21 toukokuuta 2010

Ay-liike avoimeksi

Kuva: Perttu Iso-Markku

Matkasin torstaina Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston "Ay-liiki avoimeksi" -paneelikeskusteluun puhumaan työelämän epäkohdista yhdessä Eeva Jokisen, Markku Kolarin ja Tarmo Pekosen kanssa. Keskustelu tulee verkkoon kuunneltavaksi lähipäivinä.


Itse korostin keskustelussa erilaisen työaikajouston ja epävarmuuden roolia tämän päivän työmarkkinoilla. Tähän ei valitettavasti kaikissa liitoissa ole pystytty puuttumaan, jonka takia asia akuutti. Taattu toimeentulo eli arjen turvallisuus on kaikkien niiden etu, jotka eivät elele pääomatuloilla. 

Opiskelijatoiminta nostaa esiin monia keskeisiä ongelmia kannanotollaan, jossa ilmaisivat tukensa SEL:n kamppaillulle. Ydinongelma on tietenkin se, että jos työntekijät asetetaan jatkuvasti laajenevien hierarkioiden avulla hyvinkin eriarvoiseen asemaan, niin meidän on vaikeampaa toimia yhdessä. Opiskelijatoiminnan sanoin: 
Tuemme kaikkia liittoja silloin, kun ne kamppailevat työntekijöiden työ- ja elinehtojen parantamiseksi. Naisista, nuorista, opiskelijoista, siirtolaisista ja muista prekaareista on jo nyt tehty halpatyövoimaa, jonka avulla heikennetään kaikkien työntekijöiden neuvotteluasemaa ja oikeuksia. Näin ei voi jatkua.
Valitettavasti tämä näyttää jatkuvan. Laman aikana uudelleenjako on huomattavasti hankalampaa kuin nousukauden aikaan. Puhuessamme työelämästä emme voi myöskään sivuuttaa toimeentuloa työn ulkopuolella ja työvoiman tuottavuutta ylläpitäviä perhe- ja muita rakenteita, jotka pohjautuvat muuhun kuin palkkatyöhön.

Edellä mainitun prekarisaatio-ongelman osana voidaan nähdä myös vuokratyö. Tämä siis tilanteissa, joissa sitä ei ole "valittu" vapauden vaan pakon takia. Sama koskee tietenkin myös osa-aika- ja pätkätyöntekijöitä. Näiden ihmisten todellisuus ja nykyinen edunvalvontajärjestelmä sekä pahasti aliresursoidut työsuojelupiirit ovat yhdistelmänä rautaa riistofirmoille, jotka haluavat luoda eri kastin työntekijöitä pitääkseen heitä aloillaan. Tähän liittyy myös olennaisena osana harmaa talous, joka koskettaa etenkin paljon ulkomaalaista työvoimaa käyttäviä firmoja.

Lähestyn vuokratyön epävarmuutta esimerkin kautta. Eräs tuttavani aloitti juuri vuokrafirman kautta työn logistiikka-alalla. Hänelle ja kollegoille, joiden työsopimus on voimassa "kunnes hommat loppuu" maksetaan 2€ alle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Aiemmasta oppineena tämä henkilö, päätti tehdä työt ensin ja hakea palkkasaatavansa takautuvasti. Muut työntekijät eivät tienneet saavansa kirjaimellisesti laittoman huonoa palkkaa. Kerran aiemmin ystäväni on saanut kenkää ensimmäisenä päivänä vaatiessaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tämän kaltainen kyykyttäminen on monin paikoin normi. Joskus alipalkkaus koskee ainostaan vuokratyöntekijöitä, eikä vakkareita.

Vuokratyötä ja työaikajoustoja yritetään ajaa yhä enemmän myös teollisen työn piriiin, jossa perinteisesti on ollut vahvoja ammattiliittoja suojaamassa työntekijöiden oikeuksia. Tästä Ilmailualan unionin, ahtaajien ja nyt viimeisimpänä elintarviketyöläisten lakotkin kertovat. Kun työnantaja vaatii heikennyksiä on työväen voitettava tuplasti, ensin estääkseen heikennykset ja toiseksi saadakseen aikaan jotain parannuksia itselleen ja perheilleen. 


Työnantajien painostus ei ole kovaa vain vaatimusten tasolla. Se kohdistuu myös henkilökohtaisemmin työntekijöihin. On tärkeää, että työnantajien keskenään solidaarinen ja ulossulkeva leikkaus- ja joustovimma saadaan loppumaan. Ainoa keino tähän lienee laaja-alainen yhteistoiminta. Työntekijöiden joukkokanneoikeuden lisäksi myös se, että työehtosopimukset katkeaisivat kaikki samaan aikaan mahdollistaisi samanaikaiset lakot ja laaja-alaiset, sekä solidaariset työtaistelutoimenpiteet.

4 kommenttia:

polarcontrol kirjoitti...

Aiemmasta oppineena tämä henkilö, päätti tehdä työt ensin ja hakea palkkasaatavansa takautuvasti.

Oikein! Juuri näin tuleekin toimia, kun työnantaja menettelee törkeästi.
Näitä työntekijän mahdollisuuksia toimia omien oikeuksiensa puolesta tulisi myös tehdä näkyväksi ja erilaisia toimintatapoja levittää.
Yksi tuttava ravintola-alalta haki työnantajan maksamatta jättämät iltalisät jälkikäteen.. Silläkään alalla töitä ei välttämättä riitä sellaiselle, joka heti alkuun vaatii laillisia palkkoja.

Anonyymi kirjoitti...

Minun käsitykseni mukaan solidaarisuuslakot olisivat sallittuja nykyoloissakin, ja kyse on enempi poliittisesta tahdosta (ja tietysti myös lakkokassan koosta) kuin lainsäädännöllisistä esteistä tai TES:ien työrauhapykälistä.

Lakko on laiton jos se TES:n voimassaollessa kohdistuu TES:issä sovittuihin asioihin. Esim. Raksan solidaarisuuslakko SEL:n tueksi olisi täysin laillinen, koska Raksan lakko ei kohdistu Raksan omaan TES:iin.. työtuomioistuin on ainakin Kalevi Höltän mukaan kyllä noudattanut sellaistakin linjaa, että solidaarisuuslakko jonkun kamppailevan liiton puolesta "todellisuudessa" kohdistuu omankin TES:n palkkoihin.. varsinkin varmaan jos oma TES on auki. Mutta esim. poliittiset lakot (hallitusta vastaan jne.) ovat vissiin aina laillisia, kun ne eivät kohdistu mihinkään TES:iin.

Anonyymi kirjoitti...

Tarkennus edelliseen.. jos oma TES on auki, ts. uudesta neuvotellaan mutta vanha on vielä voimassa. Tietty jos oma TES on jo vanhentunut, niin sitten se ei aseta mitään rajoja tietenkään.

Dan Koivulaakso kirjoitti...

Kyllä solidaarisuuslakot ovat mahdollisia, mutta on selvää, ettei poliittista tahtoa saada luotua yhtä paljon kuin jos kaikki liitot neuvottelisivat samaan aikaan.