidä antaa olla rauhassa rasisti. Rasistiset mielipiteet on aina syytä tuomita. 

8) Voiko sananvapauteen puuttua rasismin nimissä?

Ei suoranaisesti rasismin, mutta kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tulisi edelleen olla kiellettyä. Eri asia on, onko kansanryhmän vastainen kiihotus nykyisin liian laveasti määritelty. Selvää on, että "tappakaa somalit" -tyylisen retoriikan tulisi olla lain vastaista samalla tavalla kuin kenen tahansa ihmisen tappamiseen kehottavan retoriikan. 

Ongelmalliseksi jääkin se että monesti rasistit käyttävät "sananvapautta" keppihevosenaan. Esimerkiksi Jussi Halla-aho on avoimesti todennut haluavansa luoda nimenomaan maahanmuuttajavastaisia asenteita, mikä alkaa olla jo kaukana varsinaisen maahanmuuttopolitiikan kritisoinnista. 

9) Mitä mieltä olette monikulttuurisuudesta?

Monikulttuurista on nykyisin tullut lähinnä sen vastustajien olkinukke. Monikulttuurinen yhteiskunta sellaisena kuin se esimerkiksi valtapoliitikkojen puheissa halutaan nähdä, ei varmastikaan olisi mikään kaikille auvoisa paratiisi [sellaista vaan ei ole]. Koko maahanmuuttoasiassa olisikin päästävä pois eipäs-juupas-asetelmasta, jotta sitä voitaisiin pohtia muutenkin kuin absoluuttisten hyötynäkökulmien kautta. 

Hommalaisten puheissa koko hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyy lähinnä ikävänä asiana ja punikkien veroviemärinä, joten kyse ei varmastikaan ole pelkästä huolesta sen suhteen käyttääkö valtio varoistaan pienen murto-osan myös maahanmuuttajien kotouttamiseen ja integrointiin.

10) Muuta lisättävää?

Haluaisimme puuttua vielä eräisiin Hommafoorumilla yleisiin myytteihin. Keskeisin näistä on, että kirjoittelisimme itse Hommaan ja sen jälkeen postittaisimme näitä mielipiteitä Hommawatchiin esimerkkeinä homman rasistisuudesta. Näin uskovilla ei tosiaan taida olla mitään käsitystä oman liikkeensä ajatusmaailmasta ja tilasta. 

Vaikuttaa siltä, että he itse uskoisivat että kun joku mouhuaa netissä maahanmuuttajista ja islamista, niin hän on automaattisesti rauhallinen ja järkipohjaisiin argumentteihin ajatusmaailmansa perustava humanisti. Olemme yrittäneet jopa valikoida postituksistamme pois ilmiselvimmät trollit mm. sillä yleisellä linjalla, että julkaisemme vain useita viestejä kirjoittaneiden Homma-kirjoittajien postituksia.