Dan Koivulaakson blogi

BLOGINI ON MUUTTANUT

2010-10-21T21:46:00.001+03:00

Samalla vaalisivustoni on avannut, tervetuloa osoitteeseen: dankoivulaakso.fi

Katsastusfirmassa tehdään töitä palkatta ruokatunnilla

2010-10-17T16:07:00.000+03:00

Suurlakko Tampereella 1905. Kuva: Wikipedia

Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanja jatkaa työelämän epäkohdista tiedottamista. Olemme julkaisseet päivittäin uuden tapauksen kampanjan internetsivuilla sekä facebookissa.

Ensimmäinen askel työehtojen parantamisessa on epäkohtien nimeäminen. Viimeisen kahden viikon aikana Vasemmistonuoret on nostanut esiin ongelmia palkanmaksuun, työvuoroihin sekä työntekijän seksuaaliseen ahdistelun liittyen.

Mainio esimerkki nykyisestä työnantajien hyysäyksestä on, että polkuhintapalkkaa maksavat työnantajat voivat sovittaa rikkeensä päiväsakoilla, vaikka vastaavasta veropetoksesta seuraisi parin vuoden vankilareissu. Tällainen yhteiskunnan vastainen toiminta on saatava loppumaan.

Alla oleva uutinen koskee K1 Katsastajat Oy:ssä esiintyneitä ongelmia. Ketjun työntekijät ovat kertoneet samanlaisista ongelmista eri puolilta Suomea ja Toimihenkilöunionin mukaan epäkohtia on esiintynyt aikaisemminkin kyseisen yrityksen kohdalla.

Ilmianna pomosi -kampanja kehottaa kaikkia työpakoillaan ongelmia kohdanneita ottamaan yhteyttä verkkosivujen välityksellä tai sähköpostitse. Tietoja kerätään 29.9. - 29.10. välisenä aikana.

Taustaa kampanjasta

Ilmianna pomosi -kampanja keräsi vuoden 2009 aikana yli 250 perusteellista kertomusta epäkohdista ja rikkomuksista. Tyypillistä on, että palkanmaksuongelmia kokeneet ovat usein kohdanneet myös muita ongelmia. Aineistoa on käytetty muun muassa tutkimukseen siivoojien työolosuhteista, tulevaan pro gradu -työhön sekä Radikaaleinta on arki -kirjaan.

---

Katsastusfirmassa tehdään töitä palkatta ruokatunnilla
K1 Katsastajat Oy:stä on kantautunut Ilmianna Pomosi -kampanjalle kaksi yhteydenottoa. Yrityksen omistaa maailman suurin katsastusalan toimija espanjalainen Applus-yhtiö. Suomessa K1 Katsastajat Oy:llä on lähes 50 asemaa ja se työllistää noin 300 henkeä.

Työntekijöiden mukaan ongelmia on ollut säännöllisesti venyvien työpäivien ja pitämättömien taukojen kanssa joiden avulla on pyritty myös maksamaan liian pientä palkkaa työntekijöille.

“Jokin aika sitten muutin esimieheni pyynnöstä merkittyjä työtunteja “yleisten periaatteiden mukaisiksi” ja menetin sen takia 22 tuntia. Meitä käsketään pitämään kertyneet ylityöt lyhennettyinä työpäivinä sillä vapaapäiviä on vaikea järjestää. Olen saanut kuulla että muuallakin Suomessa on samanlainen tapa eli ruokatunteja ei pidetä - eikä niistä myöskään makseta palkkaa,” kertoo eräs työntekijä.

Työntekijät kertovat myös ongelmista palkanmaksusta sairausloman ajalta:

“Vuonna 2008 jouduin kahdeksi kuukaudeksi sairaslomalle. Tämän sairasloman ajalta tehtyjä työtunteja, jotka olivat työaikapankissa haluttiin vähentää 30 tuntia. Syyksi ilmoitettiin, että työvuorolistoihin merkityt vapaat eivät muutu sairaslomapäiviksi. Lisäksi sairaslomapäivän mittana pidettiin 7,5 tuntia vaikka normaali työaikani oli 9,5 tuntia, joten näin ollen tekemäni työtunnit olisivat valuneet hukkaan. Otin yhteyttä ammattiliittoon jonka jälkeen työnantaja nöyrtyi,” eräs työntekijä kertoo.

Nimettömänä pysyvän työntekijän mukaan yrityksessä pyritään painostamaan tiettyjä henkilöitä ulos työpaikalta.

“Viime kevättalvena sain kirjallisen varoituksen. Asiakas oli ollut kanssani eri mieltä eräästä asiasta ja tehnyt minusta valituksen. Minulle lyötiin varoitus eteen kuulematta ensin minulta mitä on tapahtunut. Meidän alalla ei todellakaan voi aina miellyttää asiakasta, vaan on toimittava sääntöjen mukaan. Voisin menettää rekisteröintioikeuteni, mikäli toimisin väärin. Trafin (joka siis valvoo meitä) mukaan olin toiminut täysin oikein. Minua siis oikeasti oli alettu savustaa firmasta ulos,” hän kertoo.

Toimihenkilöunionin autoalan sopimusalavastaavan Jari-Pekka Suokkaan mukaan yrityksestä on tullut erityisen paljon yhteydenottoja vuosikymmenen alussa, mutta nyt siellä on ilmeisesti johtamiskulttuuri muuttunut jonkin verran parempaan suuntaan. “Ongelmia saattaa aiheuttaa joskus se, että esimiehet eivät itsekkään välttämättä ole hyvin perillä virallisista käytännöistä,” Suokas kertoo.

Poliisi pahoinpiteli mielenosoittajia Belgiassa

2010-10-12T17:09:00.002+03:00

Kuva: Indymedia BXL

Suomalaisessa yhteiskunnassa käydään tällä hetkellä paljon keskustelua maahanmuutosta. Valloillaan ovat kauhistelevat uhkakuvat, rasistiset puhetavat ja yleistykset. Siirtolaisten asema työmarkkinoille hukkuu kaiken muun mölinän alle. Tilanne on nurinkurinen, siirtolaisista ollaan enemmän kiinnostuneita kuin heidän työstään hyötyvistä, rikollisen alhaisia palkkoja maksavista, työnantajista.

Luodakseni virkistävän poikkeuksen maahanmuuttokeskusteluun vihapuheelle haastattelin suomalaista siirtolaisaktivistia, joka osallistui ammattiliittojen Euroopanlaajuiseen toimintapäivään 29.9. ja No Border -rajaleiriin Brysselissä. Eurooopan 'pääkaupunkina' Bryssel myös symboloi unionin siirtolaisvastaista politiikkaa, jota No Border -leiri kyseenalaistaa. Leirille kokoontui yli 500 ihmistä eri puolelta maailmaa vaatimaan ihmisille vapaata liikkumista vastapainona pääoman ja tarvaroiden vapaalle liikkumiselle. Mielenosoituksiin osallistui moninkertainen määrä ihmisiä.

Näkyikö rajaliikehdintä Brysselin katukuvassa?

Keskiviikkona 29.9. ammattiliitot järjestivät suurmielenosoituksen Euroopan unionin talous- ja rahoitusneuvostoa Ecofinia vastaan. Monissa maissa nähtiin myös yleislakkoja. Kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään. Poliisi kuitenkin otti kiinni yli 300 henkilöä ennaltaehkäisevästi. Poliisi käytti erittäin kovia otteita mielenosoittajia ja sivullisia kohtaan.

Ecofinin tehtäviin kuuluu muun muassa laatia ja hyväksyä Euroopan parlamentin kanssa 100 miljardin suuruinen budjetti ja käsitellä rahoitusmarkkinoita ja pääoman liikkeitä sekä taloudellisia suhteita kolmansiin maihin. Poliisin toimet ovat selvä viesti siitä, että talouden valvontaa ja hallintaa pidetään unionissa mielipiteenilmaisua ja perusoikeuksia tärkeämpänä. Vastarinta lakaistiin voimalla piiloon, jotta kaduilla ei näkyisi poliitikkojen ja virkamiesten päätöksiä kyseenalaistavia ihmisiä tai mielipiteitä.

Samana päivänä Ecofinin kanssa kokoontui myös Euroopan unionin ulkorajavalvonnasta ja jäsenvaltioiden välisestä operatiivisesta rajayhteistyöstä vastaava elin - Frontex. Ennen kokouksen alkua aktivistit sulkivat onnistuneesti Frontexin kokouspaikan.

Haastattelemani siirtolaisaktivisti kertoo, että "tapahtuman tarkoituksena oli sulkea ihmismuurilla kokouspaikka ja viestittää kokousvierailijoille, että toisenlainen rajapolitiikka on mahdollista, emme halua suljettua Eurooppaa ja emme hyväksy Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimia siirtolaisia vastaan."

Poliisi otti lopulta kiinni kaikki ovien sulkemiseen osallistuneet aktivistit ja useita tapahtumaa seuranneita ohikulkijoita. Kiinnitettuja lyötiin pampuilla päähän ja nostettiin kaulasta ilmaan.

”Itse tulin kiinniotetuksi Frontex-kokouksen yhteydessä olleesta tapahtumasta. Aktivistit seisoivat rauhallisesti paikoillaan ovien edessä pitäen toisistaan kiinni ja huutaen iskulauseita Frontexin toimintaa vastaan. Kunnes poliisi saapui paikalle kymemmenien autojen ja hevosten kanssa ja rupesi yksi kerrallaan irroittamaan ihmisiä. Ihmisiä ei kehoitettu poistumaan paikalta tai minkäänlaista varoitusta ei annettu ennen väkivaltaa,” siirtolaisaktivisti jatkaa.

Yli 300 aktivistia kuljetettiin Etterbeekin kunnan poliisiasemalle selleihin. Kiinniotettuja pidettiin sellissä 12 tuntia ilman mahdollisuutta esimerkiksi vessaan. Kenellekään ei kerrottu syytä kiinniottoon ja ihmisiä valokuvattiin rekisteriin ilman, että kerrotiin syytä.

”En saanut käyttää vessaa, vaikka pyysimme sitä monta kertaa. Pissasimme tyhjiin vesipulloihin tai sellin lattialle. Vasta yli 12 tunnin jälkeen pääsin ulos sellistä. Ennen poistumista poliisi valokuvasi kaikki. Käytin oikeuttani kieltäytyä valokuvasta, koska minulle ei ollut kerrottu syytä valokuvan ottamiseen. Poliisi kuitenkin painoi minut kaulasta seinää vasten ja kiskoi pääni ylös väkivaltaisesti hiuksita repien, kuten tehtiin suurelle osalle kiinniotetuista”, suomalaisaktivisti kertoo.

Seuraavan päivän mielenilmaukset peruttiin kiinniottojen takia. Poliisi kuitenkin syyllistyi ylivaltaan myös silloin, Ihmisiä kiinniotettiin kadulta ilman syytä, vaikka he vain poistuivat leiristä kauppaan tai käyttämään läheisen uimahallin suihkuja.Perjantaina oli tarkoituksena järjestää vielä yksi mielenosoitus se ei koskaan onnistunut koska poliisi otti ennaltaehkäisevästi kiinni sekä mielenosoituksen järjestäjät, että sadoittain ihmisiä, jotka vain sattuivat oleskelmaan aseman läheisyydessä.

”Poliisi otti muun muassa kiinni asema-aukiolla seisseen lukioluokan, jonka tarkoituksena ei edes ollut osallistua mielenosoitukseen. Tämä kuvaa mielestäni osuvasti poliisin mielivaltaa ja turhaa voimaa”, suomalaisaktivisti hymähtää mutta jatkaa vakavana.”Kaksi naista otettiin kiinni kadulta ja poliisiasemalla heidät pakotettiin riisumaan itsensä alasti kuulusteluissa. Heitä painostettiin seksuaalisen väkivallan uhkalla. Joidenkin henkillölllisyystodistukset hävitetettiin poliisin toimesta, osaa henkilökohtaisesta omaisuudesta ei annettu takaisin, ja kaikki tämä siksi, että ihmiset vain kävelivät kadulla," suomalaisaktivisti kauhistelee.

Myös Red Pepper -lehden entinen toimittajaa kertoo, että poliisi pahoinpiteli häntä ja uhkasi häntä ja toista kiinniotettua uhkailtiin seksuaalisella väkivallalla. Nykyään professorina työskentelevä Marianne Maeckelbergh otettiin kiinni hänen valokuvatessaan poliisiväkivaltaa.

Brysselin tapahtumat osoittavat taas kerran, että raha menee ihmisten perusoikeuksien edelle. Pääoman liikkuvuus ja voittojen tavoittelu ihmisten vapauden kustannuksella katsotaan tärkeämmäksi, kuin yksittäisen ihmisen mahdollisuus parempaan elämään ja toimeentuloon uudessa kotimaassa.

"Demokratia näyttäytyi Brysselissä vapaudenriistona, ihmisoikeudet pamputuksena ja mustelmina ja inhimillisiä arvoja edistetään joka puolella Eurooppaa laittamalla paperittomat ihmiset vankilankaltaisiin olosuhteisiin ja lähettämällä heidät takaisin olosuhteisiin, josta he ovat jo paenneet," siirtolaisaktivisti lopettaa uhkuen silti taistelutahtoa myös tulevaisuudessa.

Kovempaa meteliä

2010-10-11T10:09:00.000+03:00

Kolumnini Kansan Uutisissa 8.10.

Kaikki puhuvat kilpaa kuin nousuhumalassa konsanaan, puheiden sekavuuskin sopii kuvaan. Niitä perutaan ja muunnellaan, lupaillaan liikoja ja vääristellään. Kyse on tietenkin jo kiihtyvästä vaalikamppailusta.

Olen toistuvasti todennut, että emme voi antaa vaalien muodostua pelkäksi arvokeskusteluksi. Tämä on vasemmistolle erityisen tärkeää kun muut keskisuuret puolueet, vihreät ja perussuomalaiset ovat päättäneet puhua pelkästään arvoista. Viime viikkoina arvoliberalismia politiikan ainoana lähtökohtana on kritisoitu myös muiden tovereiden blogeissa, hyvä niin!

Arvokeskustelu liittyy suurelta osin siirtolaiskeskusteluun. Hiljattain ilmestynyt Jussi Förbomin pamfletti osoittaa, että vihamielinen suhtautuminen maahanmuuttoon on ollut mainstreamia eduskunnassa jo pitkään. Tämän ei tietenkään pitäisi yllättää ketään, onhan aina kaksi kolmesta suuresta vastuussa tämän maan politiikasta. Myös siirtolaisuuden osalta. Maahanmuuttokriittisten puolueiden nousu onkin nähtävä lähinnä konservatiivien sisäisenä siirtymänä, tai demareiden ”järkevänä rasismina”, kuten Slavoj Zizek asian ilmaisee.

Konservatiivien sisäinen siirtymä ei kuitenkaan ota huomioon koko vasemmiston laskevaa kannatusta tai äänestäjien siirtymää pois vasemmistosta. Yksi syy on demareiden siirtymä kohti keskustaa. Toinen on meidän oman linjan hakeminen, olemme aivan liian varovaisia tilanteessa, jossa gallup-kannatuksemme laskee kuin lehmän häntä.

Tavoiteohjelmamme on täynnä erittäin hyviä linjauksia, ne vaan eivät yksin riitä. Mielipiteillämme ei ole mitään merkitystä jos emme pysty saamaan kannatusta, muuttamaan politiikan suuntaa ja käyttämään valtaa. Syitä voi olla kolme, ihmiset eivät samaistu siihen mistä puhumme, linjamme ei ole tarpeeksi selkeä tai sanomaamme ei kuulla. Viimeiseen on helppo tarttua, siihen auttaa kovempi meteli ja selkeämpi vastakkainasettelu. Sama logiikka, joka toimii vihreillä ja perussuomalaisilla mutta tavoiteohjelmamme keskeisillä vaatimuksilla kapitalisteja vastaan. Selkeä vastakkainasettelu myös loisi linjaamme.

Hyvä esimerkki selkeästä viestinnästä on Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanja, joka saa erittäin isoa mediahuomiota. Tämä johtuu siitä, että kampanja sekä kiteyttää ihmisten arkikokemuksen; meitä kyykytetään. Samalla kampanja tarjoaa henkireikää, ja muiden kokemuksia, joihin voi samaistua.

Politiikkamme tarvitsee selkeän linjan määrittelyn, joka aukeaa myös ulospäin ja uppoaa mediassa. Tämä on vaalien suhteen puoluevaltuuston haasteellinen tehtävä. Meidän on myös määritettävä vähimmäisvaatimuksia seuraavaan hallitukseen osallistumiselle sekä strategia miten pääsemme vallankahvaan yhdessä demareiden ja vihreiden kanssa vuonna 2015. Muuten vaalien jälkeen seuraa paha uskonmenetys tai vähintään paha vaalikrapula. Taas..!

Me olemme miljoonan marginaali

2010-10-07T17:11:00.000+03:00

Ensi tiistaina 12.10. julkaistaan uusi Into-kirjamme, Radikaaleinta on arki. Minulla on ollut ilo kirjoittaa pamflettia yhdessä Tero Toivasen, Anna Kontulan, Jukka Peltokosken ja Miika Saukkosen kanssa.

Tässä on maistiaisia kirjan johdannosta!

Kuva: Karstein Volle

Me olemme miljoonan marginaali

Työ ei enää rakenna yhteistä hyvinvointia. Hyvä arki ei tarkoita jatkuvaa tehostamista, loputonta kilpailua eikä ikuista epävarmuutta. Tarvitsemme vaihtoehdon kasvupakon, tuloerojen, kasvavan eriarvoisuuden sekä ahdistavan palkkatyön riivaamalle yhteiskunnalle.

Kaikesta erilaisuudestaan huolimatta ihmisillä on paljon yhteistä. Perustarpeemme ovat pitkälti samat: terveys, ihmissuhteet, toimeentulo, itsensä kehittäminen.

Vaikka useat tutkimukset osoittavat, että tietyn vaiheen jälkeen materiaalisen elintason ja onnellisuuden yhteys katkeaa, hyvinvointi mielletään Suomessa edelleen talouskasvun asiaksi. Merkittävä osa ihmisille tärkeistä asioista ei kuitenkaan taivu talouden mittareihin. Kasvun myötä syntynyt kulutuskulttuuri saattaa jopa laskea hyvinvointia. (Kajanoja 2005.)

[...]

Päätöksentekijät rakastavat bruttokansantuotetta, koska sitä on helppo mitata ja se hyödyttää elinkeinoelämää. Hitot siitä, että me mittaamme aivan vääriä asioita ja teemme ihmisten onnen ja jopa olemassaolon kannalta vääriä päätöksiä. Monet bruttokansantuotetta ruokkivat ilmiöt ovat yleisen hyvinvoinnin vastaisia – aseteollisuus, rikollisuuden kustannukset, terveyspalveluiden yksityistäminen. Talouskasvun hyödyn kerää yksityinen sektori, mutta siitä koituva lasku jää julkisen puolen ja tavallisten ihmisten maksettavaksi.

Bruttokansantuotteen näkökulmasta työksi määritellään vain ansiotyö tai yrittäjyys. Kuitenkin suuri osa ihmisten hyvinvointinsa eteen tekemästä työstä on palkatonta. Osallistumme anopin puutarhatalkoisiin, toimimme järjestöissä, kirjoitamme yhdessä wikipediaa, teemme pikkuaskareita ilman verokorttia ja huolehdimme perheestämme. Suuri osa työstä on monimuotoista tekemistä, jolla on itsetarkoituksellinen merkitys.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi kotitalouksissa tehdyn “tuottamattoman” työn laskennallinen arvo oli vuonna 2006 65,6 miljardia euroa – reilusti yli kolmannes virallisesta bruttokansantuotteesta. Eikä siihen ole laskettu läheskään kaikkea mitä ihmiset tekevät byrokraattien tilinpidolta näkymättömissä. (Varjonen & Aalto 2010.)

[...]

Aiemmin jokainen sukupolvi syntyi yhä vauraampaan yhteiskuntaan. Jokseenkin joka vuosi työväki voitti yhä uusia parannuksia sosiaaliturvaan, koulutusjärjestelmään ja muihin julkisiin palveluihin. Työehdot paranivat ja palkkataso nousi. 1900-luvun alun kaltaista mullistavaa leikkausta työaikoihin ei enää kyetty saavuttamaan, mutta vielä 1960- ja 1970 -luvuilla työaikaa saatiin lyhennettyä lomapäivien ja viikkotyöajan muodossa.

Työn hedelmät eivät silti putoilleet koriin kuin K-Kaupan bonuspallerot. Hyvinvointi ulosmitattiin kapitalistin pussista. Siinä mielessä voidaan sanoa, ettei tätä maata ole työllä rakennettu – vaan lakoilla, työstä kieltäytymällä.

1980-lukua leimasi kulutusyhteiskunnan kepeä hurmos. Sittemmin olemmekin todistaneet lähinnä hyvinvoinnin rapauttamista. Erityisesti 1990-luvun laman jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan. Lopullinen niitti tuli 2000-luvulla, jolloin aikuistuivat ensimmäiset lama-Suomeen kasvaneet sukupolvet – uuden laman jo kolkutellessa kollektiivista tajuntaa. Uuden sukupolven maailmankuva poikkeaa merkittävästi edellisistä.

[...]

Kun rapautuvan hyvinvoinnin päälle lisätään kiireellisimmät finanssikriisi sekä ekologiset kriisit kuten öljykriisi, ilmastokriisi, ruokakriisi tai vesikriisi, niin jo on kumma, ellei tilanne ala mietityttämään. Varallisuuden ja pääoman kasautumisen vastakohtana turvattomuus ja valtion velka lisääntyvät.

Yhteiskunta ei voi kaataa ihmisiin onnellisuutta, mutta se voi pyrkiä luomaan ympäristön, jossa onnellisen elämän rakentaminen on mahdollista. Toisaalta yhteiskunta voi myös toimia tavalla, jossa ihmisille luonteenomainen onnen tavoittelu on vain pienen eliitin saavutettavissa.

[...]

Nykyisellään downshiftauksessa on kysymys lähinnä etuoikeudesta. Vain turvatussa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevat ihmiset uskaltavat hypätä pois oravanpyörästä ja ”keskittyä vihdoin oikeisiin asioihin”. Meillä muilla ei siihen ole varaa. Ja vaikka olisi, yhteiskunnassa on lisääntyvä määrä mekanismeja, joilla karkuri voidaan piiskata takaisin valjaisiin.

Me vaadimme koko yhteiskunnan downshiftaamista sekä mahdollisuutta hyvään arkeen ja mielekkääseen tekemiseen. Me olemme miljoonan marginaali, joka on tipahtanut perinteisen palkkatyöyhteiskunnan kelkasta, muttei välttämättä haikaile sinne takaisinkaan.

Tässä pamfletissa hahmottelemme vaihtoehtoa kasvupakon, tuloerojen, kasvavan eriarvoisuuden sekä ahdistavan palkkatyön riivaamalle yhteiskunnalle. Keskustelemme prekaarista työstä, jolla tarkoitamme perinteisestä vakaan palkkatyöuran mallista poikkeavia toimeentulon muotoja. Osoitamme, miten marginaaliseksi leimattu ilmiö onkin valtavirtaa. Tarkastelemme mikroyrittäjyyttä uuden työn mallina. Puramme käsityksen epäpoliittisesta koulutusjärjestelmästä ja pohdimme, miten heikentyvä sosiaaliturva ja kasvavat tuloerot voidaan jättää historiaan.

Ihmisten onnen ehdot ovat lopulta arkisia asioita: saada elää rauhassa ja lähipiirinsä arvostamana, terveenä ja ilman jatkuvaa huolta toimeentulosta. Saada aikaa olla läheistensä kanssa ja puuhata omia juttujaan. Tehdä työtä, jossa kokee kehittyvänsä ja olevansa hyödyksi. Tämä kaikki on vakavasti uhattuna, vieläpä aikana, jona Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Siksi väitämme, että pohjimmiltaan radikaaleinta on vaatimus hyvästä, leppoisasta arjesta.

— — —

Katso myös seuraavat linkit:

Arjen radikaalit -blogi: http://arjenradikaalit.wordpress.com/

Kirjan fanisivu FB:ssä: http://www.facebook.com/radikaaleintaonarki

Into Kustannuksen esittely: http://www.intokustannus.fi/kirja/radikaaleinta_on_arki/

Työpaikoille luotava vastarinnan kulttuuria

2010-10-04T15:33:00.001+03:00

ilmiannapomosi.net

Vasemmistonuoret avasi uudestaan ilmiannapomosi.net verkkosivuston ja kiersi työpaikoilla puhumassa urheiluliikkeiden työntekijöiden kanssa Helsingin keskustassa. Kampanja sai erittäin positiivisen vastaanoton työntekijöiltä mikä osoittaa sen tärkeyden. Kampanja on huomioitu hyvin myös tiedotusvälineissä.

Helsingin Sanomat: Vasemmistonuoret käynnistivät taas Ilmianna pomosi -kampanjan
Vihreä Lanka: Vasemmistonuoret kannustavat duunareita ilmiantamaan pomonsa
Uusi Suomi: Työntekijän väite: ”Minua tarkkailtiin valvontakamerasta – sain varoituksen”
Kansan Uutiset: Työpaikoille luotava vastarinnan kulttuuria
Iltalehti: Painajaismainen pomo
MTV3: Työpaikan ongelmista ei uskalleta kertoa - ei edes lopettamisen jälkeen

Arvo vai intressipuolue?

2010-09-25T22:06:00.001+03:00

Kirjoitukseni Liberossa 2/2010

Lähes kaikki puolueet ovat julistaneet tekevänsä arvopolitiikkaa. Elokuun lopulla myös Perussuomalaiset liittyivät omalla konservatismillaan tähän kolmen suuren ja Vihreiden kuoroon.

On tärkeää, että Suomessa on yksi puolue, joka on rehellisesti jotain muuta, eli kannattajiensa ja viiteryhmiensä intressipuolue. Puolue, jonka kautta sen kannattajien arjen kamppailut oikeuksista ja toimeentulosta kanavoituvat suuremmaksi kokonaisuudeksi, muutosvoimaksi. Tähän tarvitaan Vasemmistoa.

Vasemmisto kannattaa ainoana puolueena sosiaaliturvan reipasta parantamista ja työmarkkina-aseman parantamista, niin opiskelijoiden, pätkätyöntekijöiden, itseään työllistävien kuin kaikkien muidenkin työllään itsensä elättävien kohdalla.

Arjen kamppailulla ei ole mitään tekemistä arvojen kanssa vaan työ-, opiskelu ja elinolosuhteiden parantamisella, oikeuksien, vapaa-ajan ja ihmisten autonomian lisäämisellä sekä pääoman komennon lopettamisella. Arvopuheet peittävät usein alleen tuotantosuhteista syntyvät yhteiskunnalliset ristiriidat ja pelaavat suoraan konservatiivisten populistien sekä samanaikaisesti sekä liberaalia että konservatiivista korttia pelaavan Kokoomuksen pussiin.

Kokoomus on samaan aikaan maahanmuuttovastainen ja liberaalin monikulttuurin ihannoija ja kannattaa sekä vastustaa samanaikaisesti sukupuolineutraalia avioliittolakia. Kaksien korttien taktiikka vahvistaa oikeistoa, joka kahmii suurpääomalle minkä kerkiää.

Populismi ei myöskään ole ratkaisu. Eduskunnassa Perussuomalaiset peesaavat Vasemmiston kantoja, eivätkä he Soinin kovista ja runollisista puheista huolimatta tarjoa mitään omaa. Suomessa on menneen vuoden aikana väläytelty lakko-oikeuden rajoittamista, päätetty kiristää opiskelijoiden suoritusvaatimuksia, ”yksityistetty” yliopistoja ja kavennettu sähköisiä oikeuksia. Viimeisimpänä kontrolliyhteiskunnan voittona on nähtävä sisäministeri Holmlundin käynnistämä selvitys kaikkien kansalaisten sormenjälkien siirtämisen poliisin käyttöön.

Kaventuneiden vapauksien lisäksi tuloerot ovat karanneet käsistä. Kontrollipolitiikan Kokoomus myös köyhdyttää kaikkia paitsi Etelärantaa. Vuosina 1995-2008 palkkatulot kasvoivat noin 38% osinkotulojen kasvaessa 425% ja tulonsiirtojen jäädessä pakkasen puolelle. Kokonaisuudessaan tulonjako on siis kääntynyt pääoman eduksi suhteessa palkkoihin samalla kuin sosiaaliturvaa on murennettu ja veropohjaa kavennettu. Tarvitaan suunnanmuutosta.

Kurjistava politiikka on muutettava uusjaon politiikaksi perustulolla sekä nostamalla kokonaisveroastetta, lopettamalla ylempiä tuloluokkia suosivat verovähennysoikeudet ja kiristämällä veroprogressiota. Tasaista tulonjakoa, perustuloa ja lisää oikeuksia tavoitellessamme myös palkkataistelu on avainasemassa.

Palkkojen vaatiminen ei ole ahneutta, vaan työstä syntyvän arvonlisäyksen jakamista työn tekijöille. Vasemmistolla on kaikki edellytykset voittaa vaalit, työn lisäksi se vaatii kuitenkin yhteiskunnallista analyysia. Sitä on nyt tuotettava omista tavoitteistamme, arvopolitiikasta ja kaikista muista puolueista.

Elämän leppoistaminen

2010-09-24T11:23:00.001+03:00

Kuva: Tilastokeskus (Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita)

Olin alkuviikon Malmössä seuraamassa Pohjoismaiden neuvoston kokousta. Monien Kööpenhaminan esikaupungiksi luokittelemassa Malmössä on aina mukavaa, mutta tällä kertaa tuliaisena oli valitettavasti flunssakuume.

Sisällön puolesta taskuun jäi mielenkiintoista pohdintaa työssäkäyntialue Köpis-Malmön välisistä rajaesteistä (eläkekertymä, työttömyysturva, pankkimaksut ja -siirrot) sekä yhteispohjoismaisesta pullonpalautusjärjestelmästä. Tulevaisuudessa panttijärjestelmä voisi olla samanlainen koko EU:n alueella ja säästää valtavasti resursseja.

Resurssien säästämisestä puhutaan myös Vanhalla ylioppilastalolla tänään järjestettävässä Kasvu murroksessa -konferenssissa. Seminaari on osa laajempaa hanketta, jonka päätavoitteena on tuoda Suomeen muualla Euroopassa vilkkaana käytävää keskustelua ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisista talousmalleista ja BKT:lle vaihtoehtoisista hyvinvoinnin mittaamistavoista. Keskustelu on ilmastokriisin lisäksi noussut pinnalle myös globaalin talouskriisin ja sen haasteiden johdosta.

Konferenssin ensimmäisen puhujan kanadalaisen Peter Victorin mukaan taloustieteen keskeinen haaste on, että sen reaali- ja finanssitalouden lisäksi olisi otettava paremmin huomioon myös "luonnontalouden" rooli. Tällä hän tarkoittaa raaka-aineiden ja luontoon joutuvan jätteen vaikutusten arviointia sekä kestävää kehitystä. Victorin mukaan maailman ekologinen jalanjälki on viimeksi vuonna 1980 ollut ympäristön kestokyvyn kokoinen.

Samaa tematiikkaa, arjen leppoistamista koko yhteiskunnan tasolla, sivutaan myös Inton 12.10. julkaistavassa pamfletissa Radikaaleinta on arki, jota olen ollut kirjoittamassa. Nyt takaisin seminaarin pariin, tarkempaa analyysia Victorista ja seminaarin muista puhujista seurannee tervehdyttyäni.

Migrationsverkets verksamhet bör granskas

2010-09-15T11:34:00.001+03:00

Mielipidekirjoitus HBL:ssä. Julkaistu 15.9. Kuva Ei karkotuksia

-mielenosoituksesta maahanmuuttoviraston edestä 19.1.2009

FST5:s Spotlight-program rapporterade 8.9.2010 om ett kosovoalbanskt par som sökt asyl i Finland på grund av att de inte är trygga i sitt hemland Kosovo. Mannen är katolik och kvinnan muslim. Kvinnans familjemedlemmar har tidigare misshandlat henne på grund av blandäktenskapet. Familjemedlemmarna har t.o.m. hotat döda paret.

Efter två års väntan i Finland beslöt Migrationsverket att utvisa paret, trots att de inte har någon landsrapport om Kosovo. I skrivande stund lever paret rädda och gömda någonstans i Kosovo.

Utlänningslagens paragraf 87 säger att en person ska "beviljas asyl, om han eller hon vistas utanför sitt hemland till följd av att han eller hon känner välgrundad fruktan för förföljelse på grund av sin religion".

Enligt Sveriges migrationsverk finns det i Kosovo en allmänt utbredd misstänksamhet mot hur polisen behandlar representanter för olika etniska och religiösa grupper. I Finland anser Migrationsverket helt enkelt att Kosovo är ett tryggt land.

Det är dags att sätta punkt får Migrationsverkets godtyckliga praxis där beslut fattas på illa underbyggda fakta. Finland bör respektera asylsökandes dokumenterade berättelser, vörda för deras liv och hälsa samt bära ansvar för flyktingar från dokumenterat otrygga områden.

Vaalit lähestyvät, katse horisonttiin!

2010-09-07T11:33:00.000+03:00

Mielenosoittajia sulkemassa valtatie 8:a Olkiluoto Blockade -tapahtumassa
Kolumni julkaistu Kansan uutisissa 3.9.

Eduskuntavaalikeskustelu käy jo kiivaana ja puolueet nokittelevat toisiaan. Vihreiden Sinnemäen todettua, ettei demareilla ole mitään linjaa verokeskustelussaan Heinäluoma veti herneen nenään ja vaati tilalle keskustelua eläkkeistä. Jo aiemmin demarit ovat päättäneet peesata populistien kelkkaa siirtolaiskeskustelussa ja jättää unelmahötön taakseen. Vaalit aikanaan näyttävät onko tämä poliittista realismia vai ainoastaan halpaa populismia. Ainakin demarit reagoivat kokoajan ja käyvät jo vaalikamppailua.

Vaalityötä tekevät myös Perussuomalaiset, jotka haluavat 15 kansanedustajaa, sisäministerin ja puolustusministerin tai kauppa- ja teollisuusministerin salkut. He vaikuttavat valitettavasti realisteilta. Miten sitten suhtautua Vasemmiston laskevaan gallupkannatukseen? Emme ole vielä avanneet vaalikeskustelua ja kertoneet, miltä haluamme Suomen näyttävän vaalien jälkeen. Tai mistä asioista me haluamme päättää vaalien jälkeen. Tähän on saatava pikainen muutos, jotta emme jää auttamattomasti jälkeen. Meidän on myös kerrottava millä ehdoilla haluamme hallitusvastuuta. Yrittäjyysohjelmamme linkittäminen laajemmin työelämän muutokseen olisi hyvä alku.

Kukaan ei ole esittänyt mitään konkreettisia avauksia punaisen ja vihreän yhteistyön suhteen. Sovittelemattomia ristiriitoja Vasemmiston ja demareiden välillä ovat toistaiseksi mm. näkemykset perustulosta ja siirtolaisuudesta. Vihreiden kohdalla linjaukset perusturvan tasosta sekä veroprogressio aiheuttavat päänvaivaa. Demareiden surkean jaman ja vihreiden vaaleihin asti kestävän hallitustyöskentelyn takia Vasemmistolla olisi nyt kuitenkin tilaa tehdä uusia rohkeita avauksia.

Ainoastaan olemalla aktiivinen, aloitteellinen ja taisteleva puolue voimme haastaa nykyistä valtatasapainoa. Uusia avauksia voisivat olla osuuskuntatoiminnan vahvistaminen, koulutuksen poliittisen luonteen korostaminen, holhouksen ja kontrollin vähentäminen sekä ennen kaikkea uusi, myös prekariaattia kokoava työväenliike.

Vaalien teemoina tulee olemaan mm. maahanmuutto, sosiaaliturvan tulevaisuus ja kauaskantoinen energiapolitiikka. Näistä meillä pitää olla edistykselliset 2000-luvun kannat, jotka turvaavat työntekijöiden neuvotteluvoiman, hyvinvoinnin ja ilmaston. Todistaaksemme olevamme tällä hetkellä ainoa oikea työväenpuolue meidän on otettava vahva kanta EK:n palkka-ankkuria vastaan ja kampanjoitava "minimipalkankorotuslinjan" luomiseksi ammattiyhdistysliikkeen parissa. Arvopuhetta on kuultu joka suunnalta jo tarpeeksi, meidän on korostettava materiaalista etua.

Koska olemme ylpeitä vasemmistolaisuudestamme, meidän on kannettava sitä lippua, jonka demarit ovat hylänneet. Siinä on Vasemmiston mahdollisuus. Vasemmiston on uskottava uusiin työläisiin, jotka haluavat parempaa ja, että on olemassa uusi mahdollinen vihreä työllistävä teollisuus. On katsottava eteenpäin.

Kontulaa ei saa yksityistää

2010-08-26T16:53:00.000+03:00

Kuva: Wikipedia

Hesarissa 24.8. julkaistu mielipidekirjoitukseni

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava haluaa yksityistää Kontulan terveyskeskuksen (HS 23.8.). Viime aikaisten tutkimustulosten valossa ja heikentyvän kuntatalouden valossa ehdotus on erikoinen.

Kunnallishallinnon kehittämissäätiön vuonna 2009 ilmestyneessä selvityksessä osoitetaan, että yksityistäminen tuo lisäkustannuksia kunnille samalla kun palveluvalikoima niukkenee.Joissain tapauksissa, esimerkiksi Carema Oy:n kohdalla Karjaalla on käynyt ilmi, että terveydenhuollon yritykset ovat lisäksi rikkoneet kunnan kanssa tehtyjä sopimuksia. Palkkaamalla vähemmän lääkäreitä kun mihin yritykset ovat sitoutuneet ne kasvattavat voittojaan, samalla kun palvelutaso heikkenee entisestään.

Rautava haluaa siis Helsingin maksavan enemmän terveyspalveluista ja, että lisäpanostus ohjautuu terveysfirmojen omistajille, eikä hyvinvointiin. Vaikuttaakin siltä, että Pajusen jo selätettyä leikkauslistaa yritetään nyt nostaa esiin yksittäisinä ehdotuksina.

...

Terveyskeskuksen yksityistämistä ei myöskään voida perustella "innovatiisuudella", kuten virallisissa yhteyksissä on väläytelty. Suomessa on erään selvityksen mukaan nyt jo 37 ulkoistettua terveysasemaa jotka hoitavat lähes 400 000 asukasta, eli eiköhän tästä nyt ihan riittävästi kokeilutietoa pitäisi olla. Koko ajatus vaikuttaakin Kokoomuksen ideologiselta ratkaisulta.

Uppbruten solidaritet eller välfärd?

2010-08-11T15:05:00.002+03:00

Kuva: Blackeducator

Alla mielipidekirjoitus, joka on julkaistu HBL:ssa 31.7. Kirjoitus käsittelee vierailevan kulttuuritoimittajan Mikael Brunilan koostamaa artikkelisarjaa talouskriisistä, ympäristöhaasteista ja digitaalisen yhteiskunnan mahdollisuuksista sekä äärioikeiston uhasta. Itse kommentoin tekstejä lähinnä oikeistohegemonian aikaansaannosten valossa.

Jag läste med glädje kultursidan somgästande kulturredaktör Mikael Brunila satt ihop (HBL 26.7). Sällanträffar man i Finland på lika mångsidig diskussion som i Sverige,där samhällspolitiska debatter får betydligt mera spaltutrymme.Att sakta ner och välja mera gemensamt, som Samira Ariadad ochRasmus Fleischer påminner oss om, verkar i krisernas tidevarv varaden enda vägen till ökad välfärd.

Under kapitalismens regelbundetåterkommande kriser finns det två huvudriktlinjer enligt vilkautvecklingen kan fortskrida. Antingen en mera våldsam ackumuleringav kapital på geografiskt nya områden (jfr. Kina-fenomenet) elleren omfördelning av existerande samhälleliga resurser. Värre blirdet då miljö- och energikrisen gör det allt svårare att ivästvärlden uppnå hållbar tillväxt.

En ny välfärd ärantagligen möjlig endast genom att bygga upp gemenskaper, somklarar av att ge mening och innehåll i livet utan ökad materiellförbrukning. Ökad produktivitet bör riktas till förkortningar avarbetstid istället för ökad produktion. Samtidigt måste lönernasandel av helhetsproduktionen öka i förhållande till vinsterna.Detta leder till ökade skatteintäkter och fortsatt välfärd utanekonomisk tillväxt, som dessutom medför problem så som utbrändhet,arbetsolyckor och miljöförsörelse.

Problemet ärförsiktigheten som råder. Människor tävlar med varandra omskitjobb och -vilkor, istället för att kräva förändringar isamhällsstrukturerna. I 20 år, allt sedan 1990-taletskonjunktursvacka, har borgare fört en stenhård klasskamp.Resultatet är skattesänkningar och -avdragsmöjligheter, lågalöner samt ett försämrat socialskydd som tvingat i synnerhetsnuttjobbare och andra prekära arbetare till dåliga vilkor. Det ärdags för underhuggarna att svara på samma mått. En förändring avde rådande maktförhallanden kommer inte ske utan organisering,solidaritet och klassmedveten politik. Vänstern måste våga talaklass.

Så som Mathias Wåg påpekar på ovannämndakultursidor, finns risken att den traditionella arbetarklassenfjärmar sig från den försiktiga politiken som fokuserar påindividuella värden och inte levnads- och maktförhållanden. Detleder lätt till en helsväng åt höger mot fascistiska rörelsersom drar nytta av den uppbrutna solidaritetskänslan i samhället.Endast genom att återvända till att atmosfär där välfärd byggsupp och fördelas jämlikt kan Finland hitta sin nisch.

Vihaan uutisia

2010-08-09T12:08:00.000+03:00

Kuva: Tilastokeskus

Kolumni julkaistu Kansan Uutisissa 6.8.

Kesälomalta paluu häämöttää jo, vaan ei ihan vielä. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kun pidän kunnon palkallista loma ja muita kertyneitä vapaita pois, olen ehtinyt rauhassa pohtia yhteiskunnan tilaa, kiertää kesätapahtumia ja hakata halkoja. Valitettavasti myös lukea uutisia.

Vuoden ehdottomasti paras kesätapahtuma on ollut Puntala-Rock ja festareilla Pertti Kurikan Nimipäivät -orkesteri. Nerokkaan yksinkertaisia riffejä soittava orkesteri kiteyttää yhteiskunnan harvinaisen selkeästi; "Mä vihaan eduskuntaa, mä vihaan tätä maailmaa" ... "Mä vihaan uutisia, mä vihaan tätä maailmaa".

Viimeaikaisten uutisotsikoiden valossa biisin sanomaan on helppo samaistua. Otsikot ovat kirkuneet mm. Kesko tuplasi tuloksensa (Taloussanomat 23.7.), Työtä tekevien köyhyys yleistyy (YLE 29.7), Pätkätyö ja matala palkka yhdistää yli keskusjärjestörajojen (KU 2.8.) tai Professori: Maataloudelle miljardi euroa piilotukea (Taloussanomat 3.8.).

Miten tämä sitten liittyy eduskunnan vihaamiseen? No vaikka siten, että matalpalkka-aloilla työskentelevien köyhyysongelmaa ei ole haluttu ratkaista esimerkiksi perustulolla tai sovitellun päivärahan sääntöjen yksinkertaistamisella, jonka takia jo 10 prosenttia Helsingin toimeentulotuen saajista on työssäkäyviä. Herää kysymys, kuinka suuri osuus olisi, jos kaikki toimeentulotukeen oikeutetut hakisivat sitä?

Samaan aikaan matalapalkka-alat käärivät valtavia voittoja. Esimerkiksi kaupan alan Keskon tulos parani lähes 100% huhti-kesäkuun aikana 78,7 miljoonaan euroon. Palkankorotukset taas ovat kulkeneet 1-2% kieppeillä. Jos palkkojen osuus arvonlisäyksestä laskee, voittojen osuus nousee, käsillä on hyvin yksinkertainen valintakysymys. Joko vaaditaan ja kamppaillaan tai alistutaan ja nöyrrytään.

1990-luvun jälkeen voittojen osuus kokonaisuudesta on jähmettynyt noin 30-35% kieppeille aiemmasta 20-25% tasosta. Laajemman hyvinvoinnin mahdollistamiseksi palkkojen ja voittojen välinen suhde on saatava kurottua takaisin.

Entä sitten maataloustuki, jota jaetaan virallisilta tilastoilta piilossa MILJARDI euroa? Kaikki tulonjako liittyy toisiinsa. Etenkin kun kyse on vaurauden ohjaamisesta valtion kassasta Kepulaisille jyväjemmareille. Jos perusturvaa ei koroteta, voidaan maanviljelijöiltä ja Nalle Wahlroosin kaltaisia harrasteljoita tukea enemmän. Viljelijäperheiden tulot olivat vuonna 2008 lähes 50 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Itse näkisin vallan mainiosti tämänkin viljelijöiden extratulon tasattavaksi esim. kohti perustuloa meneviin uudistuksiin. Perustulo voisi kummasti lisätä matalpalkka-alojen taistelutahtoa työtaisteluissa ja siten parantaa neuvotteluasemaa.

Pikkuhiljaa töihin palatessa onkin sitten hyvä valmistautua seuraavaan kesälomaan ja tuleviin vaaleihin. Toivottavasti niiden jälkeen eduskunta on vähemmän vihattava paikka. Parempia uutisia ihan lähiaikoina sen sijaan epäilen suuresti.

Israelin mielivalta ulottuu myös suomalaisiin

2010-07-21T11:40:00.000+03:00

Israeli Committee Against House Demolitions Suomen osaston (ICAHD Finland) aktiivit Marko Pajula ja Petter Nissinen käännytettiin lauantaina 17.7. Tel Avivin Ben Gurion lentokentältä vuorokauden kuulustelujen jälkeen. Molemmille ensi kertaa Israelissa vierailevalle miehelle määrättiin kymmenen vuoden maahantulokielto.

Virallinen Suomi, lähinnä ulkoministeriö on vaiennut kansalaisiinsa koskevasta mielivaltaisesta kohtelusta, joka tosin Israelissa on arkipäivää.

1) Marko ja Petter, mitä tarkalleen ICAHD Finland tekee?

ICAHD Finland on puoluepoliittisesti sitoutumaton ihmisoikeusjärjestö, joka ajaa palestiinalaisalueiden laittoman miehityksen lopettamista ja Israelia noudattamaan kansainvälistä lakia. Tänä vuonna järjestömme on kampanjoinut Suomessa ennen kaikkea Suomen ja Israelin välisen asekaupan lopettamiseksi.

2) Mitä olitte menossa tekemään Israeliin?

Olimme menossa mm. tekemään haastatteluja ja osallistumaan dokumenttiprojektiin.

3) Onko ICAHD Israelissa laillinen järjestö?

On. Israelissa sen suosio on kuitenkin vähäinen, sillä organisaatio ajaa kansainvälisen lain vahvistamista. Tämä näkökulma ei ole erityisen suosittu Israelin poliittisessa kulttuurissa.

4) Mitä teille tapahtui maahantulotarkastuksessa ja mitä perusteluja teidän kohtelulle annettiiin?

Meidät otettiin kuulusteluun passitarkastuksesta. Kuuden tunnin kuulustelujen aikana meitä vaadittiin mm. antamaan salasanamme sähköposteihimme, ja kun emme tähän suostuneet, niin meitä uhattiin 10 vuoden pääsykiellolla maahan. Petteriltä kysyttiin onko hänellä kontakteja PLO:ssa ja onko hänellä kameraa. Petterin vastattua kielteisesti kuulustelijat kertoivat hänen olevan vaikeuksissa, sillä tämä tarkoitti heidän mukaansa, ettei Petter suostunut yhteistyöhön. ICAHD Finlandista ei todettu kuulusteluissa muuta, kuin että sivuilla ei ole kuvia Hamasin rakettihyökkäyksistä.

Meitä syytettiin vastauksistamme riippumatta jatkuvasti valehtelijoiksi. Kuulustelujen päätteeksi meidät heitettiin säilöön, joka vartijan mukaan ei ollut vankila. Tämä siitä huolimatta, että kyseessä oli järeällä ovella lukittu, kyseenalaisessa kunnossa oleva huone, jonka ikkunoissa oli kalterit. Katossa oli koko ajan päällä monta kirkasvalolamppua, mikä teki nukkumisesta vaikeaa. Yhtä Israelin sisäpuolella tehtyä puhelua lukuun ottamatta kaikki yhteydenottomme kiellettiin. Mitään perusteluja kohtelullemme ei annettu. Pahinta tilanteessa oli epätietoisuus tulevasta, eikä tieto Israelin historiasta ihmisoikeusaktivistien kohtelussa ei tehnyt tilanteesta erityisen levollista.

5) Uskotteko, että Gaza Flotilla -hyökkäys on vaikuttanut Israelin suhtautumiseen kansainvälisiin aktivisteihin?

Israel on kautta historiansa vaikeuttanut kansainvälistä lakia ajavien järjestöjen, aktivistien ja toimittajien toimintaa, mutta väkivaltaiset iskut ovat toistaiseksi kohdistuneet lähinnä palestiinalaisiin toimittajiin, joiden tapot ovat arkipäivää. Esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestö on kartoittanut tätä. Flotilla -hyökkäyksestä on pidettävä mielessä se, että Israel on jo vuosikymmenten ajan hyökännyt kansainvälisillä vesillä kulkeviin laivoihin, jotka ovat matkanneet Kyprokselta Libanoniin, ja miehistöjen jäseniä on vangittu ja tapettukin. Nämä iskut ovat jääneet vailla julkisuutta.

Viimeinen Gaza Flotilla -hyökkäys teloituksineen kertoo siitä, että Israelin kynnys hyökätä myös länsimaista tulevia aktivisteja vastaan on laskenut. Myös Reut Instituten - Knessetin vaikutusvaltaisen think-tankin - uusi strategiaehdotus, jonka mukaan Israelin tulisi "sabotoida" Israelia "delegitimisoivia verkostoja", kuvastaa Israelin poliittisen eliitin suhtautumista kansainvälisiin järjestöihin. Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapautta kartoittavalla listalla Israel on sijalle 93, kun esimerkiksi Libanon on sijalla 61.

6) Saitteko tukea Suomen suurlähetystöstä?
Saimme heidän kauttaan kerrottua läheisille, että olimme kunnossa. Emme saaneet tukea, mutta he selvittivät virallisen perustelun käännytyksellemme kun olimme palanneet Suomeen: matkasuunnitelman ristiriitaisuus, sillä emme viranomaisten mukaan kertoneet todellista syytä vierailuumme, mikä ikinä tämä sitten heidän mukaansa olikaan. He myös selvittivät että meillä on kymmenen vuoden maahantulokielto.

7) Pitäisikö Suomen ryhtyä vastatoimenpiteisiin israelia vastaan? Esim. Israelin avoimesti rasistinen ulkoministeri Avigor Lieberman päästettiin hiljattain Suomeen.

Suomen pitäisi ensimmäisenä lopettaa asekauppa Israelin kanssa, sillä se on räikeässä ristiriidassa ulkopoliittisten linjaustemme kanssa. Liebermanin vastaanottaminen Suomeen on kansallinen häpeä, ja ulkoministeri Stubb osoitti kommenteillaan totaalisen tietämättömyytensä tai välinpitämättömyytensä Israelin sotarikoksia kohtaan.

8) Minkälaisiin toimenpiteisiin Suomen pitäisi mielestänne ryhtyä, jotta Israel voitaisiin painostaa lopettamaan toistuva kansainvälisen lain rikkominen?

Asekaupan lopettaminen olisi hyvä alku. Suomen pitäisi myös puoltaa Israelin asettamista kauppasaartoon, jos Israel ei taivu tunnustamaan kansainvälistä lakia.

9) Lopuksi, mikä on mielestänne suurin epäkohta Israel-Palestiina-konfliktissa?
Israel-Palestiina -konfliktin suurin epäkohta on Länsirannan miehitys, joka on toisen maailmansodan jälkeisen ajan pisin edelleen jatkuva sotilaallinen miehitys. Se, saadaanko Israel vetäytymään Länsirannalta, määrittää konfliktin ratkaisun - tai ratkaisemattomuuden - ja vaikuttaa koko Lähi-idän tulevaisuuteen. Akuutein kysymys on sen sijaan Gazan kaistan laiton saarto, jolla Israel on tarkoituksenmukaisesti tuhonnut koko Gazan siviiliyhteiskunnan toimintakyvyn.

Paremman elämän puolesta

2010-07-07T00:28:00.000+03:00

Kolumni Kansan Uutisissa 3.7.

Kesälaitumilta on hyvin aikaa vielä hetkeksi palata Jyväskylän puoluekokoukseen. Vaikka monia pettymyksiä mahtuikin matkan varrelle, olen erittäin tyytyväinen ensimmäiseen puoluekokoukseeni. Etenkin poliittinen tavoiteohjelma, joka parani kokouksessa merkittävästi, on oiva työkalu politiikkamme rakentamiselle.

Jo tavoiteohjelman johdanto saa suupieleni kääntymään isoon hymyyn: “Vasemmisto tukee ihmisten omia kamppailuja paremman yhteiskunnan ja elämän puolesta. Näillä tarkoitetaan sekä yhteiskunnallisia liikkeitä että pieniä jokapäiväisiä tekoja esimerkiksi mielekkäämpien töiden löytämiseksi tai paremman palkan ja sopivamman asunnon saamiseksi.”

Onkin tärkeää, että laitamme tämän käytäntöön ja olemme konkreettisesti läsnä liikkeiden ja järjestöjen käymissä taisteluissa muutoinkin kuin puheissamme.Yhteiskunnallisia ristiriitoja korostava muotoilu meni salissa yksimielisesti läpi. Tämä on mainiota, sillä vasemmistopuolue, joka kieltää konfliktin ei ole kuin demareiden jatke. Tätä me emme missään nimessä voi olla, jos haluamme olla radikaali yhteiskunnallinen muutosvoima, joka pyrkii vetämään koko yhteiskuntaa vasemmalle.

Vaikka yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen onkin olennaista, meidän on aina kysyttävä kuka hyötyy ja kenen kustannuksella. Näin voimme tehdä vain jos meillä on vahva oma linja, emmekä taivu huonoihin kompromisseihin. Se, että korostamme arjen vastarintaa on tärkeää, sillä yhä sirpaleisemmassa maailmassa vain muutokset ihmisten arjessa saavat heidät kiinnostumaan politiikasta.

Koska olemme puolue joka “jatkaa työväenliikkeen suurta kertomusta, jossa me yhdessä olemme tekemässä muutosta” lienee syytä sanoa jotain työstä.

Yksi työväenliikkeen historian keskeisimmistä vaatimuksista on ollut palkkatyön vähentäminen. Siksi onkin ilahduttavaa, että palkkatyön ulkopuolista elämää puolustava perustulo on niin vahvasti läsnä puolueemme tavoiteohjelmassa: “Perustulo tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta kohti ihmisten suurempaa itsenäisyyttä ja vähemmän palkkatyökeskeistä yhteiskuntaa, jossa tunnustetaan, että muukin inhimillinen toiminta kuin palkkatyö on mahdollistamisen arvoista.”Lopuksi ennen paluuta kesälaitumille ajattelin palata suoraan päivän politiikkaan ja huonoon kompromissiin.

Toisaalta myös kauas tulevaisuuteen, tuhansien radioaktiivisten vuosien päähän.Lukiessasi tätä eduskunta on jo äänestänyt lisäydinvoiman rakentamisesta.

Tuntuu absurdilta toivoa, että äänestyksen seurauksena myönnettäisiin ainoastaan yksi lupa. Muu lienee kuitenkin utopiaa. Äänestyksen jälkeen vaihtoehdoksi jääkin sitten rakentaa liike, joka estää uusien ydinvoimaloiden rakentamisen vaikka luvat olisikin myönnetty. Siinä vasemmistolla on syytä olla iso rooli.

Vastarinnan meteliä hiljennetään häiriöäänellä

2010-06-13T13:34:00.001+03:00

Kolumni Nuorisotutkimusverkoston kommentti-kirjoitussarjaan 26.5.

Everybody's talking 'bout the stormy weather
And what's a man do to but work out whether it's true?
(Sonic Youth, Teenage Riot)

Syksyllä 2009 Lahden kauppakeskus Triosta kuului kummia. Ostoskeskus asensi ulko-oviensa edustalle teinikarkottimen häätääkseen nuoria maleksimasta. Ilmiö muistuttaa huomattavasti vartijoiden pyrkimyksiä häätää nuoria Kampin keskuksesta, joka on muodostunut "Suomen suurimmaksi nuorisotaloksi”.

Liiketiloissa vallitsee ristiriita hallinnan ja haltuunoton välillä. Nuoret halutaan pois maksavampien asiakkaiden tieltä määrittämällä yhä tarkemmin erityisryhmiä, joita tarkkaillaan ja ahdistellaan. Samaan aikaan kauppatilat on pidettävä jatkuvan läpikulkemisen ja vuorovaikutuksen paikkoina, jotta ne olisivat houkuttelevia. Nuoret taas etsivät paikkoja, joissa voivat määrittää itseään osana yhteisöä.

Vaikka poliisi piti teinikarkotinta sopivan vaarattomana, sen käyttö lopetettiin pian kaupallisista syistä (IS 24.11.09) ja korvattiin klassisella musiikilla (koskakohan senkin häiritsevä vaikutus ymmärretään…). Syynä tähän oli, että ärsyttävä piippaus häiritsi myös maksavia asiakkaita. Iän perusteella ei voinut tietää ketkä kuluttavat tarpeeksi. Kaupunkitilassa onkin nykyään lukuisia käytäntöjä, jolla riskeiksi määriteltyjen ryhmien elämää kontrolloidaan yhä tiukemmin, kansalaisuuden korvautuessa kuluttajuudella. Varmaa on vain epävarma

Kaupunkilaisten epävarmuus koskee toimeentulon, asumisen ja palveluiden lisäksi myös arkeemme tunkeutuvan kontrollin mielivaltaa. Vallanpitäjät määrittävät yhä härskimmin miten kaupunkitilassa tulee kuluttaa ja ketkä sopivat siihen. Kaupunkitila toimii pitkälti yksityisen pääoman kasaamisen tilana, jossa palvelutalous kukoistaa.

Niin sanotusta valtavirrasta tai ihannekuvasta poikkeavaa käyttäytymistä kontrolloidaan viime kädessä väkivalloin ja yksityisyyttä loukkaamalla; vääränlaiset vaatteet johtavat laukun tarkastamiseen, vartijafirmoille syydetään rahaa graffitimaalarien vainoamisesta, yksityisyyttä loukkaava kameravalvonta yleistyy, poliisi ahdistelee ei-suomalaisen näköisiä ihmisiä ratsioilla, ja mainokset peittävät horisontin. Valvomalla kaupunkitilaa yhä uusilla menetelmillä taataan turvallisuusteollisuuden jatkuva kilpavarustelu. Todellisuudessa tämä luo pelon ilmapiirin.

Kun kapitalistit pääsevät sanelemaan, mitä saa tapahtua kaduilla ja toreilla, lukea seinissä ja tolpissa, tapahtua rakennuksissa tai kuka saa viettää aikaa missäkin, johtaa se myös kapinaan ja tilan haltuunottoon. Arjen vastarinta näyttäytyy erilaisina joukkokokoontumisina – mopomiitteistä ostarissa hengaamiseen sekä muun muassa katutaiteena ja talonvaltauksina. Täysin samoista ilmiöistä on kyse Pariisin tai Malmön levottomuuksissa, joissa nuorten ja siirtolaisten hallintapyrkimykset tuottavat vastareaktioita auktoriteetteja kohtaan.

Nuorison näkeminen poliittisesta järjestelmästä ja valtasuhteista irrallisena joukkona vaikeuttaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämistä. Erilaisille "sopivuuden rajoja” koetteleville kokoontumisille onkin etsittävä selityksiä pääoman komennon vastustamisesta.

Oleskelu kauppakeskuksessa kyseenalaistaa ostamisen pakon, tägääminen ja maalaaminen kieltävät rahan oikeuden määritellä mitä näemme ja tuottavat suoraa omaisuusvahinkoa, ja talonvaltaus iskee suoraan pääoman sydämeen eli kiinteistökeinotteluun. Kaikki edellä mainitut vastarinnan muodot määrittävät uudestaan yksityisen ja julkisen rajanvedon.

Kaupunkitilan haltuunoton keinoja voi nähdäkseni selittää ainoastaan pyrkimys omaehtoiseen yhteisöllisyyteen irti koulun, työkkärin, sossun, poliisin, vartijoiden, vanhempien ja muiden auktoriteettien sanelusta ja hierarkiasta. Tämän ymmärtäminen olisi huomattavan tärkeää etenkin kaikille niille, jotka ovat huolestuneita siitä, miksi nuoria ei kiinnosta vaihtoehdottomaksi koettu politiikka tilanteessa, jossa pääoma sanelee elämämme ehtoja. Tämä myös selittää, miksi lahtelaiset hengaavat Trion edustalla tai miksi Kampin ostoskeskus on Suomen suosituin nuorisotalo, ”ku kaikki muutki on siel”.

Arjen kamppailut ja poliittinen valta

2010-06-11T13:49:00.007+03:00

Kolumni Kansan Uutisissa 4.6.

Mielenosoitus oleskelulupien puolesta 31.3.

Isoäiteinä julkisuuteen nousseita Eveline Fadayelia ja Irina Antonovaa uhkaa tätä kirjoittaessa käännytys. Heitä tukeva laaja kansanliike järjesti maanantaina 31.3. mielenosoituksen heidän oleskeluoikeuden puolesta. Asia on herättänyt kiivasta keskustelua julkisuudessa ja käännytystä ei puolusta käytännössä kukaan.

Myös Matti Vanhanen yritti ratsastaa ihmisten turhautumisella ja vihastumisella ja lupaili edellisen maaliskuussa järjestetyn mielenosoituksen jälkeen pelastaa mummot. Lupauksia ei ole pitänyt lupaustaan. Aiheesta käydyissä keskusteluissa on myös häivytetty olennainen yksityiskohta; kyse on jälleen kerran maahanmuuttoviraston hakijan edun vastaisesti tehdystä laintulkinnasta. Ei yksiselitteisestä laista. Tämä on asia, josta siirtolaisaktivistit ovat puhuneet jo vuosia ja joka on voitettavissa poliittisesti.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että hallitus ja sen ministerit eivät uskalla kantaa vastuuta päätöksestä olla ahdistelematta ihmisiä, jotka elävät perheensä kanssa Suomessa. Kamppailu oleskeluoikeudesta on samalla liikkeen kamppailu vallasta poliittisen järjestelmän kanssa. Liikkeen on voitettava tämä erä, kaikki muu olisi inhimillinen katastrofi.

Kansanliikkeiltä ja niiden yhteyksistä ihmisjoukkoihin myös vasemmiston olisi opittava, mikäli haluamme rakentaa vastavaltaa tai etenkin jos haluamme saavuttaa muodollista valtaa. Pelkästään lausumalla mielipiteitä ja äänestämällä vastaan maailma ei muutu.

Voittojen saavuttaminen vaatii yhtä lailla toimintatapojen uudistamista kuin selkeitä poliittisia tavoitteita, jotta emme vain reagoi heikennyspyrkimyksiin. Keski-Tampereen puolueosasto on omissa kommenteissaan tavoiteohjelmaan todennut, että: ”yhteiskunnalliset kamppailut eivät synny vain ihmisten reaktioina alistukseen. Ihmiset kamppailevat myös pyrkiessään rakentamaan yhteiskuntaa omaehtoisesti kohti parempaa.”Jos me emme käsittele konflikteja edes omissa papereissamme, meillä ei ole myöskään edellytystä rakentaa kamppailevaa liikettä, joka jatkaa työväenliikkeen suurta kertomusta, jossa me yhdessä teemme muutosta.

Jos emme pysty hahmottamaan ihmisten arjessa käymiä kamppailuja ja tarjoamaan tukeamme niihin, mikään vaalikampanja maailmassa ei pelasta kannatustamme. Tätä osoittavat myös viimeaikaiset gallup-luvut.Yksinkertaimmillaan tämä voi tarkoittaa yhden tai kahden selkeän voitettavissa olevan kampanjan määrittämistä ja käymistä selkeästi puolueen profiililla, eikä pelkästään yhteiskunnallisen ilmiöiden kommentointi. Kampanjoiden kärkien valinta on viime kädessä puoluejohdon tehtävä.

Hyviä tavoitteita on tavoiteohjelmaluonnos täynnä, nyt vaan niistä valitsemaan ja mobilisoimaan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Sen on alettava heti puoluekokouksen jälkeen.

Haluan Arkadianmäelle

2010-06-09T12:41:00.003+03:00

Helsingin Vasemmistoliitto nimesi minut eilen 8.6. virallisesti eduskuntavaaliehdokkaakseen. Lämmin kiitos kaikkia minua puolueen jäsenäänestyksessä äänestäneille. Sain ehdokasäänestyksessä kolmanneksi eniten ääniä puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin jälkeen, mikä antaa itseluottamusta vaaleihin.

Tavoitteenani on saada huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä Vasemmistoliiton Helsingin listalta ja valinta kansanedustajaksi. Olen jo aikaisemmin todennut, että turha sitä on häviämäänkään lähteä! Uskon monipuolisen yhteiskunnallisen aktiivisuuteni tuovan puolueelle liudan uusia äänestäjiä. Kampanjan vetäjänä toimii eduskunta-avustaja Sara Korhonen.

Kenelläkään ei ole vielä yhtään ääntä varastossa ja siitä minun on ensikertalaisena hyvä ponnistaa. Ota yhteyttä jos haluat mukaan vaalikampanjaan. Yhdessä ja rakentamalla poliittinen kampanja voimme onnistua!

Ship to Gaza ja eksursio Ruotsiin

2010-06-08T13:07:00.007+03:00

Israelin murhattua kansainvälisillä vesillä vähintään 9
avustuslaivan henkilökunnasta yli 10 000 ihmistä osoitti
mieltään Tukholmassa 31.5. Kuva: Shiptogaza.se

Vierailin Ruotsissa viime viikolla ja osallistuin matkalla useaan mielenosoitukseen. Israelin rikokset olivat katujen lisäksi kuuma puheenaihe myös Ruotsin lehdistössä. Koko oppositioblokki on kyseenalaistanut EU:n kaupansopimusten perustelut tilanteessa, jossa Israel toistuvasti käyttäytyy roistovaltion lailla. Jopa maan porvarillinen ulkoministeri Carl Bildt pitää Israelin Gaza-politiikka päättömänä ja ääriliikkeitä synnyttävänä.

Palestiina-solidaarisuusmielenosoitukset jatkuivat Tukholmassa myös loppuviikosta. Alla videoita Ship to Gaza -laivoilla olleiden ihmisoikeus- ja vasemmistoaktivistien puheista 4.6. järjestetystä mielenosoituksesta.

Kirjailija Matias Gardellin puheen jälkeen ääneen tuli Ship to Gaza -saattuessa ollut lääkäri Victoria Strand.

Mielenosoitusten lisäksi tapasimme matkallamme vasemmistopuolue Vänsterpartietin, paikallisten Vasemmistonuorten, Ung Vänsterin lisäksi myös lukuisia muita poliittisia ryhmittymiä.

Sosialidemokraattien sekä ympäristö- ja vasemmistopuolueen aloitettua yhteistyön Ruotsin oikeistohallituksen kaatamiseksi puolueet ovat joutuneet neuvottelemaan yhteisistä linjauksistaan. Vasemmistopuolue on joutunut myöntymään jonkin verran työoikeuksiin liittyvissä seikoissa, mutta saanut merkittäviä kansainväliseen solidaarisuuteen liittyviä vaatimuksia läpí neuvotteluissa. Kansainvälinen solidaarisuus on ylipäätänsä huomattavasti merkittävämmässä asemassa Ruotsin poliittisessa kentässä kuin Suomessa. Palaan elokuussa Ruotsiin perehtymään vaalityöhön ja vasemmistoblokin yhteiseen vaaliohjelmaan, siitä siis enemmän myöhemmin.

Erityisen inspiroiva poliittinen projekti, johon tutustuimme on verkon pääkirjoitussivu Dagens Konflikt, joka kommentoi politiikkaa yhdistelemällä teoriaa ja yhteiskunnallisten liikkeiden välittämiä konflikteja sekä puolueiden edustuksellisissa rakenteissa tekemien päätösten valossa. Pääkirjoitussivun ympärillä toimii myös ajatuspaja Konflikt, jonka analyysin lähtökohtana on yhteiskunnallinen ristiriita, konflikti, maailmaa eteenpäin vievänä ja muuttavana voimana.

Ajatuspaja järjestää seminaareja ja luentoja luokkapolitiikan edellytyksistä ja pitää valtasuhteet kieltävää objektiivisuutta vihollisenaan. Kaupunkisuunnittelun ja joukkoliikennejärjestetelyjen tuottavia valtarakenteita kyseenalaistavasta ja maksutonta joukkoliikennettä vaativasta Planka.nu -ryhmästä kirjoitan myöhemmin. Ammattiliittojen keskusjärjestöstä LO:sta en valitettavasti saanut paljoakaan irti, koska tapaamamme kouluttaja ei oikein vastannut kysymyksiini. Ensisijaisesti olisin ollut kiinnostunut vuokratyön ympärillä käydystä keskustelusta ja takuupalkkajärjestelmästä, joka on otettu käyttöön.

Takaisin sisarjärjestöihimme. Tasa-arvokysymysten huomioimisessa ja feminismin esiinnostamisessa ruotsalaiset ovat valovuosia Suomea edellä. Sain mukaani Ung Vänsterin feministisen oppaan järjestörakenteisiin. Uskon, että siitä on paljon opittavaa, kun pyrimme järjestössämme ja yhteiskunnassamme vapautumaan kahlitsevista sukupuolirooleista. Monessa muussa asiassa olen aika eri linjoilla sisarjärjestömme kanssa.

Ruotsissa on viime vuosina herätty prekaari työ -keskusteluun. Ratkaisuehdotukset vaan hämmentävät minua. Vasemmistokenttä on käytännössä häivyttänyt vaatimuksensa työajan jakamisesta, eli kuuden tunnin työpäivästä ja vaatii nyt kokopäivätyötä osa-aikaisille. Itse en ymmärrä logiikkaa, että on vaadittava enemmän, jotta voidaan vähentää. En tosin myöskään ymmärrä miksi työtä pitäisi tehdä enemmän kun tuottavuus on kokoajan kasvanut. Jos ei sitten haluta halpatyötä, jota on tehtävä mahdollisimman paljon tullakseen toimeen.

Työnostajat ovat erityisen eteviä halpatyön teettämisessä ja työehtojen polkemisessa paitsi rakennusalalla myös palvelualalla. Tukholmassa malliesimerkkinä härskistä työehtojen polkemisesta käy yökerho ja hotelli Berns. Kyseinen luksustila on irtisanonut ammattiliitto SAC:n aktiiveja ja palkannut tilalle järjestäytymätöntä työvoimaa. Tästä johtuen SAC on asettanut paikan saartoon. Perjantai-yönä 5.6. järjestettin noin 100 ihmisen mielenosoitus yökerhon edessä, johon mekin osallistuimme.

Viimeisenä päivänä Tukholmassa osallistuimme antirasistiseen Area Turns Red -festivaaliin, jossa järjestettiin keskustelutilaisuuksia, musiikkiesityksiä ja kirjamyyntiä. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja pääsimme vaihtamaan kokemuksia siirtolaisten oikeuksiin liittyvästä kampanjoinnista ja äärioikeiston levittäytymispyrkimyksistä.

Viimeksi mainitusta saimme myös esimerkin kun äärimmäisen väkivaltainen uusnatsilahko Svenska Motståndsrörelsen yritti hyökätä Tantolundenin festivaalialueelle kun sitä vielä pystytettiin. Päättäväisellä joukkotoiminnalla natseille tehtiin selväksi, että tämä ei tule ikinä onnistumaan. Lopulta paikalle ilmaantunut poliisi korjasi sätkivät natsit talteen. Kaikin puolin innostava matka, ei vähintään sen takia, että vasemmistolaiset liikkeet ovat Ruotsissa huomattavan paljon vahvempia kuin täällä ja niiltä on paljon opittavaa.

Ay-liike avoimeksi

2010-05-21T15:13:00.001+03:00

Kuva: Perttu Iso-Markku

Matkasin torstaina Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston "Ay-liiki avoimeksi" -paneelikeskusteluun puhumaan työelämän epäkohdista yhdessä Eeva Jokisen, Markku Kolarin ja Tarmo Pekosen kanssa. Keskustelu tulee verkkoon kuunneltavaksi lähipäivinä.

Itse korostin keskustelussa erilaisen työaikajouston ja epävarmuuden roolia tämän päivän työmarkkinoilla. Tähän ei valitettavasti kaikissa liitoissa ole pystytty puuttumaan, jonka takia asia akuutti. Taattu toimeentulo eli arjen turvallisuus on kaikkien niiden etu, jotka eivät elele pääomatuloilla.

Opiskelijatoiminta nostaa esiin monia keskeisiä ongelmia kannanotollaan, jossa ilmaisivat tukensa SEL:n kamppaillulle. Ydinongelma on tietenkin se, että jos työntekijät asetetaan jatkuvasti laajenevien hierarkioiden avulla hyvinkin eriarvoiseen asemaan, niin meidän on vaikeampaa toimia yhdessä. Opiskelijatoiminnan sanoin:

Tuemme kaikkia liittoja silloin, kun ne kamppailevat työntekijöiden työ- ja elinehtojen parantamiseksi. Naisista, nuorista, opiskelijoista, siirtolaisista ja muista prekaareista on jo nyt tehty halpatyövoimaa, jonka avulla heikennetään kaikkien työntekijöiden neuvotteluasemaa ja oikeuksia. Näin ei voi jatkua.

Valitettavasti tämä näyttää jatkuvan. Laman aikana uudelleenjako on huomattavasti hankalampaa kuin nousukauden aikaan. Puhuessamme työelämästä emme voi myöskään sivuuttaa toimeentuloa työn ulkopuolella ja työvoiman tuottavuutta ylläpitäviä perhe- ja muita rakenteita, jotka pohjautuvat muuhun kuin palkkatyöhön.

Edellä mainitun prekarisaatio-ongelman osana voidaan nähdä myös vuokratyö. Tämä siis tilanteissa, joissa sitä ei ole "valittu" vapauden vaan pakon takia. Sama koskee tietenkin myös osa-aika- ja pätkätyöntekijöitä. Näiden ihmisten todellisuus ja nykyinen edunvalvontajärjestelmä sekä pahasti aliresursoidut työsuojelupiirit ovat yhdistelmänä rautaa riistofirmoille, jotka haluavat luoda eri kastin työntekijöitä pitääkseen heitä aloillaan. Tähän liittyy myös olennaisena osana harmaa talous, joka koskettaa etenkin paljon ulkomaalaista työvoimaa käyttäviä firmoja.

Lähestyn vuokratyön epävarmuutta esimerkin kautta. Eräs tuttavani aloitti juuri vuokrafirman kautta työn logistiikka-alalla. Hänelle ja kollegoille, joiden työsopimus on voimassa "kunnes hommat loppuu" maksetaan 2€ alle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Aiemmasta oppineena tämä henkilö, päätti tehdä työt ensin ja hakea palkkasaatavansa takautuvasti. Muut työntekijät eivät tienneet saavansa kirjaimellisesti laittoman huonoa palkkaa. Kerran aiemmin ystäväni on saanut kenkää ensimmäisenä päivänä vaatiessaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tämän kaltainen kyykyttäminen on monin paikoin normi. Joskus alipalkkaus koskee ainostaan vuokratyöntekijöitä, eikä vakkareita.

Vuokratyötä ja työaikajoustoja yritetään ajaa yhä enemmän myös teollisen työn piriiin, jossa perinteisesti on ollut vahvoja ammattiliittoja suojaamassa työntekijöiden oikeuksia. Tästä Ilmailualan unionin, ahtaajien ja nyt viimeisimpänä elintarviketyöläisten lakotkin kertovat. Kun työnantaja vaatii heikennyksiä on työväen voitettava tuplasti, ensin estääkseen heikennykset ja toiseksi saadakseen aikaan jotain parannuksia itselleen ja perheilleen.

Työnantajien painostus ei ole kovaa vain vaatimusten tasolla. Se kohdistuu myös henkilökohtaisemmin työntekijöihin. On tärkeää, että työnantajien keskenään solidaarinen ja ulossulkeva leikkaus- ja joustovimma saadaan loppumaan. Ainoa keino tähän lienee laaja-alainen yhteistoiminta. Työntekijöiden joukkokanneoikeuden lisäksi myös se, että työehtosopimukset katkeaisivat kaikki samaan aikaan mahdollistaisi samanaikaiset lakot ja laaja-alaiset, sekä solidaariset työtaistelutoimenpiteet.

Suomi vaikuttaa EU:ssa (tekijänoikeusmafian pussiin)

2010-05-18T12:01:00.005+03:00

Kuva: Wikipedia Public domain

Musiikkiteollisuus ja EU-komissio ovat jo pitkään vaatineet direktiiviä suoja-aikojen pidentämistä EU:ssa nykyisestä 50:stä vuodesta 95 vuoteen. Asia on kuitenkin kohdannut vastarintaa, myös Suomessa, ja jäänyt lepäämään. Nyt Suomen muuttunut kanta uhkaa kuluttajien asemaa koko EU:ssa.

On huolestuttavaa, että tietoyhteiskuntaa kehitetään 50-luvulla säestetyn musiikin näennäisen suojelemisen ehdoilla. Koko yhteiskunnan laajuudella on käynnissä tiedon yksityistämis- ja kaupallistamisprosessi, joka haittaa uusien innovaatioiden ja osaamisen syntymistä. Tekijänoikeuslainsäädännön kiristämisen lisäksi yliopistojen yksityistämiskehitys on mainio osoitus tästä.

Ajatus köyhien taiteilijoiden toimeentulosta, joka suoja-aikakeskusteluun usein liitetään, on kaunis, mutta paikkaansapitämätön. Uudistus pelaisi Euroopan johtavien tutkijoiden mukaan suoraan suurimpien mediapuulakien pussiin. Sähköisten oikeuksien asiantuntija Kemppinen on todennut näin:

muutoksesta hyötyisivät Universal, Sony BMG, Warner Music ja EMI sekä edunvalvontajärjestöt, eli Suomessa Gramex. Taiteilijoille siitä ei olisi hyötyä – harvoja supertähtiä lukuun ottamatta.

Suomi on yhdessä 9 muun EU-maan kanssa ollut estävässä määrävähemmistössä tähän kevääseen asti. Määrävähemmistön osalta Suomi on ollut vaankieliasemassa, joka nyt on notkahtanut tekijänoikeusmafian eduksi. Eduskunnassa sekä sivistysvaliokunta (15.4) että suuri valiokunta (21.4.) yhtyivät hallituksen muutettuun kantaan. Suuren valiokunnan mielipiteenvaihdos on merkittävä takaisku kuluttajille, vaikka siinä onkin esitetty, että 95 muutettaisiin 70 vuodeksi.

Tekijänoikeusasiat ovat herkkiä. Rupesin itse saamaan kiusallisia viestejä lobbarilta heti otettuani yhteyttä liutaan kansanedustajia aiheen tiimoilta. Yhteydet lobbareiden ja kansanedustajien välillä vaikuttavat siis olevan kunnossa. Toiseen suuntaan asia ei pelaa. Esimerkiksi sivistysvaliokunnassa ei kuultu ketään kuluttajapuolelta tai esimerkiksi kirjastojen ja museoiden edustajia. Myös aihetta tutkineet tahot puuttuivat tyystin kuultavien listalta.

Saatuani näitä lobbausviestejä, jotka sisälsivät paikkaansapitämättömiä väitteitä esimerkiksi YLEn tekijänoikeuskorvauksista ja täysin epäloogisia olettamuksia, olin kirjevaihdossa tekijänoikeuksiin ja vanhaan musiikkiin perehtyneen tohtorin ja etnomusikologian dosentin Pekka Gronowin kanssa. Hänen mielestään keskeinen ongelma koko suoja-aikakeskustelussa on, että se pohjautuu mielikuviin, eikä faktoihin.

Gronow arvioi, että yli 50 vuotta vanhoja teoksia soitetaan radiossa ja myydään levyinä noin 1% kokonaismäärästä, toteaa:

Koska jokaisella äänitteellä on muusikoiden osalta lukuisia oikeudenomistajia (koko orkesteri + solisti), yksittäisten muusikoiden hyöty suoja-ajan pidennyksestä on mitätön. Lisätulo muusikkoa kohti olisi euroja tai kymppejä vuodessa, harvoilla satanen. Ainoa hyötyjä on Warner, joka omistaa tuhansia vanhoja levyjätuottajana."

Propagandassaan musiikkiteollisuus puhuu haudakaivajayhtiöistä, jotka hyödyntävät yli 50 vuotta vanhoja julkaisuja, maksamatta korvauksia . Tämän asetelman Gronow kääntää kokonaan päälaelleen ja korostaa kuluttajien etua:

Pikemminkin olisi puhuttava "hengenpelastajayhtiöistä". Ne levy-yhtiöt, jotka nykyisin omistavat 30 - 50 vuotta vanhoja levyjä, eivät juuri ole kiinnostuneita markkinoimaan niitä. Tämän voi tarkistaa pikakäynnillä Anttilaan, tai etsimällä vanhoja levyjä nettikaupoista. Mikään ei myöskään estä alkuperäisiä tuottajia myymästä edelleen yli 50 vuotta vanhoja levyjä, vaikka ne olisivatkin "vapaita". Jos markkinoilla on alkuperäisen tuottajan uusintapainos, ei "haudankaivajan" kannata pyrkiä samoille markkinoille. Vai onko tällaisesta näyttöä? Saamme kiittää pääasiassa harrastajapohjalla toimivia "haudankaivajia" siitä, että vanhaa aineistoa ylipäänsä on saatavissa.

Tunnepitoisen mielikuvapuheen lisäksi tekijänoikeuksien pidennyksiä ajavat lobbarit vetoavat Euroopan ja Yhdysvaltojen kilpailutilanteeseen. Tätä ei kuitenkaan perustella millään. Monissa Euroopan maassa ei edes ole seurantajärjestelmiä, jotka mahdollistaisivat suoja-ajan seuraamisen kauas historiaan. Kenelle korvauksia sitten maksettaisiin, tai keneltä musiikin käyttöön tulisi pyytää oikeuksia?

Vaikuttaakin siltä, että muutaman edelleen myyvän tuotteen oikeudet halutaan säilyttää ikuisesti samalla kun valheellisesti puhutaan voista köyhän taiteilijan leivän päällä. Suomen muutettuaan kantaansa EU-puheenjohtajamaan Espanjan otteet ratkaisevat miten asiassa käy. Tilanne ei kuitenkaan vaikuta lupaavalta.

Vaihda vapaalle

2010-05-10T14:50:00.001+03:00

Viikonloppuna kävin ydinvoimamielenosoituksen, äitienpäivän vieton ja pyöräilyretken lisäksi katsomassa ammattilaisvapaaottelua Cage 13 -tapahtumassa. Tarkempaa reportaasia ja Anton Kuivasen haastattelun löydät ensi perjantain Kansan Uutisissa. Sitä odotellessa muutama räpsy yleisön pyynnöstä. Ottelutulokset ja lisää kuvia kulmasta.

Anton Kuivasen ja Raymond Jarmanin stare down.

myöhemmin Kuivanen painaa Jarmanin häkkiä vasten ja

tarjoilee vasuria. Kuivanen voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä,

tässä lähtevällä polvipotkulla.

Tom Niinimäki näyttää omassa titteliottelussaan Ben Boekeea vastaan malliesimerkin kimurasta.

Hallitsee,

lähtee

ja kiristyy. Seuraavassa kuvassa taputetaankin jo.

Markus Vänttinen hakee 93-kiloisten titteliottelussa Antoni Chmielewskia vastaan kuristusta

ja myöhemmin tyrmäystä. Vänttinen voittaa ottelun lopulta kaikin tuomariäänin.

Kriisi, ydinvoima, lakko ja voitto

2010-05-06T20:09:00.001+03:00

Kuva: Vallankumouksen hedelmiä

Vapun jälkeinen työviikko on ollut hyvinkin työntäyteinen. Olen seurannut Kreikan tilannetta, elintarviketyöläisten lakkoa ja ydinvoimapäätösten etenemistä sekä osallistunut kansalaistoimintaan gambialaisen turvapaikanhakija Jawaran vapauttamiseksi säilöönottokeskuksesta.

Kreikassa nähtiin keskiviikkona 5.5. satojatuhansia ihmisiä kaduilla osoittamassa mieltään hallituksen säästöohjelmaa vastaan. Mielenosoituksen lopussa puhjeneissa mellakoissa kuoli kolme pankkityöntekijää. Uhrien kollegat pitävät kuolemantapauksia hallituksen syynä. Mielenosoituksissa vastustettiin valtavia leikkauksia, joissa pankkien ja rahoituslaitosten pelaaminen ja yksityiset voitot yritetään maksattaa kaikilla.

Kuva: libcom.org

Mittavan tukipaketin, palkanalennusten ja kurjistamisen läpiajamiseksi on Suomessakin nähty paikkaansapitämättömiä juttuja kreikkalaisten luksuksesta, joka halutaan nyt maksattaa muulla Euroopalla. Sosialismi.net kirjoittaa:

Verkkolehti Marxistiki Foni arvostelee tiedusvälineissä esiintynyttä uutisointia hulppeista eduista, joita kreikkalaisilla on kerrottu olevan ja joiden on annettu ymmärtää johtaneen maan talousvaikeuksiin. Kampanjan tarkoituksena on kääntää muiden eurooppalaisten maiden työläiset kreikkalaisia vastaan, lehti kirjoittaa.

“Eurostatin mukaan kreikkalaiset työläiset tekevät keskimäärin pidempää työviikkoa kuin muut eurooppalaiset. Heidän työviikkonsa on 42-tuntinen, kun 27:n EU-jäsenmaan keskiarvo on 40,3 tuntia, ja euroalueen keskiarvo 40 tuntia.”

Eurostatin mukaan kreikkalaisten palkat kuuluvat euroalueen huonoimpiin. “Kreikassa keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa, mukaanlukien sosiaaliturvamaksut ja verot, on 803 euroa.” Jo ennen nykyistä kriisiä hallituksen erinäiset ohjelmat olivat polkeneet yksityisen sektorin reaalitulot vuoden 1984 tasolle.

Todellisuudessa koko kriisissä on kyse siitä, että "Kreikalle maksettava tuki" on pankkitukea. On jännittävää nähdä mitä tapahtuu ja mihin suuntaan Kreikka, EU ja kapitalismi suuntaavat ja auttaako kaavailtu miljardilainapaketti ketään. Kyseessähän on lainan ja keinottelun aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen uusilla lainoilla.

Suomessa kapitalistit yrittävät suunnata uusille, tai pikemminkin takaisin vanhoille, urille. Suomen elintarviketyöläisten liiton SEL:n mukaan työnantajaajaa mallia, joka mahdollistaa 10-tuntisen työpäivän ja 6-päiväisen työviikon. Viimeksi kun lakkoiltiin kahdeksantuntsen työpaivän puolesta, lakon aikana tapahtuneilla yhteenotoilla oli vakavia seurauksia seuraavana talvena. Tuolloin elettiin vuotta 1917.

Asia, jolla myös on vakavia seurauksia, pahimmillaan 100 000 vuoden ajaksi on hallituksen tänään tekemä esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Tämän takia kaikkien on syytä osallistua Äänestä ydinvoima historiaan kampanjan mielenosoitukseen lauantaina kello 12.00 Helsingin Rautatientorilla. Ota perheesi ja ystäväsi mukaan!

Mielenosoituksilla ja kansalaistoiminnalla voi vaikuttaa. Keskiviikkona 5.5. paine turvapaikanhakija Jawaran asian käsittelemiseksi uudestaan oli noussut niin kovaksi, että hallinto-oikeus asetti hänen käännytykselleen täytäntöönpanokiellon. Edellisenä päivänä Jawara onnistui jo kertaalleen keskeyttämään yritetyn käännytyksen. Hän on hakenut turvapaikkaa seksualiseen suuntautumiseen perustuvan vainon takia.

Kuva: Toni Hämäläinen

Jawaran vapauttamisensa vuoksi järjestettyyn mielenosoitukseen mies pääsi kaikkien onneksi itse kertomaan kuulumisensa. Erävoitto tässä kamppailussa siis. Käsittämätöntä sen sijaan on, että Suomen poliisi päästää tällaisia sammakoita suustaan. Komisario Juha Holopainen olisi halunnut käännyttää henkilön, jota hallinto-oikeus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kielsi käännyttämästä kun hänen hakemustaan vielä käsitellään!

Huumeviikkoni

2010-04-28T18:14:00.002+03:00

Olin maanantaina katsomassa Reindeer Spotting -elokuvaa ja eilen kuuntelemassa päihdetyöntekijän ja huumeisiin erikoistuneen lääkärin pitämää luentoa ja ensiapukoulutusta. Melkoinen huumeviikko siis.

Suosittelen Reindeer Spottingia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita päihteistä ja niiden lieveilmiöistä. Ongelmaksi nousee, että valistusvideoksi mainiosti soveltuva pätkä on kielletty alle 18-vuotiailta. Turhaa hyssyttelyä sanon minä.

Reindeer Spotting on karu dokumenttielokuva parikymppisen Janin Subutex-koukusta, haaveista ja epätoivosta päihteiden johdattaessa häntä kohti vankilakierrettä. Kaikkien varhaisteinien soisi näkevän vastaavaa realistista kuvaa päihderiippuvaisuudesta. Itse muistelen kouluajoilta päihdevalistuksen olleen sitä, että joku väsyneesti kertoo porttiteoriasta, jonka valtaosa huomaa ympäristössään vähintäänkin puutteelliseksi kuvaukseksi päihteidenkäytöstä.

Eilisellä luennolla kuulin paremman version porteista. Huumausaine, tyypillisesti kannabis, ei itsessään ole portti vaan muu sosiaalinen ympäristö, joka joillekin ihmisille on seurausta alkavasta huumekoukusta. Vastaavaa voi kuulla Studio-Kotrossa, jossa nuorisotutkija Mikko Salasuo jakaa päihteisiin rekrytoitumisen mallit kahtia; alakulttuuriseksi ja syrjäytyneeksi. Itse tulkitsen jälkimmäistä nimenomaan perinteisen porttiteorian kaltaiseksi.

Mitä sitten itse haluan päihdepolitiikasta? Haittoja lieventävää politiikka, joka mahdollistaa kaikkien halukkaiden hoitoonpääsyn, eikä pahenna tilannetta moralisoimalla. Paras tapa vähentää päihteiden käyttöä ylipäätänsä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollisimman tasainen tulonjako.

Vuokrasopimuksia mafiatyyliin

2010-04-21T09:18:00.000+03:00

Vuokrataso Helsingissä on jo pitkään hiponut taivaita. Ei ole ollenkaan harvinaista, että valtaosa käteen jäävästä rahasta menee asumiskustannuksiin. Keskellä talouslamaa, jolloin palkankorotukset ovat olemattomia, irtisanomiset kulman takana ja opiskelijoiden työllisyystilanne heikko vuokrat jatkavat nousuaan. Osittain kyseenalaisinkin menetelmin.

Helsinkiläisasuntojen vuokrat nousivat vuonna 2009 keskimäärin 4,7 prosenttia. Nousuvauhti on kiihtynyt selvästi, sillä vuosina 2004–2007 vuokrien nousu vaihteli vuosittain 1,1 ja 2,5 prosentin välillä. Vuokrien nousuun olisi puututtava pikaisesti turvaamalla vuokra-asuntojen rakentaminen ja säätämällä vuokrakatto. Myös omistusasumisen etuoikeutettu verotuskohtelu suhteessa vuokralla-asumiseen on purettava.

Yleisestä vuokra-asumisesta ei sen enempää, mennään konkretiaan. Minulle välitetyssä sähköpostikeskustelussa suuren finanssikonsernin omistaman kiinteistön vuokrankorotuskeskustelu muistuttaa mafiatyylin neuvottelua, jossa vahvempi osapuoli sanelee vuokralaiselle ehtoja.

Tarina menee näin. Asukkaalle lähetettiin postissa ilmoitus uudesta vuokrasopimuksesta, jossa ainoa muutos oli 15% korkeampi vuokra kuukauden varoitusajalla. Vuokralainen tiedusteli isännöintifirmalta mistä on kysymys, mutta selkeän vastauksen saaminenkin oli hankalaa. Lopulta vastauksessa todettiin

Vuokrien maksimikorotukseksi päätettiin noin 15% joka on hyvän vuokratavan mukainen suositus maksimikorotukselle.

Vuokralainen ei kuitenkaan periaatteen henkilönä lopettanut keskustelua tähän vaan kaivoi esiin Hyvä vuokratapa -esitteen, jossa todetaan seuraavaa:

Jos vuokraa joudutaan vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa korottamaan muutoin kuin sopimuksessa mainitulla menettelyllä, on neuvottelut aloitettava vähintään 6 kuukautta ennen aiottua korotusta.

Vuokranantajalta toimeksiannon saanut isännöintifirma yritti siis sumuttaa vuokralaista vetoamalla hyvään vuokratapaan ja tulkitsemalla sitä väärin. Herääkin kysymys kuinka yleistä tällainen on? Ja kuinka moni vuokralainen on valmis käymään kauppaa vuokrastaan isännöitsijänsä kanssa?

Edellämainittu tarina päättyy hyvin. Vuokralainen sai siirrettyä uuden sopimuksen alkamaan kuuden kuukauden päästä ja säästi näin melkein kuukauden vuokran. Epäilen kuitenkin vahvasti, että vastaava sanelupolitiikka tuottaa kapitalisteille varsin sievoisen summan rahaa kyseenalaisin keinoin.

Onko sinulla vastaavia kokemuksia, jotka haluat jakaa? Ota yhteyttä facebookin tai sähköpostin välityksellä.

HV Matti

2010-04-16T17:21:00.000+03:00

Kuva: Lauren Pressley CC

Vastoin ensivaikutelmaa otsikossa ei ole kyse haistattelusta. Sellaisenkin ymmärtäisin kyllä vallan mainiosti pääministeri Vanhasen luikerrellessa vaalirahasotkuaan pakoon jo kolmatta vuotta.

HV viitannee Hyvään Veljeen, jolla tulevien ministereiden ostamista junaillut Arto Merisalo, tervehtii pääministeriä Helsingin Sanomien (14.4) julkaisemassa sähköpostissa. Muuna kuin ostamisena ei voi pitää nykyisen, ja myös eduskuntavaalien aikaisen, pääministerin yritysjohtajatapaamisia á 3000 – 10 000€. End of Story, räikeää korruptiota, peli poikki ja uudet vaalit.

Näin tapahtuisi muualla vaan ei Suomessa. Ilmeisesti vaatimukset ja paine Vanhasen hallituksen eroamiselle sekä uusintavaalit eivät ole olleet tarpeeksi kovat. Tänään Iltasanomat vielä uutisoi, että Vanhanen on valehdellut Merikukka Forsiukseen liittyvistä rahoista. Ehkä tämä voimistaa vaatimuksia...

Yhteistyö rikollisten vaalirahanjakajien kanssa on Suomessa näemmä suvaittavaa kunhan pääministeri vastaa tarpeeksi monta kertaa: ”en muista”. Kun muisti pettää satojatuhansia euroja omalle puolueelle jakaneiden rahoittajien kohdalla, herää kysymys miten se toimii muussa päätöksenteossa.

Vanhasen muisti ei silti ole keskeinen asia. Jokaisen Vanhasen kanssa haastavan toimittajan tulisikin esittää kysymys: ”Mitä väliä sillä on, että et muista (tai ainakin väität niin)? Miksi et maan ja puolueesi johtajana kanna vastuuta siitä, että jopa puolet ministereistäsi on yksittäisten liikemiesten maksettuja miehiä ja naisia?

Itse epäilen, että päätöksenteon rapautuminen (esim. YLEn rahoitussekoilu) ja ydinvoimapäätöksen kiirehtiminen johtuu pelosta. Hallituksemme pelkää mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun heidän paattinsa kolahtaa lopullisesti jäävuoreen ja lisää sähköposteja vuodetaan julkisuuteen. Yksi selitysmalli onkin, että mitään räikeitä heikennyksiä ei enää väännetä läpi, jos ei niistä ole lupauksia elinkeinoelämälle. Ydinvoimasta näitä lupauksia voi hyvinkin olla.

"Suomen etu" on omistajan etu

2010-04-07T15:52:00.003+03:00

Kuva: Wikimedia commons, Euromayday 2006 jälkeiset bileet makasiineilla.

Puhuin aamulla nuorisotyöttömyydestä Elämäntapaliiton järjestämässä tilaisuudessa.

Lähdetään liikkeelle perusasioista, politiikka tai työmarkkinat eivät rakennu yhteiselle edulle vaan etujen ristiriidoille. Taloudellinen ohjaus on mitä suurimmassa määrin poliittista, tätä ei pidä sivuuttaa myöskään nuorisotyöttömyyskeskustelussa. Olennaista tässäkin keskustelussa on toimeentulo ja tulonjako, ei työ itsessään.

Työmarkkinoiden joustosta ja epävarmuudesta, prekaarista työstä, on keskusteltu jo vuosia. Viimeistään ahtaajien ja lentokentän matkalaukkuhenkilökunnan lakot osoittivat, että epävarmuus leviää myös vahvojen ammattiliittojen aloille, eli kaikkialle. Kapitalistit pyrkivät tekemään kaikista työsuhteista notkeita, taipuisia ja täysin työnantajan saneluille alttiita.

Tämän takia ahtaajien lakossa keskeisenä vaatimuksena olikin työsuhdeturva ja vuokratyön käytön ehkäisy. Tämä ei kelvannut työnantajille, jotka pelkäsivät muidenkin vaativan turvaa itselleen. Samalla lehdistössä moralisoitiin kilpaa, kuinka paljon lakko maksaa. Meidän onkin kysyttävä kenelle lakkoilu ja vaatimukset toimeentuloturvasta maksavat?

Koko 1990- ja 2000-luvun Suomessa on nähty aivan uudenlaista kapitalistien sanelemaa tulonjakoa. Vuosina 1993–2005 omaisuustulot nousivat 282 %, palkkatulojen kasvaessa 30 % ja tulonsiirtojen tippuessa miinukselle. Tuloerot Suomessa kasvavatkin nopeammin kuin missään muussa teollisuusmaassa.

Puheet yleisestä edusta tarkoittavat siis puhetta pääoman eduista. Uudet barbaarit -blogi kommentoi tätä seuraavasti:

EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen ruikutti lakon olevan suorastaan ”ikävä”, koska se pilaa ”Suomen” talouskasvun ja on ”Suomen” edun vastainen. Aivan kuin EK:n tai sen kaaderien jatkuvat esitykset eläkeiän nostosta, nuorten pakottamisesta työhön, palkankorotusten jäädyttämisestä, lukukausimaksuista ja opintorahan muuttamisesta lainapainotteisiksi eivät olisi kenenkään ”edun vastaisia”. En tosin sanoisi niitä ikäviksi vaan kusipäisiksi, sairaiksi ja välittömästi tuhottaviksi.

Samalla kun tulonjako on notkahtanut voimakkaasti pääoman eduksi, on palveluita ja etuuksia heikennetty kontrollien jatkuvasti lisääntyessä. Tämän kehityksen edesauttamista nähtiin myös poliittisten nuorisojärjestöjen yhteiskannanotossa, josta Vasemmistonuoret irtaantui.

Kauhistelemalla nuorisotyöttömyyttä teemme ”nuorista” erityisryhmää jonka etuja voidaan heikentää työhön pakottamisella, opiskelijoita kyykyttämällä ja eläkejärjestelää muuttamalla. Myös nuorisotyöttömyyttä on tarkasteltava tässä valossa.

Iän perusteella ja kannustamisen nimissä tehtävät heikennykset on hylättävä. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha on yhdistettävä, jotta nuorten työttömien toimeentulosta poistuu pakko hakea ammattikorkeakouluun ja vanhempien tai puolison tulojen vaikutus poistuu. Työmarkkinatuen ehdot syrjäyttävät ja ajavat nuoria sossuun aivan turhaan. Työttömyysturvan yhtenäistäminen olisi askel perustulon suuntaan, kuten olisi myös toimeentulotuen siirtäminen KELAan.

Vaikka hylkäämme ikään pohjautuvan työmarkkina-aseman tavoitteena, voimme tietenkin tarkastella kokemuksia työstä ja toimeentulosta sukupolvikokemuksina. Usein kuulee puhuttavan, että yksilön on vaihdettava rennompaan ja, että yleisesti halutaan enemmän vapaa-aikaa kuin palkkaa. Tämä päteekin ehkä joillekin, mutta ei lainkaan ole yleinen totuus. On siis katsottava tarkemmin.

SAK:n selvityksen mukaan alle 30- ja myös alle 40-vuotiaista useampi kuin kaksi kolmesta haluaa ensisijaisesti enemmän palkkaa ja toissijaisesti enemmän vapaa-aikaa. 40–50 -vuotiailla luku on vähän yli 50 % ja yli viisikymppisistä enää alle puolet priorisoi lisäpalkan yli lisävapaan. Nuorilla on siis enemmän huolta toimeentulostaan myös ollessaan töissä.

Olennaista asian korjaamiseksi olisikin, että tuoreille työsuhteille taataan samat edut kuin vanhoille pitkään jatkuneille pesteille. Muuttuvilla ja vaihtelevilla työmarkkinoilla tämä on ainoa mahdollisuus. Tämä pätee niin työsuhdeturvaan, lomaan, palkkaan kuin tuleviin eläkkeisiin. Edellä mainitut tilastot tukevat myös ajatusta työn jakamisesta tasaisemmin ja osoittavat oikeaksi prekariaatti-keskustelujen keskeisen kärjen; toimeentulon epävarmuuden yhä laajemmin.

Kun julkinen valta turvaa yksityisomistajien vallan, eikä toimeentuloa ajaudumme tilanteeseen, jossa maksukykyiset hoitavat vakuutuksensa, palvelunsa ja eläkkeensä yksityisesti. Tällöin koko järjestelmä menettää legitimiteettinsä. Tämän olemme jo nähneet ympäri maailman talouskriisin seurauksena, yhä enenevissä määrin Suomessa. Työttömyys ja toimeentulon ongelmat ovat lisääntyneet. Samalla yritykset maksavat jättipalkkioita ja saavat elvyttämisen nimissä työllistää nuoria palkkatuella, eli rahaa valtiolta. Tuetun työllistämisen tulisikin kohdistua kolmannelle sektorille, eikä yksityisille yrityksille.

Yleisemmällä tasolla toimeentulon epävarmuuteen on vastattava perustulolla ja lakisääteisellä minimipalkalla. Perustulo yhdistettynä yhdistettynä irtisanomissuojan merkittävään parantamiseen takaisi joustoturvan työsuhteiden katveisiin ja parantaisi vertaistuotannon mahdollisuuksia sekä työväen neuvotteluvoimaa ja itsenäisyyttä.

Nuorisotyöttömyyttä ei ratkaista harjoittelulla ja muulla tilastojen siivoamisella, sillä ainoastaan syvennetään luokkayhteiskuntajakoa.

Kenelle monikulttuurisuus on rikkautta?

2010-03-26T21:52:00.004+02:00

"EI LISÄÄ BEGHAMEJASUOMEEN KIRURGI-HOITOON" -facebookryhmäosoittaa mainiosti miten kriittinen verkkokeskustelu saa yhä uusiamuotoja. Ryhmän kuvauksessa kerrotaan, että:

"SUOMALAISETHOIDETTAVA ENSIN TERVEEKSI ja sittenvasta ulkolaiset1JYRKKÄ EI ja porttikielto Begham-joukkueelle jotka tulevat SUOMEEN maailman parhaitaTERVEYS PALVELUITA hakemaan ja hyväksi käyttämään. Veron maksajinakansalais velvollisuutemme on TORJUA ja KÄÄNNYTTÄÄ nämä potkupalloiliatjo ilmatilassa!!!!!!!!!!!!!!!!! PRESIDENTILLÄ OIKEUS MÄÄRÄTÄ TUNKEUTUJATMUUALLE."

Facebook-ryhmänperustelut ovat vähintään yhtä laadukkaita kuin keskimääräisten"maahanmuuttokriittisten" puheenvuorojen. Hyvä esimerkki tällaisesta onJussi Halla-ahon mielipidekirjoitus (HS 20.3.), jossa hän toteaa Hesarin teettämän mielipidekyselynmaahanmuuttoasenteista olleen huonosti toteutettu (kuten se olikin).Halla-aho kuitenkin tapansa mukaisesti upottaa tekstiinsäsalaliittoteorioita:

"Ongelma ei olesiinä, että minkäänkokoinen osuus väestöstä pitäisi kaikkeamaahanmuuttoa huonona asiana, vaan se, että aikamme kollektiivinenmielisairaus nimeltä monikultturismi pitää kaikkea maahanmuuttoa hyvänäasiana.

...

Maahanmuuttohysteerikoille,"suvaitsevaistolle", mitään sävyjä ei ole. Kaikki maahanmuuttajat ovattasalaatuista, ihanaa, väistämätöntä, luonnollista, sykkivää javärähtelevää toiseusmassaa."

Herää kysymys miksimoinen "mielisairaus ja hysteria" -salaliittoteoria saa palstatilaaHesarissa? Toiseksi Halla-aho on itsensä kanssa ristiriidassa, sillämainittu "suvaitsevaisto" edustaa hänelle pääsääntöisesti vasemmistoa ja vihreitä. Tästä voidaan pitää osoituksena esimerkiksi hänenbloginsa linkkilistaa, jossa hän määrittelee useita vasemmistolaisia javihreitä järjestöjä ”monikultturisteiksi”.

Mielipidekirjoitus osoittaa,että Halla-aho haluaa määritellä itselleen vihollisia ryhmistä,joista nämä eivät hänen argumenteillaan ole löydettävissä, hyötyäkseen siitä poliittisesti.Näin populistit tekevät.

Oikeistopopulistien oikeat viholliset ovat porvarit ja heidän”monikulttuurisuus on rikkautta” -puheensa. Ainoana ongelma on, että oikeiston ollessa vallassa onäärioikeiston vaikeaa saada mittavaa kannatusta. Siksi he siirtolaistenlisäksi hakevat aktiviisesti vihollisia myös vasemmalta.

Mainio osoitussiitä, ketkä puhuvat "rikkaudesta" on ulkoministeri Alexander Stubbin (HS 18.3.) viikontakainen haastattelu:

"Vaikka Stubbhehkuttaa monikulttuurisen rikkautta ja kansainvälisyyden ihanuutta,myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista pitää puhua avoimesti."

Halla-ahon kritiikki menee siis täysin ohimaalistaan jo siksi, että vasemmisto ei ole monikulttuurisuuslässytyksenpääarkkitehti.

Stubb puhui haastattelussaan myös pölhöpopulismista sekä rasismia, nationalismia,populismia ja muukalaisvihaa sisältävästä keskustelusta ja yltyi haastattelunlopuksi vielä peesaamaan minua teilaamaalla Kokoomusnuorten viimeaikaiset lausunnot:

"Joka puolueessa onrydmaneja. Heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä kokoomuksenmaahanmuuttolinjan kanssa. Ei mitään."

Onkin kiinnostavaa nähdä jos Kokoomuksella on ryhtiä eristää ne, joillaole mitään tekemistä puolueen linjan kanssa. Jos Stubbin veikkaus -"promillen kannatuksesta" Rydmanin linjalle - pitää paikkaansa tämä olisi johdonmukaista.

Lopuksi ontodettava, että Matti Vanhanen, Jyrki Katainen ja Stubbovat kaikki intoutuneet puhumaan erityisen paljon siirtolaisuudestaheti Vasemmistonuorten lanseerattua kampanjasivustonsa ja maahanmuuttoministeri Thorsin kommentoitua sitä. Hyvä niin. Me haastamme mieluusti koko oikeistokentän kerralla.

Vielä vastatakseni otsikon kysymykseen; "monikulttuurisuus on rikkautta" -puheen alle peitetään siirtolaisten riisto työmarkkinoilla, jota oikeisto pyrkii edistämään. Hallitus on esimerkiksi rajannut turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta, mikä johtaa suurempaan pimeän työvoiman tarjontaan.

Me olemme kaikki ahtaajia

2010-03-22T23:52:00.002+02:00

Kuva: Vallankumouksen hedelmiä

Pääministeri Vanhanen väläytti lakko-oikeuden rajoittamista, ja ehtikin jo hallitukselle tyypilliseen tapaan perua puheensa. Lakko-oikeuden rajoittaminen on toimenpide elinkeinoelämän puolesta meitä muita vastaan. Pääministerin ajatus rajoittamisesta kolmikannassa on mielenkiintoinen. Jos ammattiyhdistysjohto suostuu heikennyksiin ei sillä ole paljoakaan pelimerkkejä enää jäljellä.

Itse näen asian niin, että lakko-oikeutta olisi syytä laajentaa. Esimerkiksi henkilöstövuokrausfirmojen väellä on hyvin vaikeaa mennä lakkoon vaikka heidän asemansa olisi kuinka heikko. Samaan aikaan henkilöstövuokrausfirmat käyvät kovaa kamppailua laajentumisesta yhä uusille aloilla. Tämän osoitti myös ahtaajien lakko ja facebook-rikkureiden ympärille perustettava yritys.

Työmarkkinat ovat jo nyt hyvin epävarmat ja työntekijöiden oikeuksien kannalta joustavat kuten myös Ilmianna pomosi -kampanja on osoittanut. Perusoikeuksista kiinnipitäminen saattaa vaatia koviakin ponnisteluja, joka vie huomiota pois tulonjaollisista kysymyksistä. Vuosina 1993-2005 omaisuustulot kasvoivat 282% palkkojen kasvaessa 30,2%. Samalla sosiaaliturva on heikentynyt suhteessa yleisen ansiotason kehitykseen. Viime vuosina suunta on pääasiallisesti ollut samanlainen.

Jos lakolla ei voi tuottaa vahinkoa pääomalle, työntekijät jäävät ilman neuvotteluvoimaa ja joutuvat vielä jyrkemmän sanelun kohteeksi. Kaukana tästä ei olla tälläkään hetkellä erilaisen jouston, vuokratyön ja muun heikennysten vallatessa alaa kuin alaa. Ahtaajien lakossa olikin pääsääntöisesti kyse työsuhdeturvasta ja vuokratyön pääsyn estämisestä. Tämä on asia, joka myös hiljaa hiipuvien teollisuusalojen tulisi huomata. Teollisuus siirtyy osittain pois Suomesta, koska täällä on niin halpaa irtisanoa ihmisiä. Muutos- ja työsuhdeturvaa on ainoa tapa työntekijöille vaatia omiaan pois ennenkuin hiipuvat alat lakkaavat.

Ahtaajien ja lentokenttätyöntekijöiden lakkoa yhdistää työnantajapuolen moralisoiva asenne siihen, että työntekijät vaativat itselleen kohtuutta sekä pyrkimys tuoda näille liikenteen solmukohtien aloille vuokratyövoimaa ja siten murentaa järjestäytymisen mahdollisuuksia. Tässäkin valossa kolmikantainen lakko-oikeuden rajoittaminen näyttäytyy mielenkiintoiselta, mitä Vanhasella on tarjottavana kolmikannassa matkalla kohti halpatyömarkkinoita ja työehtojen sanelua?

Yhteiskunnallinen ilmapiiri Suomessa on kiristymässä, 1930-luvun mentaliteetista on puhuttu jo sitten viime vapun ja siitä on muodostunut toistuva puheenaihe. Nähtäväksi jää millä tavalla tilanne kärjistyy. Selvää on, että kun käydään elonjäämiskamppailua lakko-oikeudesta ei päästä asian ytimeen tulonjakoon ja ihmisten hallintaan.

Tarvitaan laaja-alaista liikehdintää paremman elämän, suuremman vapaa-ajan ja tasaisemman tulojaon puolesta. Ensi perjantaille on järjesteillä mielenosoitus työntekijöiden oikeuksien puolesta, paskatyönantajia ja rikkurityövoiman käyttöä vastaan. Harmittaa jo nyt, että olen reissussa tuolloin.

Mitä haluan maahanmuutosta?

2010-03-17T12:02:00.001+02:00

Viime aikojen kirjoitukseni maahanmuuttokritiikistä ovat johtaneet kiitettävän määrään loanheittoa. Hyvä niin. Kun nettihäiriköt provosoituvat liikkeelle, tietää tekevänsä jotain oikein.

Itse olen kuitenkin enemmän kiinnostunut valtaapitävien kritiikistä ja politiikasta kuin olkinukkeja rakentavien kommentoijien kanssa väittelystä. Tämän takia lienee syytä tuoda esiin mitä itse ajattelen maahanmuuttopolitiikasta. Ensinnäkään en näe mitään järkeä monikulttuurisuuden ylistämispuheesta, jota verkkolehti Megafoni kritisoi jo vuonna 2004 tai Valtamedia pari vuotta sitten. Minua kiinnostavat oikeudet ja kamppailut paremman elämän puolesta. Uskomukset, elämäntavat ja käytännöt ihminen määritelkööt itse.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa tullaan todennäköisesti keskustelemaan turhankin paljon siirtolaisuudesta. Ilmiötä yritetään erottaa muusta yhteiskunnasta ja sitä paisutellaan. Tästä hyötyvät vain populistit, jotka yrittävät ratsastaa teemalla ja luoda ihmisryhmistä vihollisia itselleen. Jo nyt maamme hallitus on alistunut puolustuskannalle.

Siirtolaisuus on äärimmäisen yksinkertainen asia
Ihmiset haluavat liikkua halusimme me niin tai emme. Eurooppalaisessa ja globaalissa viitekehyksessä siirtolaiset ovat merkittävä osa työvoimareserviä. Heidän heikko yhteiskunnallinen asemansa ja oleskelulupien puute polkee palkkoja, mahdollistaa työnantajien mielivallan ja johtaa harmaaseen talouteen. Suomeen saapuu marginaalinen osa kehittyvistä maista kohdistuvasta siirtolaisuudesta senkin jälkeen, kun muuttoliike Suomeen on viime vuosina kasvanut.

Tämän tiedostavat myös maahanmuutolla lietsovat populistit. Hekään eivät puhu ensisijaisesti nykyisistä ongelmista vaan mahdollisista tulevista ongelmista käyttäen esimerkkinä Malmön Rosengårdia. Tämä viihtyisä lähiö, jossa olen usein vieraillut edustaa heille "monikulttuurista infernoa", koska se on siirtolaistiheä ja siellä on ajoittaisia yhteiskunnallisia konflikteja.

Vasemmisto ei halua raahata Suomeen valtavia määriä ihmisiä koska siinä olisi jotain hienoa. Koko ajatus ihmisten raahamisesta on absurdi. Ihmisiä tulee joka tapauksessa Suomeen omasta halustaan rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheelleen. Silloin näille ihmisille on taattava riittävät oikeudet ja mahdollisimman hyvä neuvotteluasema työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa lupaa työntekoon ja yhtäläiset oikeudet muihin ihmisiin nähden. Kaikki muu on jopa yhdenvertaisuutta korostavan perustuslakimme vastaista.

Kiteytettynä: ei ole mielenkiintoista tekevätkö jonkun maan kansalaiset enemmän rikoksia kuin jotkut toiset tai onko heidän työttömyystilastonsa korkeampi. Ihmiset toimivat yhteiskunnassa, johon vaikuttavat monimutkaiset valtarakenteet. Tästä huolimatta he kantavat teoistaan tai tekemättä jättämisistään vastuuta yksilöinä eivätkä osana jotain myyttistä kulttuurimassaa.

Niin, vielä vastaus otsikon kysymykseen. Haluan hyvin yksinkertaisesti, että kaikilla on samat oikeudet. Jos naapurini joutuvat lainsuojattomaan asemaan Suomen tai Euroopan kiristäessä maahanmuuton kontrollointia, tulee se heikentämään myös minun ja muiden asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Tuulivoima halpa, ydinvoima kallis

2010-03-12T09:15:00.012+02:00

Vasemmistonuoret liittyi tänään mukaan Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan.

Ydinvoima on kallista ja tehotonta, silti sen nimissä lyödään toistuvasti päätä seinään. Tälle on olemassa vain kaksi mahdollista syytä. Joko ydinvoimaa kannatetaan jostain mystisestä ideologisesta syystä tai vaihtoehtoisesti jotkut paljon valtaa omaavat tahot takovat paljon rahaa tuottamalla ydinjätettä.

Olkiluoto 3:sen (OL3) todelliset kustannukset ovat lähes 5 miljardia euroa. Mahdollisia tappioita, ympäristökatastrofeista puhumattakaan, eivät maksa osakkaat vaan me kaikki.

Kuluttajat eivät hyödy ydinvoimasta, päinvastoin. Luotettavien arvioiden mukaan OL3:n viivästyminen maksaa kuluttajille 3 miljardia euroa, eli 600 euroa henkeä kohden. Jos OL3:a ei olisi rakennettu, muuhun tuotantoon olisi investoitu enemmän, mikä olisi alentanut sähkön hintaa. Sähkön hinta vuosina 2008-2012 olisi ollut alhaisempi ilman OL3:a.

Ydinvoima ei myöskään luo kotimaisia työpaikkoja, kuten usein kuulee väitettävän. Kaikki merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja itse rakennustyömaalla murto-osatyöntekijöistä on suomalaisia. Muut ovat lähetettyjä työntekijöitä, joiden työolosuhteet ja palkat eivät usein vastaa suomalaisia ehtoja.

Vaihtoehtoja ydinvoimalle on olemassa. Piteån kuntaan Pohjois-Ruotsiin suunnitellaan 1 100 tuulivoimalan puistoa, joka tuottaisi sähköä 8-12 terawattituntia vuodessa. Puisto vie vain 15 neliökilometriä tilaa ja kaksinkertaistaa ruotsalaisen tuulivoimatuotannon. Tuulivoimaloiden rakentaminen maksaa 40 - 60 miljardia kruunua (4 - 6 miljardia euroa).

Suomessa Olkiluodon nykyiset kaksi reaktoria tuottavat vuodessa yhteensä noin 14,5 terawattituntia sähköä. Halutessamme voisimme siis tuottaa tulivoimalla lähes samaan hintaan lähes saman verran sähköä kuin uraanilla. Tuulivoima ja puhdas sähkö vai satatuhatvuotinen ydinjäte, siinäpä vasta kysymys...

Ydinvoima näyttäytyykin taantumuksellisten teollisuuskapitalistien ideologisena valintana ja ihmisten sekä ympäristön etujen vastaisena. Työn ja pääoman välinen ristiriita on laajentunut yhä enemmän myös ympäristön ja pääoman väliseksi ristiriidaksi.

Villinä veikkauksena heitänkin, että tuulivoimaan ei haluta sijoittaa siksi, ettei se palvele pääomavallan etua yhtä tehokkaasti kuin suurudenhulluja hankkeita vaativa uraanivoima. Tuulivoimaa nimittäin voitaisiin jatkossa kehittää myös pienissä hankkeissa ja ilman valtavaa kapitaalia.

Rotuhygienian perintö

2010-03-09T10:51:00.000+02:00

Pätkä kolumnistani Kansan Uutisissa 5.3. Kuva: Kukka Ranta

Osallistuin hiljattain eduskunnan kansalaisinfossa keskustelutilaisuuteen Romanit – Euroopan syrjityin väestö. Historiantutkija Miika Tervonen, avasi tilaisuuden näyttämällä lehtileikettä ”Unkarin mustalaisista” vuodelta 1869.

Keskustelu 140 vuoden takaa rotuhygienian kulta-ajalta muistuttaa hätkähdyttävän paljon vuoden 2010 Suomessa käytävää jaarittelua; paheksutaan almujen antamista, moralisoidaan kerjäämistä ja ahdistellaan romaneja. Vuosisatainen syrjinnän kierre jatkuu.

[...]

Ahdistelun keskelläkin romaneilla on parempi olla Suomessa kuin kotiseuduillaan, jossa rasismi, väkivalta ja köyhyys ovat vielä räikeämmin esillä. Ajatus, että heidän tulisi pysyä Romaniassa missä heidän elämänsä on kaikkein ankeinta, on sairas.

Ihmiset, jotka elättävät itsensä pullojen ja roskien keruulla, eivät ole keneltäkään pois. Eikö heitä voisi jo jättää rauhaan kun he rakentavat parempaa tulevaisuutta itselleen ja lapsilleen?

Lue koko kolumni Kansan Uutisista

Nuorisotyöttömyys ja itseriisto

2010-03-07T19:47:00.001+02:00

Kolumnini Libero-lehdessä 1/2010, Kuva: Valtamedia.net

Ihmisen muisti on valitettavan lyhyt, poliittinen muisti vielä lyhempi. Muistellaanpa kuitenkin loskaisen Helsingin keskeltä taaksepäin viime kesän lämpöön.

Viime kesänä demarit tekivät välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä ja opiskelija- ja nuorisojärjestöt ottivat yhdessä kantaa nuorten toimeentulon ja hyvinvoinnin puolesta. Vasemmistonuorten esityksestä kannanotossa vaadittiin ensisijaisesti toimeentuloa, eikä työtä. Hyvä niin.

Takaisin hetkeen ja talveen, Keskustanuoret kutsuivat helmikuun alussa koolle hätäkokouksen nuorisotyöttömyyden vuoksi ja vaativat nuorisotupoa. Kokoomusnuoret ilmoittivat tässä yhteydessä mm. kaipaavansa lisää joustoa. Demarinuoret taas vaativat nuorille suunnatun yhteiskuntatakuun ikärajan kasvattamista kolmeenkymmeneen ja aikarajaa tiputettavaksi kolmesta kuukaudesta yhteen.

Yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että jos nuorelle ei löydy työpaikkaa tai sopivaa opiskelupaikkaa hän joutuu ilmaistyöhön harjoittelun muodossa. Minun on vaikeaa nähdä miten tällaiset hätäaputyöt ovat perusteltavissa 2010-luvulla, joka kriisistä huolimatta on vaurasta aikaa. Vasemmistonuoret osallistui kepulaisten hätäkokoukseen ja päätti olla allekirjoittamatta järjestöjen yhteiskannanottoa, koska se sisälsi kohtia, joita emme voineet hyväksyä.

Meille vaatimukset ”aktivoivasta työttömyysturvasta” ja ”harjoittelun” lisäämisestä edustavat nuorten itseriistoa parhaimmillaan, aivan kuten koko ajatus nuorisotuposta. Viime vuonna 320 000 ihmistä teki työtä palkattomana, tähän joukkoon ei tarvita enää yhtään ketään.

Pahimmillaan ilmaistyö toimii lopullisena vieraannuttajana työmarkkinoilta. Onneksi on ne, jotka muistavat vielä viime laman. Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi valtiopäivien avajaisissa, etteivät pakot auta nuorisotyöttömyyden purkamiseen. Ranskassa nähtiin vuonna 2006 mittavia lakkoja ja ajoittain mellakoita kun maan hallitus yritti heikentää nuorten työehtoja.

Samaan aikaan Suomessa prekariaatti-liike toi esiin jouston merkityksen työmarkkinoilla; voitot haaliva työn teettäjä ulkoistaa riskin työntekijälle, aivan samalla tavalla kun pankit ovat talouskriisinsä yhteydessä yksityistäneet tappionsa valtioille.

Ja mitä tekevät liuta poliittisia nuorisojärjestöjä Suomessa? Vaativat nuorisotupoa, joka voi ainoastaan toimiia julkilausuttua tavoitettaan vastaan ja heikentää nuorten oikeuksia.

Nuorisotupo tarkoittaa pahimmillaan sitä, että nuoret, joilla ei ole neuvotteluvoimaa vaativat itselleen eriytettyjä työmarkkinoita. Niitä samaisia, jotka Ranskassa aiheuttivat protestiaallon, joka puhutti jopa Suomessa.

Poliittisen muistin ollessa lyhyt palatkaamme vielä kerran viime kesäkuuhun ja Reclaim the Income -mielenosoituksen vaatimuksiin:

Meille yhteiskuntatakuusta puhuminen ja huolestuminen nuorista on kummallista uuskieltä, jonka todellinen tarkoitus on laittaa työttömät nuoret pakkotöihin. Olemme totaalisen kyllästyneitä siihen, että nuorisoa käytetään yhä enemmän ja enemmän ilmaistyövoimana… Työnsä hintaa polkemaan pakotettu nuori on se todellinen uhka! 1000 euron perustulo nyt!

Kehottaako Halla-aho korruptioon?

2010-03-05T17:15:00.003+02:00

Kaikki valtakunnalliset lehdet (IS, IL, HS) uutisoivat eilen isosti Jussi Halla-ahon eduskuntavaaliehdokkuudesta. Sen sijaan ainoastaan Kansan Uutiset kirjoittaa, että rotutohtoriksi nimetty Halla-aho, joka on tullut tunnetuksi hiljaisuudestaan Helsingin valtuustosalissa, pyytää vaalirahaa "tiskin alta". Vaalirahakohu ei ilmeisesti häiritse politiikkoa, joka aikoo hakea rahankeräyslupaa ”joskus aikanaan”.

En ole pätevä arvioimaan tätä, mutta minusta Halla-ahon keräysmenettely saattaa täyttää rahankeruurikoksen teonkuvauksen. Koska en kuitenkaan näe, että politiikassa on syytä tavoitella menestystä väkivaltakoneiston avulla vaan kansanliikkeiden muodossa en laula Halla-ahon mahdollisesta korruptiorikoksesta poliisille vaan maailmalle.

Sen, että Halla-aho puhuu palturia Husein Muhammed ehtikin jo osoittaa. Jos muut poliittiset suuntaukset silti antavat oikeistopopulistien määrittää poliittista keskustelua ja viholliskuvia heille annetaan suotta valttikortit. Näin tehdään myös paheksumalla ja jeesustelemalla heidän sanankäänteitään. Siksi tarvitaan poliittista kritiikkiä, joka tarkastelee rasistisen puheen seurauksia eikä ainoastaan sanoja sellaisenaan.

Tämän takia lopetan siteeraamalla Jiri Niemistä, joka esittää erittäin osuvaa poliittista kritiikkiä Halla-ahoa kohtaan pohtiessaan tämän suhdetta kannattajiinsa:

[...] äärioikeiston todellinen vihollinen on liberaali porvaristo, vaikka poliittisessa retoriikassa puhutaan “vihervasemmistolaisista feministeistä”. [...]

[...] Perussuomalaiset ovat Soinin johdolla porvariston vastalääke äärioikeiston nousulle. Näin siitäkin huolimatta, että Halla-aho lähtisi eduskuntavaaleihin perussuomalaisten listoilta. Soini on tehnyt pesäeroa Halla-ahon kannattajiin kutsumalla näitä propellipäiksi osoittaen omille kannattajilleen johtajuutta. [... ]

[Perussuomalaisten] hallitukseen ottamisen jälkeen porvaristoon kohdistuva protesti kanavoitusi Perussuomalaisten sijasta äärioikeistoon ja sitä olisi paljon vaikeampi hallita johtuen yllä esittämästäni syystä: propellipäille ei järkipuhe auta.

Kontrolliyhteiskunta roskiin

2010-03-04T10:12:00.000+02:00

Saksasta kantautui ilouutisia kun perustuslakituomioistuin totesi urkinnan olevan laitonta ja vaati jo kerättyjä teletunnistetietoja hävitettäväksi.

Ihmisten vakoilua ei siis suvaita miten sattuu, vaikka EU-direktiivissä asiasta säädetäänkin jotain. Suomalaisen yhteiskunnan perusolemukseen sen sijaan kuuluu, että valvontaa on lisättävä. Tätä vaativat porvarit, jotka normaalisti huutavat kilpaa minä, minä, minä (, eikä koskaan me), unohtavatkin mantransa kun keskusteluun nousee kansalaisten yksityisyys.

Silloin hoetaan turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus ja täysin vailla perusteluja. Liittyisiköhän tämä siihen, että tiedon yksityistäminen kulkee käsi kädessä yksityisyyden murtamisen kanssa..?

Nykyajan taikasana turvallisuus onkin jo sulkenut sensuurikriittisiä sivuja ja teoriassa lakkauttanut kirjesalaisuuden. Suomessa teletunnistetietoja saa tallentaa 12 kuukautta siinä missä jo puoli vuotta oli saksalaisille liikaa. Onneksi me kuitenkin voimme luottaa jatkossakin siihen, että Kimmo Sasin (kok.) perustuslakivaliokunta tietää miten säätää meihin kohdistuvasta kontrollista ja, että se ei missään nimessä ole poliittista.

Huomaamattamme, myös paljon viime aikoina tapetilla ollut, Romania on ryöminyt kehityksessä Suomen ohi ja toteamalla, ettei maan kansalaisia saa vakoilla keskushallinnon toimesta. Ruotsissa taas spekuloidaan onko teletallennuslakien taustalla oleva direktiivi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Onneksi taantumuksemme on kuitenkin jo huomattu ainakin akateemisissa piireissä: "Suomi on suljettujen järjestelmien maa. Se rajoittaa vapautta ja siten ajattelua." Silti täällä jatketaan vielä toistaiseksi porvareiden hyväksi toteamalla tiellä yksityistämällä tietoa yliopistoja myöten. Innovaatiohan tarkoittaakin nykyään veronalennuksia ja maksullista koulutusta...

Voisin lyödä vetoa, ettei Suomi EU:ssa tule vastustamaan seuraavaakaan perusoikeuksia loukkaavia ehdotuksia, jotka "pakottaisivat" nettioperaattorit seuraamaan kaikkea asiakkaidensa lataamaa materiaalia oikeudellisen vastuun uhalla.

Tarvitaan laaja-alaista liikehdintää kontrollia ja yksityistämistä vastaan. Tätä ei hoideta millään piraattipuolueilla vaan arjen vastarinnalla ja saamalla kaikkien puolueiden jäärät ymmärtämään, ettei internet ole irti todellisuudesta vaan osa sitä.

Vertaistuotannosta on luotava se voima, jota edes nykykapitalistit eivät pysty kukistamaan! Tapa hahmottaa tietoa on jo muuttunut merkittävästi, nyt on pyrittävä siihen, että myös tapa hahmottaa oikeuksia ja politiikkaa seuraa perässä.

Kohuttu Hommawatch haastattelussa

2010-03-01T11:07:00.001+02:00

Vaalien pikkuhiljaa lähestyessä yhä useampi näyttäisi haluavan "keskustella kriittisesti" maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta. Kokoomusnuorissa monikulttuurisuus on koettu jo niin vakavana, että puheenjohtaja on nähnyt haitallisena "useiden erilaisten ajattelutapojen ilmenemisen yhteiskunnassa".

Itseäni tämä ”on voitava keskustella” -keskustelu on alusta asti huvittanut, vaikka meillä on monia typeriä lakeja, meillä ei kuitenkaan ole sensuuriviranomaisia. Minua huolestuttaa enemmän, että keskustelijat ilman mitään sanottavaa saavat niin paljon huomiota salaliittoteorioilleen ilman, että heiltä kuulee yhtään uskottavia esityksiä.

Yleinen paheksunta ei kuitenkaan hyödytä ketään, joka toivoo äärioikeiston katoavan poliittiselta kartalta. Poliittisten tavoitteiden eteen on tehtävä poliittista työtä. Tämän johdosta päätin haastatella tiedonlouhintatyötä tekevän Hommawatch-verkkosivuston taustayhteisöä, joka ilmoittaa tavoitteekseen estää oikeistopopulismin nousun valta-asemaan.

1) Mikä Hommawatch on ja miten se sai alkunsa?

Hommawatch on blogi, johon kootaan Hommafoorumin tummempaa puolta edustavia lainauksia. Hommawatch sai alkunsa osittain hetken mielijohteesta ja osittain siksi, että vastaavanlainen toiminta muissa maissa on tuottanut tuloksia. Taustalla on huoli siitä, että oikeistopopulistiset liikkeet saavat poliittista valtaa - näinhän on tapahtunut muissakin Euroopan maissa.

2) Keitä joukoissanne häärii?

Hommawatch-tiimi koostuu noin kymmenestä erilaisia poliittisia kantoja edustavasta kirjoittajasta. Suurin osa ei ole puoluepoliittisesti aktiivisia vaan tuntevat muuta kautta.

Nyrkkisääntönä olemme pitäneet sitä, että toimituksen jäsen ei kirjoittele Hommafoorumille ja yleensä omalle foorumillemmekin vain admin-tunnuksella.

3) Miksi olette perustaneet Hommawatchin?

Tarkoituksena on esitellä paitsi Homman piilevää ja avointa rasismia, myös siellä yleisenä vellovaa homofobiaa, misogyniaa [naisvihaa], islamofobiaa, oman käden oikeuden ylistämistä, historian ja tilastojen vääristelyä sekä yleistä typeryyttä.

Haluamme tuoda esiin sen, millaiset arvot ovat hyväksyttäviä ns. maahanmuuttokriittisen liikkeen keskuudessa ja mitä sopii odottaa jos tämä liike koskaan onnistuu saamaan poliittista valtaa.

Eräillä meistä on motiivina myös isänmaallisuus: emme halua että suomalaisuutta edustaa Homman kaltaiset liikkeet, koska suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa on paljon hienoa.

4) Voiko Suomessa keskustella maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta?

Totta kai. Joskus tuntuu että Suomessa ei nykyään muusta enää keskustellakaan. Keskustelun taso taas on eri asia. Myös monia meistä ärsyttää ns. suvaitsevaiston keskuudessa yleinen moralisointi, heikko argumentointi ja itsetyytyväisyys. Emme kuitenkaan pidä sitä yhtä vaarallisena ilmiönä kuin oikeistopopulismia.

Maahanmuuttokeskustelua vaikeuttaa esimerkiksi maahanmuuttokriitikoiden tapa lähteä henkilöön meneviin hyökkäyksiin pienimmästäkin provokaatiosta, niin että väittelykumppani yritetään leimata esimerkiksi kommunistiksi tai anarkistiksi. Maahanmuuttokriitikoiden poru keskustelun puutteesta tuntuukin tarkoittavan, ettei keskustelua käydä heidän toivomallaan tavalla.

5) Ovatko maahanmuuttokriitikot rasisteja?

Eivät välttämättä, emmekä ole näin koskaan väittäneetkään. On mahdollista vastustaa maahanmuuttoa esimerkiksi kulttuurin säilyttämiseen tai ympäristön kuormitukseen liittyvien argumenttien valossa, joiden ei tarvitse olla rasistisia. Eri asia sitten on, kuinka päteviä nämä argumentit ovat. Nykyisen maahanmuuttokriittisen liikkeen sisällä kuitenkin rasismi vaikuttaa olevan hyväksyttävä asia.

6) Onko Homma rasistinen verkkofoorumi?

Homma on ainakin rasismin hyväksyvä ja sitä suojeleva foorumi. Tätä osoittaa muun muuassa se, miten avoimesti rasistista Mikko Ellilää kohdellaan Hommafoorumilla lähes kunniajäsenenä. Täysin avoimen rasismin kieltäminen ja saivartelu käsitteen määrittelystä vain osoittavat, ettei ongelmaa edes haluta nähdä tai siihen puuttua.

7) Miten suomalaiseen rasismiin pitäisi puuttua?

Toimintamuodot vaihtelevat ja myös käsitykset käytettävissä olevasta keinovalikoimasta vaihtelevat tiimin sisällä. Ensisijaisesti katsomme että kenenkään ei pidä antaa olla rauhassa rasisti. Rasistiset mielipiteet on aina syytä tuomita.

8) Voiko sananvapauteen puuttua rasismin nimissä?

Ei suoranaisesti rasismin, mutta kansanryhmän vastaisen kiihotuksen tulisi edelleen olla kiellettyä. Eri asia on, onko kansanryhmän vastainen kiihotus nykyisin liian laveasti määritelty. Selvää on, että "tappakaa somalit" -tyylisen retoriikan tulisi olla lain vastaista samalla tavalla kuin kenen tahansa ihmisen tappamiseen kehottavan retoriikan.

Ongelmalliseksi jääkin se että monesti rasistit käyttävät "sananvapautta" keppihevosenaan. Esimerkiksi Jussi Halla-aho on avoimesti todennut haluavansa luoda nimenomaan maahanmuuttajavastaisia asenteita, mikä alkaa olla jo kaukana varsinaisen maahanmuuttopolitiikan kritisoinnista.

9) Mitä mieltä olette monikulttuurisuudesta?

Monikulttuurista on nykyisin tullut lähinnä sen vastustajien olkinukke. Monikulttuurinen yhteiskunta sellaisena kuin se esimerkiksi valtapoliitikkojen puheissa halutaan nähdä, ei varmastikaan olisi mikään kaikille auvoisa paratiisi [sellaista vaan ei ole]. Koko maahanmuuttoasiassa olisikin päästävä pois eipäs-juupas-asetelmasta, jotta sitä voitaisiin pohtia muutenkin kuin absoluuttisten hyötynäkökulmien kautta.

Hommalaisten puheissa koko hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyy lähinnä ikävänä asiana ja punikkien veroviemärinä, joten kyse ei varmastikaan ole pelkästä huolesta sen suhteen käyttääkö valtio varoistaan pienen murto-osan myös maahanmuuttajien kotouttamiseen ja integrointiin.

10) Muuta lisättävää?

Haluaisimme puuttua vielä eräisiin Hommafoorumilla yleisiin myytteihin. Keskeisin näistä on, että kirjoittelisimme itse Hommaan ja sen jälkeen postittaisimme näitä mielipiteitä Hommawatchiin esimerkkeinä homman rasistisuudesta. Näin uskovilla ei tosiaan taida olla mitään käsitystä oman liikkeensä ajatusmaailmasta ja tilasta.

Vaikuttaa siltä, että he itse uskoisivat että kun joku mouhuaa netissä maahanmuuttajista ja islamista, niin hän on automaattisesti rauhallinen ja järkipohjaisiin argumentteihin ajatusmaailmansa perustava humanisti. Olemme yrittäneet jopa valikoida postituksistamme pois ilmiselvimmät trollit mm. sillä yleisellä linjalla, että julkaisemme vain useita viestejä kirjoittaneiden Homma-kirjoittajien postituksia.

Maksuttoman koulutuksen myytti

2010-02-25T16:38:00.002+02:00

Kokoomuksella tuli viime viikolla kiire paikata lukukausimaksujen laajentamispyrkimyksistä noussutta kohua, josta kirjoitin täällä. Puolue on viime päivinä tiedottanut ahkerasti kannoistaan liittyen opiskelun maksuttomuuteen.

Iltalehti taas uutisoi, että "vasemmisto heittää lokaa" kykypuolueen niskaan. Kas kun Kokoomus ei valita, että kiusaamme tai viemme tikkarin kädestä. Räksyttää nimittäin kyllä sietää jos opetusministeri Henna Virkkunen ihan tosissaan väittää, ettei tiedä mitä hänen ministeriössään puuhataan kun laaditaan raportteja lukukausimaksujen laajentamisesta.

Tällä hetkellä käydään eri työryhmissä keskustelua opintotuen uudistamisesta ja lukukausimaksuista. Poliittiset voimasuhteet näyttävät valitettavasti siltä, että joko lukukausimaksut tai heikennykset opintotukeen uhkaavat toteutua. Näitä käsitellään viimeistään hallitusneuvotteluissa, mikä näyttääkin varsin todennäköiseltä. Hulluahan minkään puolueen olisi ennen vaaleja vaatia heikennyksiä satojen tuhansien opiskelijoiden elämään kuten opetusministeriön raportti koulutusviennistä tekee.

Riippumatta Kokoomuksen kannoista Suomessa on käytössä osittain maksullinen koulutusjärjestelmä. Kurssikirjat ja -välineet ovat maksullisia toisella asteella ja korkea-asteella. Ammattikouluissa peritään maksuja jopa työturvallisuusvälineistä. Oppimateriaalien lisäksi myös opintolaina tekee koulutuksesta maksullista.

Korkojen maksaminen perustoimeentulosta voi olla lukukausimaksutonta, mutta maksutonta se ei ole. Tässä valossa Timo Heinosen paikkailuyritykset: Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille asettuu hyvin ristiriitaiseen valoon.

Kokoomuksen omassa ohjelmassa nimittäin todetaan, että:

Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi opiskelijoita turvaamaan toimeentuloaan rohkeammin opintolainalla, mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta.

Tämä linja on selvästi opiskelijoiden etujen vastainen. Nyt kaikkien aidosti koulutusta arvostavien tulisikin pitää huolta siitä, että vaatimus "maksuttomasta koulutuksesta" saa rinnalleen vaatimuksen perustulosta tai vähintään lainapainotteisuuden vähentämisestä, eikä lisäämisestä. Tämän voi toteuttaa sodalla Facebookissa tai ilman, mutta loanheittoa nämä vaatimukset eivät ole.

Asumisloukut

2010-02-23T12:49:00.005+02:00

Vuokra-asuminen ei ole tasa-arvoisessa asemassa suhteessa omistusasumiseen. Syynä tähän on jälkimmäisen verovähennysoikeus. Se taas näyttäisi olevan kuuma peruna, johon kukaan politikko ei uskalla tarttua. Suomalaisen epädemokratian perinteitä kunnioittaen virkamiehet avasivat tämänkin poliittisen debatin alivaltiosihteeri Hetemäen työryhmän kautta. Yhteiskunnallista liikehdintää aiheen tiimoilta tosin nähtiin jo viime syksynä.

Ei tarvitse mennä kuin naapurimaahan Ruotsiin niin virkamiesten huseeraaminen ministereiden tonteilla ei olisi mahdollista. Vain Suomessa poliittinen vastuu on ulkoistettu virkamiehille. Viimeisimpänä osoituksena tästä käykööt vaikka maksullisen opetuksen vastainen kapina, jonka seurauksena Kokoomus sanoutui irti opetusministeriöltään tilaamasta raportista, jonka laatimisesta vastasi kokoomuslainen alivaltiosihteeri. Seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä kuulemme sitten vääjämättömyydestä, edistyksestä ja muusta, jonka takia vaan on pakko totella työryhmiä.

Takaisin asumiseen. Keskellä lamapuheita, lomautuksia ja alkavaa lakkokevättä asumisen hinta menee omia menojaan. Vuokrat nousivat viime vuonna yli 4 prosenttia, Helsingissä vielä enemmän. Omistusasumisen kohdalla asuntoministeri manasi jo mahdollisen kuplan syntymistä hintojen ylitettäessä jo vuoden 2008 ennätystason.

Hintojen nousu johtuu siitä, että asuntoja ei rakenneta tarpeeksi. Kun jostain on pulaa hinnat kipuavat taivaisiin. Muita syitä asuntojen hinnannousulle ovat alhainen korkotaso ja asuntojen verovähennysoikeus. Valtio tuki vuonna 2008 asuntojen omistamista melkein 900 miljoonalla eurolla, eli lähes tuplasti enemmän kuin mitä se maksoi yleistä asumistukea.

Epätasa-arvoa asuntojen omistamisen kohdalla luo se, että myös vuokratulot menevät asuntoja omistaville. Asunnon omistajia tuetaan siis nykyisellä tukijärjestelmällä kaksinkertaisesti tavalla, joka jatkuvasti nostaa vuokria. Ympäristöministeriön 2004 vuoden selvityksen mukaan varakkaimman viidenneksen asumista tuetaan enemmän kuin toisiksi parhaiten toimeentulevan viidenneksen. Sittemmin verovähennykset ovat tosin kolminkertaistuneet. Nykyjärjestelmän suurimmat hyötyjät eivät siis myöskään ole ns. keskiluokka kuten usein väitetään, vaan kaikkein varakkaimmat.

Huonosti toimivan ja epätasa-arvoisen järjestelmän korjaamiseksi on useita vaihtoehtoja kuten vuokramenojen vähentäminen verotuksessa, mikä epäilemättä tulisi kalliiksi. Toinen vaihtoehto on asumisen verottaminen omistusasumisesta saatavan hyödyn takia, joka tosin kuulostaa monimutkaiselta ja poliittisesti vielä hankalammalta. Jäljelle jäävät siis omistusasuntojen verovähennysoikeuden rajoittaminen ja/tai vuokrakatot. Uskaltaisikohan joku esittäää näitä..?

Ainakaan valtiovarainministeri Katainen ei halua kantaa vastuuta omasta tontistaan verotuksest. Hänelle on olennaista vaan, että Hetemäen työryhmältä "tulee hyviä esityksiä" eli, että ne joutuu tekemään joku muu kuin hän.

Työmarkkinoiden vahvempi osapuoli

2010-02-20T11:02:00.002+02:00

Vastaukseni siihen, että huonot työntekijät ovat tabu. Julkaistu lyhennettynä Suomen Kuvalehdessä 19.2.

Jarkko Vesikansa (SK 5.2.) kirjoittaa huonojen työntekijöiden olevan tabu ja Vasemmistonuorten "näyttäytyvän ääripoppoona, koska keräämme ilmianna pomosi -kampanjallamme tietoja työpaikkojen väärinkäytöksistä."

Vesikansan kolumnia tarkemmin pohdiskellessa tilanne näyttäytyy kuitenkin päinvastaisena. Maassa, jossa yritysjohtajia arvostetaan lähes yli-ihmisinä, työnteettäjien väärinkäytöksiä kritisoiva kampanjamme on herättänyt valtavan kritiikkiryöpyn. Vielä enemmän se on kuitenkin saanut kiitosta. Ihmisten kokemukset työelämästä ovat koventuneet ja vastakkainasettelu on palannut yhä voimakkaammin näyttämölle, kuten esimerkiksi lentokentän ja DNA:n asiakaspalvelun viimeaikaiset tai satamien tulevat lakot osoittavat.

Vesikansan kirjoitus sivuaa trendikkäästi nuorison "haahuilua" ja keskittyy työnantajien ylistämiseen ja pysyttelee kapea-alaisessa eläkenäkökulmassa, joka huomioi vain ns. suuret ikäluokat.

Pötypuhetta sanon minä. Nuoria ajetaan yhä tiukemmin joustavaksi sukupolveksi, jolle on normaalia työskennellä ilmaiseksi työvoimatoimiston pakkoharjoitteluissa. Lisäksi, joka tuutista kuulee "ennen oli kaikki paremmin" -sukupolven mantraa työn (ehdoista ja palkasta viis) autuaaksi tekevästä vaikutuksesta ja huolta omista eläkkeistään. Onko niin vaikeaa ajatella, että nuoret haluavat samat työehdot, samat palkat, samat eläkkeet ja saman sosiaaliturvan kuin muutkin?

Viime laman jälkeen tuottavuus on noussut reippaasti ja työntekijöiden osuus tuotannon arvonlisäyksestä on laskenut pääoman hyväksi. Kaiken kannustinpuheen keskellä työntekijöitä siis aliarvostetaan rahallisesti. Samaan aikaan työn kuormittavuus on useiden tutkimusten mukaan kasvanut merkittävästi. Tästä kertoo myös Vasemmistonuorten kampanjan tulokset.

Kidutuksen yhteiskuntavastuu ja Yleisradio

2010-02-18T16:44:00.000+02:00

Nokia Siemensin yhteiskuntasuhteista ja yritysvastuusta vastaava johtaja Lauri Kivinen valittiin yksimielisiesti Yleisradion uudeksi toimitusjohtajaksi. Kivinen kommentoi valintaansa näin:

Olen ollut mukana matkaviestinnän vallankumouksessa, ja kaikki viittaa siihen, että suuret muutokset ovat edessä koko mediamaailmassa ja tiedonvälityksessä.

Vallankumous kuulostaa pelottavalta Kivisen suusta, joka on osana Nokia Siemensin organisaatiota myynyt Iraniin vakoiluvarusteita, jotka mahdollistavat toisinajattelijoiden vainoamisen ja puolustanut kaupankäyntiä diktaatuurien kanssa. Toisinajattelijoiden asema Iranissa ei muutenkaan ole vahva kuten kuvassa näkyy.

YLEn verkkosivuilla nimimerkki Opettaja kommentoi näin:

Ylen johtoon valittiin henkilö, joka oli yhteiskuntavastuun johtaja NSN:llä silloin, kun firma myi Iranille vakoilukeskuksen oman maan kansalaisten polkemista varten.En voi mitenkään hyväksyä tätä valintaa.

Itse tyydyn toteamaan, että tämä on huono päivä julkisen palvelun tiedonvälitykselle ja sananvapaudelle. Perkele.

Kokoomuksella yhteyksiä Vasemmistonuorten johtoon?

2010-02-18T11:05:00.003+02:00

Kookomuslaisen opetusministerin Henna Virkkusen kokoomuslaiselta valtiosihteeriltä Heljä Misukalta tilaama koulutusvientisuunnitelma toteaa: "Kysymys korkeakoulujen maksullisuudesta esitetään otettavaksi osaksi seuraavan hallitusohjelman valmistelua". Tämän tultua julki eri kokkarit selittelivätkin sitten, että kannattavat jotain outoja tulkintoja maksuttomasta korkeakoulutuksesta. Uuskieli on astunut näyttämölle.

Jukka Peltokoski ja Veikko Eranti ehtivät jo mainiosti raportoida mistä vientisuunnitelmassa on kyse, niin tyydyn itse kommentoimaan kokkareiden verkkouutisten tarinoita. Ainoana lisäyksenä mainittakoot, että ehkä konsultti tekee lukukausimaksuesityksen, jota kokkarit väittävät, etteivät tee...

Verkkouutiset kertoo, että Hennan viharyhmäksi kokeman, facebook-ryhmän Vastustamme Kokoomuksen suunnitelmia muuttaa opiskelu maksulliseksi perustajiin kuuluu Vasemmistonuorten johtoa. Viharyhmä on tietenkin linjassa sen kanssa, että olemme ääripoppoo, mutta mistä tämä mainio tiedustelutieto, että järjestömme johto olisi perustanut ryhmän on peräisin?

Oman käsitykseni mukaan järjestömme osallisuus ryhmän perustamiseen on sotahuhu, keskellä sitä facebook-sotaa, jota verkkouutiset niinikään väittää asiasta käytävän.

Kaiken sodan ja vihan, tai ehkä Peltokosken lanseeramaan "kokoomuskritiikin", keskellä kiittäisin mielelläni meille ilmaista mainostilaa tarjoavaa tahoa. Meille nimittäin koulutuksen maksuttomuus on asia jota oikeasti kannatamme, eikä meidän tarvitse kierrellä, kaarrella tai saivarrella sen ympärillä ollenkaan.

Tätä mieltä näyttäisi olevan myös 25 000 ihmistä, jotka vuorokaudessa liittyivät facebook-ryhmään maksuttoman koulutuksen puolesta ja Kokoomusta vastaan.

Syyttääkö Kokoomusnuorten pj. siirtolaisia äärioikeiston rikoksista?

2010-02-16T19:53:00.003+02:00

Toveri Nieminen analysoi Kokoomuksen suhdetta ääriliikkeisiin ja mainitsee nuorten liiton haluavan viedä puolueen kauas oikealle. Malliesimerkki tästä on Kokoomusnuorten surkuhupaisa väittely hakaristin palauttamisesta Suomen ilmavoimien tunnukseksi. Viimeisin veto on puheenjohtaja Rydmanin blogimerkintä Malmöstä ja kaupungin juutalaisvihasta:

"Kyse on Ruotsin Malmöstä, jossa juutalaisvastainen väkivalta ja terrori ovat riistäytyneet käsistä. Asialla eivät kuitenkaan ole kaljupäiset uusnatsit, vaan radikaali islamilainen maahanmuuttajaväestö."

Tämän jälkeen Rydman yrittää osoittaa väitteensä paikkansapitävyyttä viittaamalla wikipedian tilastoihin ja omiin pohdiskeluihinsa. Se siitä faktaperäisestä, asiallisesta maahanmuuttokeskustelusta... Juutalaisten kokemus antisemitismistä pitää varmasti paikkaansa, mutta syy tähän on tuskin siirtolaisuudessa kuten Rydman yrittää esittää yhden Hesarin sähkeuutisen perusteella.

Alkeellinen lähdekritiikki osoittaisi, että HS pohjaa juttunsa Skånskan juttusarjaan antisemitismistä, tarkemmin ottaen tähän. Siirtolaisuuden ja antisemitismin yhteys ei ilmene juttusarjassa. Rydmanin blogimerkintä pelaa siis mielikuvilla, väitteillä ja vääristelyllä.

Pitkä ja osittain ansiokas juttusarja dokumentoi antisemitismiä ja muunlaista rasismia, johon ehdottomasti on puututtava. Esimerkiksi keskittymällä natsiryhmien ja Etelä-Ruotsissa vahvoilla olevien natsitaustaisten Sverigedemokraterna kritisoimiseen ja kitkemiseen poliittiselta kentältä. Juttusarja EI kerro esimerkiksi "maahanmuuttajaväestöön" kuuluvien "terrorintekijöiden" tuomioista vaan muun muuassa seuraavaa:

oikeistolainen (moderaterna) ministeri on sitä mieltä, että uhkakuvat juutalaisia kohtaan eivät pidä paikkaansa
poliisi kertoo juutalaisiin kohdistuneiden viharikosten määrän kaksinkertaistuneen
juutalaisen seurakunnan edustaja toteaa, ettei kovin moni muslimi ole antisemitisti (Sydsvenskan)
poismuuttava hesarissakin esiintyvä Marcus spekuloi muslimien osuudesta rikoksiin
kaupunginjohtaja kertoo tekijöinä olevan natseja
juutalainen nainen kertoo, etteivät muslimit ole ongelma vaan natsit ja tavalliset ruotsalaiset rasistit
imaami vaatii oikeusvaltioperiaatteen toteutumista
malmöläinen monietninen jalkapallojoukkue, jossa pelaa myös suomalaisia, kokee rasismia
juutalaisen seurakunnan edustaja puhuu äärioikeiston suosimasta ZOG-salaliitosta ja syyttää siitä vasemmistoa
muslimit kertovat heihin kohdistuvista hyökkäyksistä

On äärimmäisen tärkeää vastustaa antisemitismiä ja kaikkea muutakin rasismia kuten esim. Israelin harjoittamaa apartheidia. Jos Kokoomusnuorissa oikeasti oltaisiin kiinnostuneita antisemitismin vastustamisesta, keskityttäisiin sielläkin esimerkiksi rasistiryhmien tuhoamiseen, eikä suomalaisten pelotteluun Malmön siirtolaisväestön leimaamisella. Retoriikka on kuin suoraan Sverigedemokraterna-puolueelta, joka ihan oikeasti tulee äärioikealta.

Käännytysvimma ja kulttuurierot

2010-02-06T00:26:00.000+02:00

Teksti on julkaistu Kansan Uutisissa 5.2.

Osallistuin viime viikolla Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen Kööpenhaminassa. Tunnelma oli kaikin puolin kotoisa. Junat myöhästelivät lumimyrskyn takia, nuorisotyöttömyys puhutti ja älyttömimmät viranomaispäätökset, joista kuulin, kohdistuivat ei-kansalaisiin. Uutuudenviehätys syntyi siitä, että tällä kertaa sossupummit, joiden loisiminen puhutti, eivät olleetkaan ”kehittyvistä maista”.

Kokouksessa käsiteltiin pohjoismaalaisten käännyttämistä toisesta Pohjoismaasta takaisin kotimaahansa. Viranomaisten tiukentuneet siirtolaiskontrollit näyttäisivät nykyään kohdistuvan myös viikinkien perillisiin.

Pohjoismaiden rajaesteiden hälventämistä edistävän Gränshinderforumin virkamies raportoi meille kahdesta esimerkistä, jossa sosiaalipalveluita hakenut, raskaana oleva norjalainen on käännytetty Tanskasta. Toinen opiskeli ja toinen oli töissä tarjoilijana, molemmilla on tanskalaiset puolisot.

Ruotsissa on törmätty tilanteisiin, joissa työttömyysturvapäätöstä odottavia norjalaisia ja islantilaisia on ohjattu kotimaihinsa pitkien käsittelyaikojen aikana. Syynä heidän kohdallaan on ollut asiointi sosiaalitoimistossa lakisääteisiä etuuksia odottaessa. Nykymaailmassa poikkeuksista on tapana tulla sääntöjä ja onkin aivan varmaa, että vastaavia tapauksia on paljon enemmän. Tilastoja näistä käännytyksistä ei ole.

Pohjoismaisen yhteistyön keskeisiä periaatteita on 1950-luvulta asti ollut rajaesteiden poistaminen. Pohjolassa on vallinnut passivapaus ja työmarkkinat ovat olleet käytännössä yhteiset jo vuodesta 1954, paljon ennen EU:n suomaa eurokansalaisten vapaata liikkuvuutta. Maailmankolkkamme tunnuspiirteeksi mielletty hyvinvointivaltio näyttäisi kuitenkin koskettavan nykyisellään ainoastaan oikean passin omistajaa, oleskeluoikeudesta viis. Tee työtä, älä vaadi palveluita ja tervetuloa Tanskaan!

Mielivaltaisista viranomaistoimenpiteistä ja fanaattisista sosiaalitoimikäännytyksistä kärsivät eniten tavalliset kansalaiset, jotka turvautuvat sosiaalipalveluihin satunnaisesti silloin, kun tarvitsevat.

Heikoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi Kööpenhaminaan toistuvasti palaavat päihdeongelmaiset asunnottomat, joita myös käännytetään tai paperittomat siirtolaiset, taas usein viis veisaavat mielivaltaisesta viranomaiskontrollista. Heillä kun pakkotoimenpiteistä huolimatta on parempi olla paikassa, johon ovat valinneet liikkua.

Tarkemmin ajateltuna tämäkin moraalipaniikki ja käännytysvimma on kovin tuttua, se muistuttaa kovasti kotoisen Helsingin keskustelua Itä-Euroopan romaneista.

Äärikapitalistit kaikkia muita vastaan

2010-01-30T15:02:00.005+02:00

Äärikapitalisti Björn Wahlroos kertoi viime viikolla totuuksia MTV3:n uutisille, että opiskelijat ovat laiskoja ja, että Suomessa tehdään aivan liian vähän töitä.:

Miksi ihmeessä meillä on Euroopan pisimmät opiskeluajat? Miksi ihmeessä opiskelijat pitävät luonnollisena, että kun he ottavat paperinsa ulos, ilmoittautuvat heti työttömyyskortistoon? Kyllä meidän pitää vaatia nuorisolta jotain, jos me vaadimme tulevilta eläkeläisiltä, kertoo Wahlroos.

Vihollista ei tule ikinä aliarvioida, jonka takia Wahlroosin lausuntoa ei kannata tuomita typeryydestä. Sen sijaan siihen kannattaa suhtautua laskelmoivana hänen yhteiskunnallista ja taloudellista asemaansa edistävänä. Tehostamispuheen alta löytyy varakkaita suosiva ja tuloeroja kasvattava poliittinen linja. Meidän on rakennettava omamme, työn ja varallisuuden jaon linjaa.

Suomesta esimerkiksi löytyy porukka, joka voi nostaa 90 000€ pääomatuloja vuodessa verottomana tai nostaa kaikki tulonsa pääomaveroina ja maksaa 28 prosentin tasaveroa. Onneksi Wahlroosin palturipuhe ei kuitenkaan vakuuta helsinkiläisiä opiskelijatoimijoita, joiden mediaanitulot ovat melkein 250€ alle suomalaisen köyhyysrajan HYY:n toimeentuloselvityksen mukaan:

Turhauttaako elämä, opiskelu, toimeentulo?
Perustulo!
Suora toiminta!

Opiskelijoiden lisäksi myös Vasemmistoliitto pohtii tietään kohti perustuloa:

Työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahat tulee korottaa 750 euroon kuukaudessa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa indeksiin. Tämä on tärkein askel kohti perustuloa.

Toivottavasti saamme opiskelijat vielä mukaan listaukseen ennen kuin paperi hyväksytään kesäkuun puoluekokouksessa. Käykää kommentoimassa!

Niistä tuloeroista vielä. Tilastokeskuksen mukaan alle köyhyysrajan elävien ihmisten tulot jäävät jatkuvasti enemmän ja enemmän jälkeen. Yksi suuri syy tähän on työttömyys. Perusturvan nostamisen lisäksi tarvitaan työn jakamista, jotta tuloerojen kasvu saadaan kääntymään. Muuten työelämässä olevat joutuvat tekemään entistä enemmän ja polttamaan itsensä loppuun kuten nyt jo tapahtuu.

Väkivaltajournalismi ja vapaaottelu

2010-01-24T13:56:00.004+02:00

Törmäsin kamppailulajiharrastajien Potku-foorumilla Esa Liljan kolumniin (HS 7.1.) JIM-kanavalla näytetystä suositusta tosi-tv-ohjelmasta The Ultimate Fighterista. Ohjelmassa haetaan vapaaottelijoita UFC-organisaatioon. Kyseinen ohjelma sai minutkin kiinnostumaan ja aloittamaan lajin harrastamisen. Kun ehdin jo avata vaparista blogaamisen DJ-ystävieni Multitunes-blogissa, niin jatketaan samalla linjalla.

Vapaaottelu on toimittajan mielestä "kamppailu-urheilun terminaaliasema ja brutaalia väkivaltaa". Äkkiseltään kuulostaa siltä, että moraalipoliisi olisi ryöminyt kolostaan ja heittelee lauseita, joiden pohjalta voi päätellä, että toimittaja ei ole juurikaan perehtynyt lajiin. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Lilja on määritellyt väkivallan käsitteen kokonaan uusiksi. Yleensä väkivallan on nimittäin ajateltu loukkaavaan jonkun toisen koskemattomuutta. Vaan eiköhän ottelija luovu siitä ihan itse astuessaan kehään?

Vapaaottelu on kieltämättä raju laji, mutta juuri sitä; urheilulaji. Ottelussa kaksi kamppailijaa nousee kehään tai häkkiin ja noudattaa lajin sääntöjä. Asiaan kuuluu myös lähes poikkeuksetta, että ottelun alussa paiskataan hanskat yhteen ja ottelun jälkeen kätellään tai halataan ja kehutaan kilpakumppania.Vapaaottelulla on myös oma lajiliittonsa, joka sääntelee kilpailutoimintaa.

Liljan kukkahattusetäily tuntuu vielä typerämmältä, kun otetaan huomioon, etteivät ihmiset nykyisellään harrasta kovinkaan paljoa liikuntaa. Vapaaottelu on nopeimmin kasvavia urheilulajeja maailmassa ja sen harrastajamäärät ovat räjähtäneet kasvuun osittain juuri televisioinnin seurauksena. Väkivalta taas kumpuaa usein turhautumisesta ja kasautuvasta aggressiosta. Mikä olisikaan parempi tapa purkaa näitä kuin potkupainia itsensä puhki turvaallisessa treeniympäristössä?

TV-ohjelman roolista markkinointikoneistona UFC:lle Lilja on toki oikeassa. Mutta olisikohan hänen pointtinsa kuitenkin ensisijaisesti upottaa väkivalta ja pelko kolumniinsa ollakseen "ajan hengessä" kuin varsinaisesti analysoida tv-viihdettä ja vapaaottelun luonnetta?

Oikeusministeriön työryhmä esittää rasisteille marttyyriutta

2010-01-21T17:22:00.002+02:00

Oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö rasistisista rikoksista on malliesimerkki kansalaisten oikeustajua loukkaavasta lainsäädännöstä. Lain poliittisia seurauksia, valvontaa ja "bensaa liekkeihin" -vaikutusta ei paperissa käsitellä. Siitä huolimatta on täysin selvää, että emme tarvitse moraalista lainsäädäntöä, jota ei voi valvoa, vaan ihmisten toimeentulon ja oikeuksien turvaamista.

Sähköisiä oikeuksia puolustavan Effin mukaan työryhmän ehdotus laiksi tekisi pahimmillaan tutkimustulosten julkaisemisen tai rasismista raportoimisen rikoksen. Saksassa vastaava toimii jo nykyisellään, ainakin käytännössä. Ehdotus on yhtä älytön kuin Ulla Karttusen tuomio lapsipornorikoksesta ja Matti Nikin sivuston sensurointi.

Poliittisen ongelman esityksestä tekee, että se antaisi rasisteille jälleen yhden syyn julistautua valtion sortamiksi ja kerätä myötätuntoa laajemminkin kuin vertaisryhmistään.

Vaikka rasistinen kirjoiittelu on ongelmallista, raivostuttavaa ja ajoittain huolestuttavaa niin julkisen vallan ensisijainen tehtävä ei voi olla lisäkiihokkeiden tarjoilu kansanryhmiä vastaan lietsoville. Sen sijaan valtion ja kuntien tulisi lopettaa esimerkiksi romanien vaino, mielivaltaiset käännytykset, ulkomaalaisten säilöönotto, siirtolaisten perusoikeuksien rajoittaminen ja muut rasistiset käytäntönsä. Esityksellä taas piiloudutaan oman kyvyttömyyden hoitaa siirtolaispolitiikkaa taakse.

Pääoman kasaaminen ei kannata muille kuin omistajille

2010-01-18T16:24:00.001+02:00

Tänään silmääni pisti uutinen, joka yllättää suurinpiirtein yhtä paljon kuin lumisade talvisin. Oli kirjoittelun syynä valelääkäripelko tai jokin muu niin pääasia, että kirjoitetaan. MTV3 kertoo, että ulkoistettu terveydenhuolto ei tuokaan säästöä:

Lahti on terveyspalvelujen ulkoistamisessa pioneeri. Tällä hetkellä Lahti ostaa terveyspalveluja kolmelta eri yritykseltä. 2000-luku onkin lääkäripalveluja myyvien yrityksien nousukausi. "Viimeisen viiden vuoden aikana näiden yritysten liikevaihto on kasvanu yhteensä 20 miljoonasta jopa 200 miljoonaan", kertoo tutkimuspäällikkö Hennamari Mikkola Kelan tutkimusosastolta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. Stakes) tuoreen tutkimuksen (MTV3:n lähde) mukaan lääkäreitä vuokraavat yritykset keräävät vuosi vuodelta suuremmat voitot, mutta se ei välttämättä tarkoita, että potilaskäynnit lisääntyisivät.

Samaan aikaan Suomen johtava terveydenhuollon asiantuntija arkkiatri Risto Pelkonen kertoo, että terveyspalveluiden ulkoistaminen ei tuo säästöjä tai paranna palveluiden laatua.

Maalaisjärjellä varustetuillehan tämä on ollut ennenkin selvää. Jos joku, eli tässä tapauksessa yksityinen lääkärifirma, kuorii kermat päältä niin, sitä on oltava useammassa kerroksessa. Tämä taas tekee kakusta kalliimmaan.

Kapitalismi pyrkii jatkuvasti kasaamaan pääomaa, kun "yksityisellä puolella" ei onnistu, on julkisia yksityistettävä. On hyvin yksinkertaista matematiikkaa, että palvelu on halvempaa kuin palvelu+voitto. Tehostamiseen julkisella puolella tosin on hyvinkin varaa.

Kaikesta tästä herääkin kysymys miten hankintalakia kierretään. Esimerkiksi Mehiläisen omistama Carema on Karjaalla rikkonut kaupungin kanssa tekemäänsä sopimusta, jossa se sitoutuu viiden lääkärin palkkaamiseen. Yritys on siis kasannut voittonsa sillä, että se on palkannut liian vähän lääkäreitä ja välillä pitämällä suomenkielentaidottomia ruotsalaisia lääkäriharjoittelijoita töissä.

Ainoa oikea ratkaisu olisikin lopettaa kaikki julkinen tuki yksityiselle terveydenhuollolle.

Poikkeustila

2010-01-14T13:46:00.003+02:00

Mun kolumni Kansan Uutisissa 10.1.

Vuodenvaihteessa on aina mukavaa summata menneitä ja miettiä tulevia. Tämä on myös aika vuodesta, jolloin yleensä ehdin lukemaan eniten. Fiktion puolelta tämän joulunajan ehdoton suosikkini on ollut Jan Guilloun Men inte om det gäller din dotter. Kirja on Guilloun osittain päällekkäisten terrorismi- ja Hamilton-sarjojen viimeinen teos, ja osoittaa mainiosti vallan, valtion ja median keskeisyyden politiikassa.

Toinen mieluista lukukokemus on Voima-lehden joulu- ja tammikuun kymmenvuotisjuhlanumero. Lehti kertaa maailman tapahtumat vuoden 1999 WTO-neuvotteluista Obamaan ja Lissabonin sopimukseen asti. Vuosituhatvaihteen otsikot kirkuvat ”Toisenlainen Seattle” ja ”WTO:n symbolit sortuvat”. Näistä lukiessani kiinnostuin itsekin kokonaisvaltaisesti politiikasta.

Kun peilaamme 2000-lukua ja tarkastelemme yhteiskuntaa keskeisten ilmiöiden, kuten talouskriisin, terrorismin vastaisen sodan, globalisaation, siirtolaisuuden, prekarisaation ja työnjaon, ilmastonmuutoksen tai internetin hallintapyrkimyksien kautta on ilmeistä, että elämme eräänlaista pysyvää poikkeustilaa. Politiikkaa tehdään valitettavasti pelolla, aivan kuten ennenkin. Valta ei myöskään ole katoamassa mihinkään vaan keskittymässä aivan kuten vauraus.

Kööpenhaminan ilmastokokous, päätöksenä kymmenen vuoden aikajanalle, summaa pysyvän poikkeustilan ja syvenevän vastakkainasettelun mainiosti. Lähemmäs 10 000 poliisia haarniskoissaan hakkaamassa mielenosoittajia ja länsimaat pettämässä Etelän odotuksia kokoussaleissa, oliko tässä jotain ennalta arvaamatonta? Ei tietenkään. Sen sijaan tiedotusvälineiden mittava kritiikittömyys suhteessa Kiinaan ja todelliseen valtaan on hivenen yllättävää.

Guardian-lehden (22.12.) neuvotteluja seuranneen Mark Lynasin mukaan Kiina vesitti kaikki yritykset päästä neuvotteluissa sovun sijasta oikeudenmukaisuuteen ja vaati kaikkia numeraalisia tavoitteita poistettavaksi sopimuksesta. Kun sopimusta ei saatu, kaikki julkilausutut päästövähennystavoitteet ja niiden toteuttaminen lisäävät hiilellä käyvän Kiinan etumatkaa. Kiina vahvisti asemaansa, nöyryytti Obamaa sekä Eurooppaa ja osoitti kansainvälisen järjestelmän kriisin yhtä mainiosti kuin Seattlen mielenosoittajat aikanaan.

Guilloun mukaan hänen oli kylmän sodan päättymisen jälkeen haudattava agenttihahmo Hamilton. Totuus on fiktiota ihmeellisempää, ja fiktiossa agentit ja kansainvälisen diplomatian kulisseissa tapahtuva vallan uusjako toimii jo mainiosti. Maailmanjärjestys on pysyvästi muuttumassa.

Siirtolaisuutta ei voi kritisoida

2010-01-12T17:23:00.001+02:00

Eräs ruotsalainen toveri linkitti facebookissa mainioon tulkintaan "islamkriittisen" olkinukketekstin pääpiirteistä.

Sama toimii monelta osin myös "maahanmuutto- tai monikulttuurisuuskritiikkiin". Jos ao. väitteitä ei löydy yhdestä teksistä, niin viimeistään muutaman keskustelupalstakommentin jälkeen kaikki on käyty läpi. Pätee ainakin hesarin keskusteluun.

10 kohdan ohjelma (olkinukke) "maahanmuttokritiikin" kirjoittamiseksi.

Väitä, että siirtolaisuutta tai islamia ei voi kritisoida.
Totea, että meidän on uskallettava kritisoida molempia ja aloita kritiikki osoittaaksesi rohkeutesi ja ainutlaatuisuutesi.
Väitä, että islam on valloittamassa Eurooppaa. Mitään järjellistä todistusaineistoahan tälle ei löydy, mutta osoittaaksesi rautaisen asiantuntijuutesi voit vaikka viitata Salman Rushdieen tai Saudi-Arabiassa tapahtuvaan sortoon. Ei sillä, että kumpikaan liittyisi Eurooppaan, mutta vaikutat ainakin asiantuntevalta. Voit myös todistaa väitteesi sillä, että sarjakuvapiirtäjän kimppuun on käyty tai, että joissain kaupungeissa on minareetteja.
Yhdistä siirtolaisuus ja islaminusko islamisteihin
Totea, että islamistit tekevät yhteistyötä natsien kanssa ja, että heillä on paljon yhteistä.
Yhdistä islamismi ja naisten kivittäminen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vaino, vaikka naisten oikeudet tai yhdenvertaisuus olisivatkin mielestäsi muuten toissijaisia.)
Yhdistä vasemmisto ja islamistit, mainitse vaikka, että siirtolaisia on käynyt samoissa mielenosoituksissa vasemmistolaisten kanssa.
Muistuta sananvapaudesta ja demokratiasta. Vaikka tämä tuntuisi itsestään selvältä, tee silti niin, jotta osoitat kuinka yleviä ajatuksia sinulla on.
Älä missään nimessä unohda mainita Islamofobiaa. Kirjoita, että käsite on epäselvä ja, että sitä on voitava kritisoida.
Lopeta viittaamalla sananvapauteen ja demokratiaan, jota luonnollisesti puolustat (kunhan saat rajata kenet se kattaa).

Politiikan jako uusiksi

2009-12-10T15:03:00.000+02:00

Mun kolumni Kansan Uutisissa 8.12. Kuva @Vallankumouksen hedelmiä

Olen viime aikoina pohtinut erilaisia aatesuuntauksia ja niiden sisältämiä vastakkainasetteluja. Avauksia ovat olleet muun muassa Päivi Räsäsen ekokonservatismi, Timo Soinin ei-vihreä konservatismi ja kokoomuksen ”kiihkoton maahanmuuttopolitiikka”, joka haluaa poistaa siirtolaisuuden vetotekijöitä. Vihreät taas ehtivät julistaa, että heidän liberaali maailmankuvansa ei mahdollista yhteistyötä Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien kanssa, mikä mielestäni onkin oikein hyvä näkemys.

Kokoomuksen maahanmuuttopaperissa todetaan, että turvapaikkaa haetaan usein muusta syystä kuin suojelun tarpeesta. Edistyksellinen vasemmisto onkin jo pitkään ollut sitä mieltä, että koko turvapaikkajärjestelmä on olemassa ensisijaisesti työmarkkinoiden sääntelyn vuoksi. Hallituksen ajama turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden rajoittaminen tuottaakin Suomeen paperittomia siirtolaisia samalla tavalla kuin muualla Euroopassa on tapahtunut. Hienoa, että Kokoomuskin on herännyt järjestelmän kriisiin.

Viime viikolla lööpit kirkuivat Soinin kaverilleen räätälöimästä EU:n huippuvirasta. Brysselin-kone näyttäisi tehneen herravihaisesta pientalonpojasta junailijan, joka toimii rekrytoinnissa ”EU:n tavalla”, kuten A-studio ansiokkaasti paljasti. Tämä lienee sitä ”uusien puolueiden politiikkaa”, josta välillä kuulee puhuttavan. Tällä huomiolla en tietenkään tarkoita moralisoida vaan kertoa, että politiikassa toimitaan vallan saavuttamiseksi. Tämän näyttämisestä osoitankin kiitokset Perussuomalaisille.

Rock-tähti-filosofi Slavoj Žižek luennoi maanantaina Helsingin yliopistolla otsikolla: Mitä on kommunismi tänään? Žižek kuvaili vasemmiston valitettavan lamaantunutta tilaa osuvasti muun muassa kertomalla miten äärioikeisto kommunikoi työläisten taisteluja tehokkaammin kuin vasemmisto.

Tämä tarkoittaa Žižekin mukaan sitä, että liberalismin ja oikeistopopulismin välinen vastakkainasettelu on keskeistä nykypolitiikassa. Kyse on täysin samasta asiasta kuin näennäisestä, luokkasuhteet kieltävästä, liberalismin ja konservatismin välisestä vastakkainasettelusta. Tällaisella kentällä ei vasemmistolle valitettavasti ole tilaa.

Slovenialaisen Žižekin näkemykset jaetaan myös Brysselissä. Timo Soini kirjoittaakin blogissaan työn ja pääoman välisestä sekä uuden ja vanhan politiikan välisestä ristiriidasta. Samalla Soini haukkuu järkivihreät porvarit, ekokonservatiivit kristityt ja punavihreät vassarit idiooteiksi. Sopii hyvin yhteen Žižekin kirjan Politiikkaa, idiootti! kanssa.

Vasemmiston ensisijaisen prioriteetin tulee olla konservatismi–liberalismi-akselin hävittäminen ja oikeisto–vasemmisto-jaon palauttaminen keskiöön. Žižekin sanoin: ”Ihmiskasvoista kapitalismia ei ole olemassa”. Meidän tehtävämme on palauttaa usko ihmiskasvoiseen sosialismiin.

Sika-Liisa ja Pässi Jujunen

2009-12-10T14:00:00.004+02:00

Toverit eläinoikeusliikkeessä antoivat joululahjan ministerille julkaisemalla tuoretta kuvamateriaalia 30 sikatilalta, joista osaa oli käyty kuvaamassa myös vuonna 2007. Vuonna 2007 ministeri Sirkka-Liisa Anttila lupasi korjata eläinten olot välittömällä lainsäädännöllä ja valvonnalla.

Tällä viikolla, verkossa laajalti Sika-Liisaksi nimitetty, maa- ja metsätalousministeri Anttila jatkaa samaa kahden vuoden takaista litaniaa siitä, että kuvat ovat lavastettuja ja, että ministeriö on tehnyt kaikkensa. Olisiko jo korkea aika sulkea tilat, jotka eivät noudata edes lakia? Tämä olisi samalla mainio alkusysäys tehomaatalouden lakkauttamiselle.

Toinen otsikon aiheista, verkossa Pässi Jujuseksi kutsuttu, Jussi Pajunen sen sijaan yritti lakkautuslistoillaan nopeaa ohi valtuuston. Onneksi valtuusto kuitenkin hylkäsi Pajusen haaveet kaupungin lakkauttamisesta. Valtuusto hyväksyi selvästi ponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskeva esitys valmistellaan siten, että valmistelussa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä ja että esitys tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen vuoden 2011 talousarvioesitysten tekemistä lauta- ja johtokunnissa.”

Nyt ei sitten muuta kuin asukastilaisuuksia kaikkialle ja politikkojen sanaa videolle. Etenkin kokoomuslaisten, jotka haluavat ajaa alas kaupunkimme palvelut. Noustaan kapinaan lähikoulujen, kirjastojen, leikkipuistojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden puolessa. Helsinki on rikas.

Työttömyysturvan kytköksestä

2009-12-07T11:55:00.004+02:00

Mielipidekirjoitukseni Hesariin, jota eivät julkaisseet.

Heikki Hiilamo ja Helena Hiila kirjoittavat vieraskynässään (HS 4.12.) ansiokkaasti köyhien ahdingosta. Työmarkkinatuella ei elä, eli sen saajat ovat usein riippuvaisia toimeentulotuesta. Valitettavasti he menevät pahasti metsään syyllistäessään ansiosidonnaisella työttömyystuella eläviä ensimmäisen luokan kansalaisiksi, jotka estävät rautaportein kolmannen luokan kansalaisten avun kuin Titanicilla konsanaan.

Kytkös ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan välillä tarkoittaa, että jos perusturvaa korotetaan 120 euroa, niin ansiosidonnaisen saaja hyötyy noin 65 euron verran kuukaudessa bruttona. Molempien käteen jäävä tulo olisi pienempi johtuen mm. toimeentulotuen leikkauksista ja verojen kasvusta. Perusturvan korottaminen kuroo kuitenkin umpeen ansiosidonnaisen etumatkaa.

Uudistus maksaisi valtiolle 150 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhasen kakkoshallitus on leikannut veroja noin kolmella miljardilla eurolla. Rautaporttien vartijat ovat ihan toisaalla kuin toisten työttömien joukossa.

Puheeni vasemmiston itsenäisyysjuhlassa

2009-12-07T11:45:00.000+02:00

Alla lyhennetty versio puheestani Malmin työväentalolla 6.12.

Hyvät toverit,

[johdanto kulttuureista ja yhteiskunnasta ylipäätänsä leikattu]

Monikulttuurisuudesta käytävän keskustelun keskeisin ongelma on, ettei kyseinen termi tarkoita juuri mitään. Yleisimmillään termi viittaa ajatukseen, että samassa yhteiskunnassa voi elää ihmisiä, jotka omaavat erilaisen kulttuuritaustan. Tämä lienee kiistatonta, eikä minulla ole siihen mitään lisättävää. Kulttuureista yleisemmin sen haluan puhua paljonkin.

Kulttuurit ovat muuttuvia käsitekokonaisuuksia, jotka eivät ole selvärajaisia. Ihmisten kanssakäymisessä kulttuuritaustojen vaikutus neuvotellaan jatkuvasti uusiksi. Ihmisen kuuluminen tiettyyn kulttuurin on vielä hämärtyneempää, kuin kuuluminen yhteiskuntaluokkiin, joista juuri kukaan ei juuri uskalla tänä päivänä puhua. Niistä meidän olisi puhuttava. Itsenäisyyspäivänä ja kaikkina muinakin päivinä.

Yhteiskunnassamme vallitsee siis ”kulttuurien” suhteen mitä suurin moninaisuus sekä luomusuomalaisten että muualla syntyneiden tai jotain muuta kieltä äidinkielenään puhuvien keskuudessa.

Yhteiskunnassamme on kuitenkin valitettavan paljon suuntauksia, jotka haluavat kääntää vastakkainasettelut tuotantosuhteista ja yhteiskuntaluokista eri ihonvärin omaavien, eri maissa syntyneiden tai eri kieltä puhuvien ja Suomea äidinkielenään puhuvien välille.Tähän meidän on puututtava. Puheet kulttuureista peittävät ”islamilaisten alle” yhtä lailla Talibanien sortoa paenneita afganistanilaisia sekä esimerkiksi Lähi-Idän työväenpuolueiden kaadereita, joiden muuton syy on vasemmistolainen vakaumus. Tähän kulttuurien ”uuskieleen” Vasemmiston ei tule sekaantua yleistävään puheeseen ”kulttuureista”.

On itsestään selvää, että ihmiseen vaikuttaa hänen kasvatuksensa ja yhteiskunta, jossa hän on elänyt. Yhtä selvää on, että yksilö voi toimia muulla tavoin kuin esimerkiksi hänen vanhempansa tai vastoin kun hänelle on opetettu. On pyrittävä tietoisuuden kasvattamiseen ja rajojen murtamiseen. Näiden asioiden mahdollistaminen on vasemmiston tehtävä.

Tämän kaltaisesta muutoksesta on kyse myös siinä luokkaretkessä, joka on tapahtunut esimerkiksi massakorkeakoulutuksen yhteydessä, jonka myötä niin moni suomalainen on keskiluokkaistunut. Tämän päivän yhteiskunnasta ei löydy tietoista työväenluokka vastaavaa voimaa. Sellainen on luotava! Siihen tarvitaan kriittistä tutkimusotetta ja koulutusta.

Slovenialainen filosofi Slavoj Zizek vieraili menneellä viikolla Suomessa luennoimassa. Zizek kuvaili vasemmiston valitettavan lamaantunutta tilaa osuvasti muun muassa kertomalla miten äärioikeisto kommunikoi työläisten taisteluja tehokkaammin kuin vasemmisto. Tämä tarkoittaa Zizekin mukaan sitä, että liberalismin ja oikeistopopulismin välinen vastakkainasettelu on keskeistä nykypolitiikassa. Tästä vastakkainasettelusta on puhuttu paljon myös esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja nyt se on rantautunut myös tänne.

Pohjimmiltaan tässä on kyse luokka- ja tuotantosuhteet kieltävästä, liberalismin ja konservatismin välisestä vastakkainasettelusta. Tällaisella kentällä ei vasemmistolle valitettavasti ole tilaa. Kyse on kuitenkin meistä itsestämme, olemmehan itsenäisiä tekemään päätöksiä politiikkamme suhteen.

Meidän, poliittisen vasemmiston, tulee tähdätä konservatismi-liberalismi-akselin murtamiseen ja oikeisto-vasemmisto-jaon palauttamiseen keskiöön. Zizekin sanoin: ”Ihmiskasvoista kapitalismia ei ole olemassa”, tarvitaan siis vahva puolue suojaaman meitä siltä ja tuhoamaan sortavat rakenteet. Rakennetaan yhdessä sellainen, vahva puolue siis!

Ideologia, luokka ja tilastot

2009-12-05T20:07:00.001+02:00

Olin perjantaina Radio Vegassa keskustelemassa tulevaisuuden hyvinvointipolitiikasta. Slaget efter tolv -ohjelma määrittää itsensä ruotsinkielisen Suomen päivittäiseiksi kamppailukentäksi. Juuri minulle sopivaa retoriikkaa siis.

Tällä kertaa väänsin mm. Kokoomuksen kansanedustajan Hanna-Leena Hemmingin kanssa. Hemming "vastasyytti" minua ideologisesta puheesta. Tietenkin olen ideologinen, samalla olen myös käytännöllinen. Huvittavaa on lähinnä, että oikeisto kieltää oman ideologiansa, jota jopa demarit uskaltavat kritisoida, esimerkiksi palveluiden yksityistämisen yhteydessä.

Myöhemmin Hemming syytti minua tunteellisesta väittelystä. Siihen en ottanut kantaa, mutta totesin olevani ainoa neljästä väittelijästä, joka edes viittaa tilastoihin. Konecranes hallituksen puheenjohtaja heitti niinkin härskisti, että väitti kokonaisveroasteen Ruotsissa olevan Suomea alhaisempi. Itse totesin, että nostamalla kokonaisveroastetta samalle tasolle kuin Ruotsissa, verovaroja saisi kerättyä useita miljardeja euroja enemmän kuin nykyään. Suomen nykyinen kehityssuunta on tämä (Kuva@Jussi Saramo).

Tietotekniikan kehitysmaa Suomi?

2009-11-25T22:46:00.003+02:00

Yle raportoi:

Suomi on pudonnut tietoyhteiskuntana keskikastiin, arvioidaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissa. Selvityksessä vaaditaan valtiolta nopeita toimia Suomen aseman palauttamiseksi ja uudenlaisten toimitatapojen luomiseksi.

Ennen kun pohdin minkäänlaisia ratkaisuja ajattelin, että voisin osoittaa syyttävää sormea eri lakeihin ja tahoihin, jotka hidastavat tietoyhteiskunnan kehitystä kohtaan. Sellaisia ovat ainakin Lex Karpela, Lex Nokia, oikeusjärjestelmä ja erityisesti hallitus ja sen täydellinen ymmärtämättömyys ja/tai piittaamattomuus, jonka esimerkiksi sähköinen äänestyskokeilu osoitti.

Sitten niitä ratkaisuja.. Yön yli tapahtuvaa muutosta on turha odottaa valtiolta, joka on kertaalleen tuhrinut tietoteknisen etumatkansa muuhun maailmaan. Tarvitaan siis laaja-alaista toimintakulttuurin muutosta. Vaihtoehtoja lienee ääripäinä noin kaksi; tiedon avoimuus ja kansanvalta tai suljetut järjestelmät ja yhtiövalta. Itse uskon ensimmäiseen, jälkimmäisestä kertoo kuvat.

Ensiaskeleina kohti avointa yhteiskuntaa julkishallinnon tulisi siirtyä avoimen lähdekoodin järjestelmiin ja epäkaupallinen kopiointi sallia. Valtio voisi myös näyttää esimerkkiä myös monilla muilla tavoin esimerkiksi jakamalla kaiken YLEn lähettämän tai ainakin tuottaman materiaalin suoraan verkkoon.

Sähköisistä oikeuksista enemmän kiinnostuneille suosittelen Assyilla järjestettyä EFFIn paneelikeskustelua, johon osallistuin. Muille suosittelen aiheesta kiinnostumista.

Opiskelijan elämä kasvattaa pääomaa

2009-11-22T10:29:00.000+02:00

Alla jotain keloja, joita kirjoittelin puoluevaltuuston työ- ja toimeetulotyöryhmää ajatellen.

Vasemmisto saavutti merkittävän vaalivoiton vastikään käydyissä yliopistovaaleissa. Helsingissä ja Tampereella vasemmistoryhmät ovat ovat suurimmat ryhmät ja Jyväskylässä vihreät vassaripaskat ovat enemmistössä. Uskon, että meillä on kaikki edellytykset saavuttaa merkittävä voitto myös yliopistojen ulkopuolella. Tämä vaatii kuitenkin myös opiskelijoiden, tulevien ja nykyisten tietotyöläisten, etujen turvaamisen.

Suomessa on 300 000 korkeakouluopiskelijaa. He ovat ainoa ryhmä, jonka perustoimeentuloksi lasketaan laina. Opiskella pitäisi yhä kiihtyvällä tahdilla, töitä ei saisi tehdä, eli lainaa on pakko ottaa. Tätä ei vasemmiston tule hyväksyä. Pääoma ei saa määrittää perustoimeentuloa.

Monen opiskelijan tulot ovat tonnin kuussa, eli suhteellisen köyhyysrajan (1080 €/kk) alapuolella. Heidän perustoimeentulonsa, eli lainan korko, rikastuttaa suoraan kapitalistia. Tämä jos mikä on luokkaristiriita.

Opiskelijat ovat myös se ryhmä joka tekee eniten palkatonta työtä harjoittelun muodossa, mihin Vasemmistoliitto ansiokkaasti ottikiin kantaa viime puoluehallituksessa. Mainioiden perustoimeentulon kasvattamisvaatimusten jatkoksi on vaadittava taattua perustoimeentulo on myös opiskeljoille.

Toiveeni toteuttamiseksi vaaditaan tietenkin pelimerkkejä. Kolmensadantuhannen korkeakouluopiskelijan 300 €/kk lainan muuttaminen opintorahaksi maksaisi 900 miljoonaa euroa. Se on vähemmän kuin yritysten Kela-maksun poisto (, jonka tosin "käytimme" jo yllä). Toinen esimerkki on asevelvollisten poissaolo työelämästä, joka maksaa vuodessa jopa miljardi euroa menetettyinä työtunteina. Lakkauttamalla yleisen asevelvollisuuden voisimme siis laskennallisesti rahoittaa lainapakon lopettamisen. Lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Vasemmiston brändi = luokka

2009-11-19T21:59:00.003+02:00

Harvoin törmää sanoihin, jotka herättävät niin suuria intohimoja kuin luokka. Olen viime aikoina keskustellut asiasta mm. Asuntotoiminta-verkostossa, joka on viljellyt varsin luokkakantaista retoriikkaa, Vasemmistonuorten verkkofoorumilla (members only, kannattaa liittyä!) ja viimeisenä Facebookissa, jossa Pia Valkosen mainio kolumni johti pitkälliseen pohdiskeluun.

Monet toverit vastustavat kiivaasti luokista puhumista. Itse väittäisin, että suurin syy vasemmiston alennustilaan on epämääräinen puhe arvoista ja se, ettei vasemmisto kamppaile kannattajiensa materiaalisten etujen puolesta, luokkaetujen puolesta. Tässä puhun siis mielikuvista ja sananparsista. Teot eduskunnassa ja kirjoitukset valitsevat usein selkeästi puolen pääoman etua vastaan. Miksi tämä sitten häilytetään yleisten rakenteiden kritiikiksi, syrjäytyneiden puolustamiseksi tai pelkästään arvokysymyksiksi? Missä on luokkataistelu ja ihmisten yhdessä muodostamat liittoumat kamppailun käymiseksi ja kokemusten jakamiseksi? MISSÄ ON LUOKKA?

Ainakaan perustelut luokkakeskustelun vastustamiseen eivät löydy arvojen tärkeydestä tai siitä, että luokat eivät ole selvärajaisia. Arvot eivät sulje pois luokkaa, eivätkä luokat ole koskaan olleet selvärajaisia. Olennaista onkin, että luokat hahmotetaan suhteena, kuten esimerkiksi Vallankumouksen hedelmiä kirjoittaa marxilaisesta luokkakäsityksestä:

"luokka on työn ja pääoman antagonistinen suhde. Ilman luokkataistelua ei ole luokkia. Luokkaristiriidat leikkaavat yksilöiden läpi ja elävät jatkuvasti."

Luokkakantaisinta politiikkaa Suomessa tekee Kokoomus. Puolue ajaa hyvätuloisten ja pääomatuloilla elävien etuja. Kela-maksun poisto on mainio esimerkki työnantajille tehtävästä miljardin euron tulonsiirrosta. Samaan sarjaan menevät monet verovähennysoikeudet (asuntolainat, kotitalousvähennys), jotka olisi syytä poistaa niiden ollessa tulonsiirtoa valmiiksi hyvin toimeentuleville. Asuntolainojen verovähennysoikeus myös hilaa kaikkien asumisen hintaa ylöspäin hyödyttäen ensisijaisesti pankkiireita ja rakennusliikkeitä. Sama pätee esimerkiksi perhevapaiden 6+6+6-mallin vastustamiseen. Luokkakantainen oikeisto, haluaa toisin sanoen evätä heikommin toimeentulevilta mahdollisuuden perhe-elämään. Enemmän tienaavat voivat ottaa sitä palkatonta vapaata, mitä vähemmän varakkaat harvemmin voivat.

Luokkapositiota pohtiessa olennaista on suhde palkkatyöhön. Viimeaikoina on ollut havaittavissa mielenkiintoisia kontrollitaipumuksia ei ainoastaan työhön pakottamisen suhteen, esimerkiksi yhteiskuntatakuun laajentaminen, mutta saman aikaisesti työnteon rajaamiseen. Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden rajoittaminen ja työryhmän pohdinnat opintotuesta ovat sellaisia. Jälkimmäisessä, opiskelijat pakotettaisiin elämään lainalla entistä tehokkaammin, sillä opintotuen saamiseksi ylipäätänsä vaadittaisiin tietty määrä opintopisteitä koko vuodelta. Palkkatyönteko, eli toimeentulo, hankaloituisi ja lainanotto lisääntyisi entisestään. Suoraa tukea pankkiireille siis. Kun ihmisiä eriytetään ryhmiin he rupeavat kinastelemaan keskenään eivätkä muodosta liittolaisuussuhteita.

Opiskelijoiden kohdalla näen perustulovaatimuksen hyvin keskeisenä, aivan kuten yliopistolain synnyttämät opiskelijaliikkeet ovat kokoajan tehneetkin. Perustulon palkkatyön normia kyseenalaistavan muodon lisäksi olisi kuitenkin pystyttävä muodostamaan myös liittolaisuussuhteita ja käymään luokkataistelua. Kukaan ei tule meille perustuloa antamaan ilman, että olemme valmiita ottamaan sen.

Perustulovaatimuksen rinnalla on tuskin haittaa esittää reformistisia ajatuksia. Uskon, että opiskelijoiden kannattaisi liittoutua esim. eteenpäin katsovan työväen kanssa ja yhdessä vaatia kaikille samaa perusturvaa. Myös työssäoloehtoa tulisi vaatia niin alas kuin mahdollista, sosiaalitupon aikaansaaman kahdeksan kuukauden jatkoksi. Opiskelijoista valtaosa käy töissä, enkä näe mitään syytä miksi opiskelijoille ei voisi maksaa esimerkiksi soviteltua ansiopäivärahaa työn ja opintoihin käytettävän ajan mukaan. Soviteltua päivärahaa olisi ylipäätänsä laajennettava koskemaan yhä useampia. Nykyisellään muut palkkatyössä olevat ryhmät kuin opiskelijat ovat edullisemmassa asemassa toimeentulonsa suhteen.

Opiskelijuus on keinotekoinen käsite, joka ei takaa opiskelijlle korkeaa ansiotasoa tulevaisuudessa. Opiskelijoiden sosiaaliturvan erityisasema toimii siis ainoastaan heidän etujaan vastaan. Sama koskee kaikkia muitakin erityisryhmiä. Erityiseksi tekeminen, mahdollistaa poikkeuksellisten kontrollitoimien kohdistamisen yksilöön oli hän sitten nuori, opiskelija, työtön, siirtolainen tai vaikka internetkäyttäjä, verrattuna siihen mitä muuten hyväksyisimme.

Palanen kerralla elämä tehdään kontrollitoimenpiteiden kohteita ja keskenään kamppailevia kapitalismin rattaita. Vastavoimaksi tarvitaan vasemmisto, joka ei kävele kohti vihreää ja yleistä hyvää, vaan yhdessä suoraan punaisia päin, kontrollista piittaamatta ja kapitalistia pelkäämättä mutta yhdessä. Tarvitaan luokkapohjaista toimintaa ja erilaisia liittolaisuussuhteita, jotka yhdistävät ihmisryhmiä. Yhteiskuntaa ei ole olemassa meistä irrallaan vaan olemme sen palasia.

Meikä puhuu miespolitiikasta radiossa

2009-11-19T16:28:00.003+02:00

Slaget efter tolv - dagens debatt: Männen slås ut av kvinnor?

Behöver vi ett nationellt program för att rädda landets unga män? Etelä Suomen Sanomat efterlyste i sin ledare på måndagen ett program för att rädda alla unga män som konkurreras ut från studieplatser och jobb av duktiga flickor. Vänsterungas ordförande Dan Koivulaakso håller med. I Slaget efter tolv möter han Lotta Backlund från Samlingspartiet . Debatten leds av Patrik Schauman.

Lyssna till programmet/kuuntele ohjelma

Vaikuta paremmin

2009-11-16T19:54:00.003+02:00

Kokoomusnuoret keskittyivät liittokokouksessaan keskustelemaan mm. hakaristin palauttamisesta suomalaisten hävittäjien logoksi. Aloite ei mennyt läpi, mutta on ilmeistä, että keskustelu oli sitä paremmin vaikuttamista, jota Suomi ja kokoomusnuoret kaipaavat. Perusteluina hakaristin vastustamiselle kuullaan ao. videolla mm. ongelmat kun tuleva Nato-Suomi operoi Tel Avivissa. Nuori toivo esittää siis hakaristin hylkäämistä, jotta voisimme jatkossa osallistua Israelin rinnalla sotarikoksiin.

Watch Kokoomusnuorten liittokokous keskustelee hakaristeistÃÂ�Â¤ in Activism & Non-Profit | View More Free Videos Online at Veoh.com

Demarinuoret taas päättivät kannattaa kolmea uutta ydinvoimalaa tilanteessa, jossa rakenteilla olevaa ei saada valmiiksi ja se on tuottamassa yli kahden miljardin tappiot.

Meillä keskitytään onneksi järjenkäyttöön ja konkreettisiin arjen ongelmiin. Ilmianna pomosi -kampanjamme tuottaa jatkuvasti tietoa ihmisten kokemasta epävarmuudesta työelämässä. Kohtapuolin luvassa myös konkreettisempia matseja ja poliittisia voittoja tämän osavoiton lisäksi. Siihen asti nauretaan myös huonoille vitseille.

Keskustelua työnteon kieltämisestä

2009-11-10T13:59:00.003+02:00

Allekirjoittanut haastaa ministeri Thorsia radiossa.

Kaadetaan tämän päivän muurit

2009-11-10T12:39:00.005+02:00

Maailman kerman astellessa Brandenburg Türin läpi ja juhlien Berliinin muurin murtumista toverimme Palestiinassa jatkavat kamppailua oikeudenmukaisuuden puolesta murtamalla tämän päivän muureja.

Ehkä muurien jälkeen olisi seuraavaksi aika katkaista kapitalismin kahleet. Ainakin liitoksena toimiva luottamus näyttäisi olevan murtumassa BBC:n tutkimuksen mukaan. Ainoastaan 11% vastaajista on sitä mieltä, että kapitalismi toimii erittäin hyvin.

Koti on metropoli

2009-11-09T16:40:00.005+02:00

Kolumni Kansan uutisissa 7.11.

Olen viime aikoina innostuneena seurannut laadukkaiden poliittisten kirjoitusten ilmestymistä blogosfääriin muoti- ja ruokaohjeiden rinnalle. Ei sinänsä, ettei hyvältä näyttäminen ja hyvä ruokakin olisi miellyttäviä asioita myös vasemmistolle.

Suosikkiblogejani on ehdottomasti Vallankumouksen hedelmiä, joka oman määritelmänsä mukaan ”sisältää ylijäämän palasia yhteiskunnallisesta rikkaudesta”.

Blogien hieno puoli onkin, että tämä rikkaus jaetaan vapaasti kaikille haluaville. Tekstissään Metropoli ja lähiö kirjoittaja pohtii talonvaltauksia, asumisen kalleutta ja asunnottomuutta, eli teemoja, joiden ympärillä on viime vuosina nähty kamppailuja kaupunkitilasta. Asunnottomuus ja epävarma asuminen eivät ole luonnonlakeja vaan seurauksia politiikasta, joka köyhdyttää toisia ja rikastuttaa toisia. Kirjoitus tuo myös esiin miten tämä vaikuttaa eri tavoin kaupungin ytimessä ja laitamilla.

Muuten niin tarkkanäköisessä blogimerkinnässä on kuitenkin pieni lapsus taistelevien subjektien tunnistamisessa. ”Helsinki on lähiöiden kaupunki, ja vaikka lähiöistä puuttuvat hökkelikylät, niin itäisimpien kuilujen pohjilla päästään melko kurjiin olosuhteisiin, jos kurjuutta mitataan köyhyyden, työttömyyden ja huonon koulutustason kasautumisella.” Helsingissä kuitenkin on hökkelikyliä ja kaupunki kokee ne jatkuvasti ongelmana.

Viimeisen parin vuoden aikana viranomaiset ovat vainonneet Suomessa oleskelevia romaneja, jotka ovat päättäneet rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheilleen pakenemalla kurjia olosuhteita. Tiistaina 27.10. nähtiin jälleen yksi esimerkki tästä, kun poliisit hajottivat romanileirin ja pakottivat kymmenkunta ihmistä hakeutumaan Kalasataman metroaseman liepeiltä vähemmän näkyvään paikkaan asumaan. Kokonaiskuva on selvä, köyhiä sysätään kiihtyvällä vauhdilla kohtia kaupungin laitamia.

Hallinnan kiihdyttämiseksi ehdotetaan jatkuvasti uusia keinoja kaupunkitilan ja epävarmuudessa elävien hallitsemiseksi. HKL pohtii vyöhykelippujen käyttöönottoa kaupungin sisällä, jotta matkailu periferiasta töihin maksaisi entistä enemmän. Yksinkertaisimmillaanhan tässä on kyse siitä kenellä on oikeus liikkua, aivan kuten rajakontrolleissa ja romanien ahdistelussa.

Tarvitsemme lähiöpolitiikkaa, jolla turvaamme yhdenvertaisuuden, itsenäisyyden ja hyvän elämän, niin romaneille, asunnottomille kuin kaikille muillekin kaupunkilaisille. Tarvitsemme vuokrakattoja ja maksutonta joukkoliikennettä. Tarvitsemme alueiden vastavaltaa ja vahvan läsnä olevan vasemmiston.

Vielä siitä hyvältä näyttämisestä, josta lähdin liikkeelle. Suosittelen lämpimästi myös Strategian tehdas -blogia, jossa pohdiskellaan mm. autonomian estetiikkaa vasemmistolaisuuden, vihreyden ja vallan kuitenkin saadessa päähuomion.

Asuntotoiminta syrjäyttää kapitalistit

2009-10-19T11:00:00.009+03:00

Lauantain ja sunnuntainvälisenä yönä vietettiin Asunnottomien yötä. Päivän mielenosoitus ja talonvaltaus sekä Hakaniemen torin tapahtumat olivat menestyksekkäitä, tästä on hyvä jatkaa.

Verkkolehti Valtamedia.net raportoi tapahtumista:

Talonvaltaus kuvina

Asuntotoiminta the movie

Mielenosoitus ja talonvaltaus menestyksekkäitä

kuten tekee myös Vallankumouksen hedelmät.

Asuntotoiminta-verkoston tiedote:
Asuntotoiminta-verkosto järjesti 17.10.2009 osana Asunnottomien yön tapahtumia 300 ihmistä vetäneen mielenosoituksen, joka kulki Hakaniemen torilta Elimäenkadulle. Mielenosoituksen päätyttyä valtaosa mielenosoittajista valtasi talon osoitteessa Elimäenkatu 25 protestina asumisen kalleudelle ja kiinteistökeinottelulle. Lue lisää.

Nuorten Pohjoismaiden neuvosto

2009-10-19T10:10:00.001+03:00

Matkustan perjantaina Tukholmaan Nuorten Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen. En vielä tiedä mitä odottaa kokoukselta, mutta ainakin tapaan pitkästä aikaa ruotsalaisia tovereita.

Jotain hilpeää kokouksesta on kuitenkin odotettavissa. PerusS nuoret ja heidän varapuheenjohtajansa Maria Lohela aikoo esittää hyväksyttäväksi päätöslauselmaa, jossa vaaditaan rajojen sulkemista. Paperin parhaita paloja on toteamus, siitä miten alkuperäiskansat ("indigenous population") eivät suostu maksamaan korkeita veroja jos rajat ovat auki. Lol

Lopetetaan asunnottomuus -mielenosoitus

2009-10-15T11:50:00.004+03:00

Alla tärkeä mielenosoituskutsu. Täältä nähdään, että yleistä asumistukea myönnettään vuosittain vähemmän kuin mitä omistusasuntojen verovähennyksiä.

Nykyisellä vuokria ylös hilaavaalla järjestelmällä tuetaan yksityistä asunnonomistamista 640 000 000 €urolla vuodessa. Vuodesta 2003 vuoteen 2007 korkovähennysten suhteellinen osuus kaikesta asumisen tukemisesta nousi 25 prosentista 35 prosenttiin. Asumista tuetaan yhteensä noin 2 000 000 000 eurolla vuodessa.

Tule mukaan mielenosoitukseen korkeita vuokria vastaan!
asuntotoiminta.blogsome.com

Asuntotoiminta-verkosto järjestää 17.10.2009 osana Asunnottomien yön tapahtumia väkivallattoman mielenosoituksen, joka lähtee Hakaniemen torilta klo 15.00. Mielenosoituksen päätteeksi Asuntotoiminta-verkosto valtaa talon protestina asumisen kalleudelle ja kiinteistökeinottelulle.

Mielenosoitus vaatii, että

asumisesta on tehtävä subjektiivinen oikeus. Tämän tulisi tarkoittaa myös oikeutta ottaa haltuun tyhjiä asuntoja ja kiinteistöjä.
vuokrien hintakatot on otettava käyttöön.
julkista rakentamista tulee lisätä niin paljon, että se tyydyttää asumistarvetta. Tämä työllistää samalla monta ihmistä rakennusalalla.

Join the Party!

2009-10-13T16:54:00.008+03:00

Viime Liberosta tilanpuutteen takia poisjäänyt teksti.

Vasemmistonuoret on viime vuosina saaneet kiitettävästi jalansijaa myös Vasemmistoliiton organisaatiossa. Vaikka olemme itsenäinen nuorisojärjestö teemme silti Vasemmistoliiton nuorisotyötä ja olemme ehdolla puolueen listoilta vaaleissa. Miksi emme siis myös vaikuttaisi puolueen linjanvetoihin ja henkilövalintoihin?

”Liityin puolueeseen eurovaalitappion jälkeen. Kuuluminen radikaalivasemmiston ei paljoa lohduta tilanteessa, jossa vasemmisto on katoamassa puoluekentältä. Nyt on kamppailtava uusien voittojen aikaansaamiseksi yhdessä muun vasemmistoväen kanssa. Uskon meidän onnistuvan siinä”, toteaa mm. prekariaattiliikkeeseen osallistunut Aleksi Lilleberg ESVN:sta.

Vasemmistoliiton Jyväskylän puoluekokouksessa kesällä 2010 käsitellään poliittista tavoiteohjelmaa seuraavalle puoluekokouskaudelle. Puoluekokous päättää myös mm. puheenjohtajiston, hallituksen ja valtuuston kokoonpanon.

"Meidän on rakennettava vastarintaa porvareille niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Esimerkiksi Turussa suljetaan päiväkoteja, opettajia lomautetaan, leipäjonot ovat maan pisimpiä ja etuuskäsittelyssä on laittoman pitkät jonot. Yhteiskuntamme tarvitsee vahvan, voimakkaan vasemmistopuolueen vaihtoehdoksi. Tuo puolue on Vasemmistoliitto. Nyt on aika liittyä mukaan vasemmistorintamaan ja muodostaa vaihtoehto 2011 eduskuntavaaleihin. Yhdessä meissä on voimaa!", sanoo puoluehallituksen jäsen Mirka Muukkonen.

Kaikkien jotka haluavat asettua ehdolle kokousedustajiksi tulee olla liittynyt puolueeseen ja maksanut jäsenmaksunsa 31.12.2009 mennessä. Puoluekokousedustajien valinta tapahtuu piirijärjestöissä. Vain osallistumalla voit vaikuttaa.

Liity vasemmistoliittoon

Osuuskuntaolutta?

2009-10-12T10:29:00.006+03:00

Viime viikolla kantautui uutinen Lapin Kullan muuttumisesta Etelän mullaksi, eli Tornion panimotehtaan muutosta Lahteen. Muuton ja panimon noin 100 työntekijän irtisanomisen on tarkoitus tapahtua noin vuoden päästä.

Lapin tunturipurojen raikkaus tuntuu noin äkkiseltään valheelliselta mainonnalta, mikäli sitä aiotaan jatkaa myös tehtaan muutettua Lahteen. Sunnuntaina Torniossa pidetyn tehtaan työntekijöiden joukkokokouksen aikana kuultiinkin mielenkiintoinen idea. Tornion kaupunginvaltuutettu Jan-Mikael Hakomäki (vas), kehotti taisteluun brändistä, jopa oikeusteitse. Kun tuotanto vastarinnasta huolimatta todennäköisesti siirretään, brändin jääminen työntekijöiden, tehtaan ja Lapin käyttöön tarjoaisi tulevaisuudessa ehkä mahdollisuuksia tuotannon jatkamiseksi itsenäisesti.

Oikeusprosessi pitkittäisi taistelua, toisi julkisuutta ja voisi vaikuttaa Heinekenin ja Hartwallin (, joka Lapin Kultaa tuottaa) pörssikursseihin. Joukkokokouksessa painotettiin, että Lapin Kulta kuuluu Lappiin ja Tornioon, eikä mihinkään muualle. Tuekseen tällainen kampanja tarvitsee tietenkin myös vahvan kuluttajakampanjan boikotoimaan Heinekenia ja sen omistamaa Hartwallia.

Kamppailulla voisi olla myös laajempi eurooppalainen ulottuvuus. Heineken uhkaa nimittäin sulkea paikallisia panimoita myös Tsekissä. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa osuuskuntamuotoisen panimon, joka jatkaa oluen tuotantoa paikallisesti huolimatta Heinekenin kapitalistisuvun haltuunottopyrkimyksistä.

Vastarinnan mahdollisuuksia pohditaan myös Strategian tehdas -blogissa, jossa kuluttajaliikkeen mahdollisuudet sidotaan brändiin, osaamiseen ja alkuperään. Myös Facebookissa Lapin Kullan siirtopäätös on nostanut vihaa. Muutamassa päivässä yli 10 000 ihmistä on liittynyt ryhmiin, jotka vastustavat Hartwallin päätöstä ja kehottavat kapinaan.

SAK 2025 - Liike muutoksessa, muutos liikkeessä?

2009-10-07T14:30:00.006+03:00

Osallistuin tänään SAK:n tulevaisuushankkeen mainioon SAK ja prekariaatti seminaariin, jonka ohjelma löytyy täältä. Prekariaatin määrittelyä ei seminaarissa tarkasteltu erityisemmin vaan se korvattiin suurimmassa osassa puheenvuoroja prekaari työ -käsitteellä, jolla viitataan epävarmoihin työolosuhteisiin ja toimeentuloon.

Jatkuvien tehtaiden sulkemisen jälkeen tilanteessa, jossa vuodessa alkaa noin 800 000 työttömyysjaksoa ja, jossa vuonna 2008 alkaneista työsuhteista reilusti yli puolet olivat muuta kuin vakituisia kokopäiväisiä työsuhteita (Tilastokeskus) vaikuttaisi siltä, että voimme todeta työelämän muuttuneen ja olevan nykyään merkittävän epävarmaa. Toteamuksen jälkeen voimme katsoa eteenpäin ja miettiä miten työläisten kannattaisi järjestäytyä 2000-luvulla ja miten palautamme ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnalliseksi muutosvoimaksi yhdessä uusien yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa.

Alla joitain kommentteja päivän varrelta

Suomen suurimman ammattiliiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori totesi, että soviteltun päivärahan jatkokehittäminen ja työvoimaa nöyryyttävän toimeentulotuen siirtämisen kunnilta KELAlle olisivat merkittäviä parannuksia nykytilanteeseen. Ja esitti huolen siitä, että perustulolla olisi palkkoja polkeva vaikutus.

Paskaduunista barrikadille kirjan yksi kirjoittajista Jukka Peltokoski kaipaili työn ja pääoman välisen ristiriidan palauttamista keskusteluun samalla kun toivotti lukuisia keskusteluissa ilmenneitä uudisesityksiä tervetulleiksi perustulosuuntaisiksi uudistuksiksi. Peltokoski myös muistutti siitä, että perustulomalleja voidaan luoda niin oikeistolaisista kuin vasemmistolaisista näkökulmista.

Allekirjoittanutta ilahdutti, että Peltokoski nosti esiin Vasemmistonuorten ilmianna pomosi -kampanjan esimerkkinä uudesta työläistutkimuksesta ja yhteiskunnallisten kamppailujen käymisestä verkkomaailmassa.

Anu Suoranta puhui käsitteestä "sopimaton työ", johon hän sisällytti itsensä työllistävät henkilöt (self employed) ja heidän haastavan työmarkkinaasemansa yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastonsa. Suoranta ehdotti esimerkiksi "hintapörssin" perustamista, jossa työläiset voisivat vertailla palkkoja keskenään ja siten tiedostaa oman hintansa paremmin. Muita avauksia olivat mm. ansioturvan työssäoloehdon tuntuvan laskemisen nykyisestä 8 kuukaudesta esim. aluksi neljään kuukauteen. Suoranta myös muistutti, että kaikkein prekaareimmat alat ovat naisvaltaisia kuten esim. kaupan ala ja, että "jokainen määräaikaisuus päättyy työttömyyteen, eikä siellä ole tv-kameroita paikalla kuten tehdasten sulkemisen yhteydessä."

IPCC korvaa Marxin

2009-10-05T15:44:00.004+03:00

Aamulehti haastatteli mua Vasemmistonuorten tulevasta Köpiksen reissusta. Juttu löytyy täältä.

Kommenttipalstalla mahtava letkautus komentotaloudesta ja siitä, miten IPCC on korvannut Marxin vasemmistolaisessa ajattelussa. Hymyilyttää.

Vasemmistonuoret: Uusi ulkomaalaislaki ajaisi turvapaikanhakijat harmaan talouden piiriin

2009-10-02T15:42:00.002+03:00

http://www.adressit.com/harmaatalous

Esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi (SM048:00/2009) rajoittaisi turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta, tekisi Suomesta harmaan talouden vyöhykkeen ja loisi maahan paperittomien siirtolaisten työmarkkinat eurooppalaiseen malliin. Lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn marras-joulukuussa 2009.

Vasemmistonuorten mielestä ihmisten oikeutta työn kautta saatavaan toimeentuloon ei tule rajoittaa entisestään, sillä se tulee kalliiksi yksilölle ja yhteiskunnalle.

”On pöyristyttävää, että lailla rajoitetaan ihmisten oikeuksia rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheilleen, sekä heidän kotoutumistaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa”, hämmästelee Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

“Hallitus rikkoo omaa hallitusohjelmaansa, jonka oli tarkoitus helpottaa ulkomaalaisten työntekoa.”

Lakiesityksen mukaan työnteko-oikeus olisi vain ulkomaalaisella, jonka henkilöllisyys on selvitetty, tai jonka henkilöllisyyttä ei ole kyetty selvittämään hänestä riippumattomasta syystä. Valtaosalla eli yli 80 prosentilla turvapaikanhakijoista ei ole esittää henkilö- tai matkustusasiakirjaa hakiessaan kansainvälistä suojelua. Lakiesitys sisältää myös perheenyhdistämisehtojen kiristämistä ja lääketieteellisiä iänmäärityskokeita.

Turvapaikanhakijoiden työntekokäytäntöä on pidetty tarkoituksenmukaisena, koska se ehkäisee laitonta työntekoa, vähentää turvapaikanhakijoista syntyviä kuluja ja vaikuttaa positiivisesti turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen.

”Toteutuessaan lakiesitys rajoittaa turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia siedettävään elämään ja ohjaa heitä käytännössä harmaan talouden piiriin. Tämä on estettävä ja lakiesitys on kaadettava”, sanoo Koivulaakso.

Vasemmistonuoret haastaa kaikki ihmisoikeus-, maahanmuuttaja- ja ammattijärjestöt sekä puolueet ja puolueiden nuorisojärjestöt mukaan vastustamaan järjetöntä ulkomaalaislakiesitystä.

Järjestö kerää kansalaisadressia työntekoa käsittelevän lakikohdan poistamiseksi laista. Adressiin toivotaan myös järjestöjen allekirjoituksia. Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa: http://www.adressit.com/harmaatalous

Matti Vanhanen, vanhentunut tapaus

2009-10-02T12:00:00.000+03:00

Kolumni Kansan Uutisissa 2.10.

Politiikan uskottavuuskriisistä ja vaalirahakriisistä on haastavaa kirjoittaa, sillä julkisuuteen tulee päivittäin uusia paljastuksia siitä miten eliittiä on ostettu. Aihe on kuitenkin niin tärkeä, että vaihtoehtojakaan ei ole. Ensimmäistä lausetta kirjoittaessani kohu sai taas uuden käänteen kun YLE raportoi, että Nuorisosäätiölle projektia tehnyt rakennusfirma on rahoittanut pääministerin talohanketta. Katkaiseeko viimeistään tämä kamelinselän?

Törmäsin viime viikolla seuraavaan Suomen kuvalehden 20.5.2008 julkaisemaan tekstiin: ”Vaalirahoitusskandaali ravistelee jo poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Pääministeri Matti Vanhanen myönsi eduskunnassa, että tilanne on kriisiytymässä.” Vanhanen on siis jo yli vuoden ajan kokenut, että hänellä on uskottavuusongelma.

Samaa meille kertoi myös valtiovarainministeri Katainen, joka Huomenta Suomessa 24.9. valehteli Novalta saadusta rahasta ja samaan syssyyn totesi: ”Luottamus poliittisen järjestelmän uskottavuuteen on varmasti monen silmissä horjunut. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan luottamus ei ole horjunut, koska se ei ole ollut alunperinkään kovin korkealla.”

Suomea johtaa siis kaksi miestä, jotka päivästä toiseen puhuvat muunneltua totuutta, eli suomeksi valehtelevat, tai sitten vaan unohtelevat asioita. Samaan aikaan he vakuuttavat hallituksen toimintakykyä, vaikka tiedostavat, ettei kansa luota heihin. Toisaalta tämä ei yllätä, valtaapitävä eliitti on harvemmin kiinnostunut muusta kuin omasta tai viiteryhmänsä intresseistä. Tätä kutsutaan luokkaedun ajamiseksi. Tämä politiikan perusasia unohtuu valitettavan usein vasemmistolta.

Kokoomus vie Matin säestyksellä ja Keskustan alkiolaissiipi vikisee, kun kansalle valehdellaan. Onneksi ihmiset eivät näytä ostavan tätä lässytystä, sillä useissa sosiaalisen median palveluissa ei viime päivinä olla keskusteltu juuri muusta kuin valehtelevista poliitikoista ja facebookissa kumpuaa jo hallituksen vastaisia mielenosoituksia.

Erityisen mielenkiintoiseksi asetelman tekee tällä kertaa se, että Vanhanen, Katainen & Co. kuvittelivat voivansa valehdella kansan lisäksi myös medialle. Ja tätähän vallan vahtikoira ei suvainnut vaan tarrasi heti kiinni. Väitän siis, että koko vaalirahakriisi ylipäätänsä tuli tietoisuuteemme siksi, että useat lehdistön edustajat aivan oikeutetusti kyllästyivät eliitin jatkuvaan kiemurteluun ja he näyttivät oman roolinsa merkityksen vallan valvontaelimenä. Toivottavasti Vanhasen talonrakennus viimeinkin tuottaa poliittisen ruumiin, sillä tästä kriisistä ei nousta ilman symbolista voittoa vanhasta järjestyksestä ja pysyvää rakenteellista muutosta. Alkusysäykseksi tarvitaan Matin ja Jyrkin eroilmoitukset.

Ennen uusia eduskuntavaaleja on tärkeää, että vaalirahoitusta säätelevää lakia rukataan. Vasemmiston olisikin erovaatimusten lisäksi rummutettava uskottavia aloitteita vaalilaiksi ja puoluerahoituksen uudistamiseksi niin, että ne takaavat laajemman demokratian. Sellainen ei synny pelkästä vaaliuurnalla juoksemisesta. Perustavanlaatuisia seikkoja uuteen vaalilakiin on mm. rahoituksen täydellinen avoimuus jo ennen vaaleja.

Toisaalta koska erilaiset sidonnaisuudet eivät silti vielä selviä kokonaan, olisi parempi kieltää esimerkiksi yli 500€ suora tuki ehdokkaille. Yli tämän summan lahjoittavat tukijat voitaisiin velvoittaa ostamaan ilmoitus, jossa ilmoittavat omalla nimellään ketä tukevat. Näin välttyisimme turhalta rahan kierrättämiseltä ehdokkaan tai tukiyhdistyksen kautta. Kovasti parjatuilla ammattiliitoillakaan tuskin olisi mitään sitä vastaan, että kertoisivat ketkä ehdokkaat heidän mielestään ovat työväen asialla.

Ehdokkaiden omille ilmoituksille, aivan kuten edellä mainituille sponsorimainoksille tarvitaan joka tapauksessa kattosumma, ettei nykyinen rikkaiden vaalimainoskilpavarustelu pääse jatkumaan. Kaikki tämä taas on tarpeen vain, mikäli emme kiellä vaalimainontaa mediassa kokonaan.

Vaalirahoituksen lisäksi olisi syytä palauttaa asiasisältö politiikkaan. Parhaiten tämä onnistuisi siirtymällä listavaaleihin. Silloin yksittäiset ehdokkaat eivät edes tarvitsisi niin valtavia summia ja puolueen ohjelma nousisi taas keskiöön.

Nopea nettihaku paljastaa, ettei edellisen tunnin aikana ole tapahtunut mitään uutta ja mullistavaa. Tätä lukiessanne on kuitenkin varmasti niin tapahtunut, eli muistakaa elää ajan hermolla. Tällä hetkellä se tarkoittanee uuden vaalilain vaatimista ja joukkojen mobilisoimista kapinaan – verkossa ja kaduilla!

Angolalaisen lapsisotilaan käännytys asettaa koko turvapaikkajärjestelmän kyseenalaiseksi

2009-09-23T20:52:00.002+03:00

Vasemmistonuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtajat: Angolalaisen lapsisotilaan käännytys asettaa koko turvapaikkajärjestelmän kyseenalaiseksi

Maahanmuuttovirasto aikoo karkottaa Suomesta entisen angolalaisen lapsisotilaan, jota on kidutettu kotimaassaan.

“Jos turvapaikkaa ei myönnetä tällä taustalla henkilölle, jolla lisäksi on työpaikka ja perhe Suomessa niin mikähän sitten mahtaa olla koko järjestelmän olemassaolon syy?” tivaa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Sini Terävä.

Maahamuuttovirasto perustelee päätöstään viittaamalla virheelliseen turvapaikanhakuprosessiin.

“Taas kerran näemme, että käännytystapaukset ratkaistaan järjestelmällisesti hakijan edun vastaisesti. Nykyisellään virkamiehillä on aivan liian paljon valtaa tulkita näitä tapauksia”, sanoo Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Erkki Perälä.

“Lain ja viranomaistoiminnan ohjeiden muokkaamisen lisäksi tarvitsemme kansanedustajien suoraa puuttumista käännytyksiin ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Vain korkean tason poliittinen paine ja julkisuus voivat muuttaa näitä mielivaltaisia käännytyspäätöksiä”, lopettaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

Vasemmistonuoret: Opintotuen uudistuksen oltava askel kohti perustuloa

2009-09-14T20:53:00.001+03:00

Vasemmistonuoret esittää, että opintotuki ja koko suomalainen perusturva yhtenäistetään kaikkia kansalaisia koskevaksi perustuloksi.

Opintotukea tulee uudistaa pitäen mielessä tavoite perustulosta sosiaaliturvan perustana. Vasemmistonuoret tahtoo muistuttaa opintotuen uudistamista pohtivalle kulttuuriministeri Wallinin asettamalle työryhmälle, että opintotuen suurin ongelma on sen riittämättömyys.

Opintotuki ei mahdollista täysipäiväistä opiskelua ja opiskelijat ovat ryhmä, jonka perusturva jää alle suhteellisen köyhyysrajan. Opintotukeen tarvittavan tasokorotuksen lisäksi opintotuki tulee myös sitoa indeksiin. Opintotuen asumislisä tulee poistaa ja opiskelijat tuoda yleisen asumistuen piiriin osana sosiaaliturvan yhtenäistämistä.

“Opintotukeen ei kaivata uusia kontrollimekanismeja tai rajoitteita. Lisäksi lainapainotteisuus on poistettava, sillä nykyinen opintotuki ei ole perusturvaa vaan luottoa. Rajoitteiden sijaan kaivataan opintotukea, joka mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja riittävän toimeentulon”, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoo.

Opintotukea uudistettaessa ei saa unohtaa muita perusturvaa tarvitsevia. Kaikkia matalimpia sosiaalietuuksia on välittömästi korotettava vähintään 100 euroa. Suomalainen sosiaaliturva on tällä hetkellä sekava tilkkutäkki, joka kaipaa kokonaisuudistusta.

Paras perusturvan muoto on riittävän toimeentulon takaava perustulo.

Vasemmistonuoret avasi Ilmianna pomosi -verkkokampanjan

2009-09-14T18:00:00.003+03:00

Vasemmistonuoret avasi maanantaina 14. syyskuuta klo 12 Ilmianna pomosi -verkkokampanjan. Kampanjalla Vasemmistonuoret haastaa työntekijät kertomaan työpaikoillaan tapahtuvista lainvastaisuuksista, jotta ne saadaan julki. Kokemuksia työelämästä kerätään www.ilmiannapomosi.net -sivustolla verkkolomakkeen välityksellä.

”Päätimme liittokokouksessamme käynnistää valtakunnallisen kampanjan, jolla kannustamme työntekijöitä puolustamaan lakisääteisiä oikeuksiaan”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.

Etenkin työuraansa aloitteleva työntekijä kohtaa usein ilmiselviä väärinkäytöksiä, joita ei syystä tai toisesta kuitenkaan viedä eteenpäin.

Nimimerkki Ravitsemustieteen opiskelija kertoi Ylioppilaslehdessä 10/2009 kesätöistään suuren elintarvikeyrityksen palveluksessa:

Etukäteen sovittu palkka oli 200 euroa pienempi kuin liiton suositus; sovittu summa taas laski toiset 200 euroa työsopimusta allekirjoitettaessa. Tämänkin 400 euroa alle suosituksen olevan tienestin esimieheni sanoi olevan poikkeus. En saanut kertoa muille tilipussin suuruutta, ”jottei työntekijöiden kesken tulisi kiistaa”. [--] Työsuhdetta jatkettiin syksyllä, jolloin esimieheni oli jälleen laskemassa palkkaa. Kun älähdin, hän lupasi ”poikkeuksellisesti” jatkaa kesätyöpalkalla.

Opiskelijan mukaan firman maine alaa opiskelevien keskuudessa on kehno, ja harva mielii töihin yritykseen.

Työsuhde purettiin julisteiden levittämisen vuoksi

Markkinatutkimuksia tekevän IRO research OY:n palveluksessa puhelinhaastatteluja tehneen Markus Heikkisen yritys parantaa työntekijöiden työoloja päättyi ikävästi.

”Yritimme ensin saada työpaikalle työsuojeluvaltuutettua, mutta se ei onnistunut. Päätimme perustaa työntekijäyhdistyksen, josta tiedotimme muille työntekijöille työpaikalle kiinnittämiemme julisteiden avulla”, Heikkinen kertoo.

”Työnantajamme kielsi julisteiden levittämisen ja sain varoituksen, minkä jälkeen en niitä enää kiinnittänyt. Pidimme kuitenkin työntekijäyhdistyksen perustamiskokouksen. Koska olin julisteessa mainittu yhdistyksen yhteyshenkilö, työnantaja ilmoitti minulle ja toiselle työntekijälle, että töihin ei ole enää tulemista. Hän vetosi siihen, että olisin jatkanut julisteiden kiinnittämistä kiellosta huolimatta.”

”Oikeus totesi myöhemmin kollegani työsopimuksen purkamisen olleen laiton toimenpide. Itse päädyin tämän ennakkopäätöksen jälkeen ratkaisemaan asian neuvottelemalla työnantajan kanssa. On silti sääli, että yrityksen työntekijät säikähtivät, eivätkä enää jatkaneet järjestäytymistä”, hän toteaa.

Kohderyhmänä työntekijät,
pienyrittäjät ja freelancerit

Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanjan tavoitteena on saada paljon yhteydenottoja myös pienyrittäjiltä ja itsensä työllistäviltä freelancereilta sekä ihmisiltä, joiden alat eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin.

Julkisuudessa on ollut esimerkkejä siitä kuinka työnantaja saattaa muuttaa yksipuolisesti näiden ihmisten työehtoja. Sanoma News yritti taannoin lisätä käyttämäänsä freelancersopimukseen kohtuuttomia tekijänoikeuksia koskevia ehtoja tekijäjärjestöjen vastustuksesta huolimatta.

Ilmianna pomosi -kampanjalla Vasemmistonuoret haluaa osoittaa, että työntekijöiden kollektiivisten etujen puolesta voi kamppailla julkisuuden avulla.

”On tärkeää, että tuotamme vasta-asiantuntijuutta ja omaa tietoa ihmisten arjesta, jolla haastamme poliittisten kilpailijoidemme näkemyksiä. Palaamme työläistutkimuksen pariin, jota vasemmisto on aikaisemminkin tehnyt ihmisten asuinalueilla ja tehtaissa”, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoo.

Ilmianna pomosi -kampanjan ensimmäinen vaihe jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka. Vasemmistonuoret koostaa ilmiantojen pohjalta tutkimusraportin. Kampanjan tavoitteena on saada 500 yhteydenottoa.

Politiikassa työntekijöiden, freelancereiden ja pienyrittäjien asiaa ajaa vasemmisto.

www.ilmiannapomosi.net

Halla-ahoa ja tekopyhyyttä vastaan

2009-09-12T20:44:00.000+03:00

Teksti julkaistu Kansan Uutisissa 12.9. ja kirjoitettu yhdessä Aleksi Lillebergin kanssa.

Halla-ahoa ja tekopyhyyttä vastaan

Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnin tulos ei olisi voinut olla huonompi, vaikka hänen tuomitsemisensa rasistisista puheista ei meitä yleisesti haittaisikaan. Ensisijaisesti langettava tuomio on valitettava, koska oikeuslaitos antaa näin tehokkaan kampanja-aseen äärioikeiston käteen. Nyt vasemmiston on reagoitava tähän luomalla selkeästi oma linjansa.

Toiseksi rikosnimike uskonrauhan rikkominen on lähinnä historiallinen jäänne, jota vasemmiston ei ylipäätään pitäisi pitää osana 2000-lukua. Varsinainen ongelmakohta jäi unholaan ja syyte kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan kaatui. Surkea kompromissi oikeuslaitokselta, joka ei uskaltanut tuomita eikä vapauttaa julkkissyytettyä.

Tällaiset tuomiot tuottavat ”maahanmuuttokriittiselle” äärioikeistolle lisää kannatusta. Meidän taas on vastustettava kyseistä liikettä, yhtä lailla kuin vastustamme sen edustamia arvoja kuten islamofobiaa.

Monikulttuurisuudesta käytävän keskustelun keskeisin ongelma on, ettei kyseinen termi tarkoita juuri mitään. Yleisimmillään termi viittaa ajatukseen, että samassa yhteiskunnassa voi elää ihmisiä, jotka omaavat erilaisen kulttuuritaustan.

Nykyisessä yhteiskunnassamme luulisi kuitenkin, että lähes kaikille on selvää, että täällä vallitsee ”kulttuurien” suhteen mitä suurin moninaisuus. Näin on niin ”suomalaisen kulttuurin” sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Helsinkiläisten hevareiden, skeittareiden, Tokoinrannan juoppojen ja pörssimeklarien väliset kulttuurierot lienevät suuremmat kuin esimerkiksi istanbulilaisen ja helsinkiläisen keskiverto-opiskelijan välillä.

Vasemmiston tehtävänä on nimenomaan avata keskustelu toimeentulosta ja oikeuksien toteutumisesta myös siirtolaisten kohdalla, ja näin astua kokonaan suomalaisen äärioikeiston keskustelun ohi. Me emme voita mitään liittymällä liberaaliin monikulttuurisuuden kuoroon. Sen sijaan meidän on puhuttava materiaalisista asioista, kuten oikeudesta sosiaaliturvaan, asumiseen tai työlupaan ja liikkumiseen.

Rasismin vastaisen kamppailun pitäisi olla taistelua ihmisten oikeuksista ja hyvinvoinnista, mikä on ja ainoana asiana voi olla vasemmiston kannatuksen peruste ja olemassaolon syy. Tämä on ainoa tie, jolla Soinin äänestäjät ja nukkuvat maahanmuuttajat voidaan saada ymmärtämään, että vasemmisto on se voima, joka voi tarjota heille mahdollisuuksia parempaan elämään. Ei siis puhe yleistävästä kulttuuritaustasta.