24 syyskuuta 2010

Elämän leppoistaminen



Olin alkuviikon Malmössä seuraamassa Pohjoismaiden neuvoston kokousta. Monien Kööpenhaminan esikaupungiksi luokittelemassa Malmössä on aina mukavaa, mutta tällä kertaa tuliaisena oli valitettavasti flunssakuume. 

Sisällön puolesta taskuun jäi mielenkiintoista pohdintaa työssäkäyntialue Köpis-Malmön välisistä rajaesteistä (eläkekertymä, työttömyysturva, pankkimaksut ja -siirrot) sekä yhteispohjoismaisesta pullonpalautusjärjestelmästä. Tulevaisuudessa panttijärjestelmä voisi olla samanlainen koko EU:n alueella ja säästää valtavasti resursseja.

Resurssien säästämisestä puhutaan myös Vanhalla ylioppilastalolla tänään järjestettävässä Kasvu murroksessa -konferenssissa. Seminaari on osa laajempaa hanketta, jonka päätavoitteena on tuoda Suomeen muualla Euroopassa vilkkaana käytävää keskustelua ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisista talousmalleista ja BKT:lle vaihtoehtoisista hyvinvoinnin mittaamistavoista. Keskustelu on ilmastokriisin lisäksi noussut pinnalle myös globaalin talouskriisin ja sen haasteiden johdosta. 

Konferenssin ensimmäisen puhujan kanadalaisen Peter Victorin mukaan taloustieteen keskeinen haaste on, että sen reaali- ja finanssitalouden lisäksi olisi otettava paremmin huomioon myös "luonnontalouden" rooli. Tällä hän tarkoittaa raaka-aineiden ja luontoon joutuvan jätteen vaikutusten arviointia sekä kestävää kehitystä. Victorin mukaan maailman ekologinen jalanjälki on viimeksi vuonna 1980 ollut ympäristön kestokyvyn kokoinen.

Samaa tematiikkaa, arjen leppoistamista koko yhteiskunnan tasolla, sivutaan myös Inton 12.10. julkaistavassa pamfletissa Radikaaleinta on arki, jota olen ollut kirjoittamassa. Nyt takaisin seminaarin pariin, tarkempaa analyysia Victorista ja seminaarin muista puhujista seurannee tervehdyttyäni.

Ei kommentteja: